Rafaelin enkeli.

Katseeni osui Karaoke-tilkkulaukkuun selaillessani tilkkuteosteni nimien luetteloa. Ompelin laukun vuonna 2011 ja nimesin sen japanilaisittain, koska se tuntui jotenkin japanilaistyyliseltä.

Karaoke-laukun nimestä tulee kuitenkin mieleeni Pekka Ruuskan laulu Rafaelin enkeli. Kuuntele se tästä:

   

Tartuin nimittäin kerran mikkiin karaokebaarissa ja olin valinnut esitettäväkseni Rafaelin enkelin. Kappale olikin sovitettu niin jännästi, etten pystynyt laulamaan sitä matalalta enkä korkealta. Minun oli mahdoton saada biisin melodiasta kiinni, mutta en jättänyt kesken, vaan tapailin sen menemään loppuun asti.

Eikö olekin niin, että karaokea saa laulaa kuka vain, millaisella äänellä vain? Ja kaikille pitää taputtaa ja kaikkia kannustaa?! 

No, lopetettuani laulun kuulin kuitenkin yleisöstä aivan selvästi yhden kommentin: ”Ihan hirvee!” Samaa mieltä minäkin olin, mutta kommentti tuntui silti vähän epäreilulta.

Minulla oli kouluaikoina kymppi laulussa ja pystyn yleensä laulamaan melodioita tunnistettavasti, mutta tuo karaoke-esitykseni oli aivan huti!

Sen sijaan Karaoke-tilkkulaukkuni ei ole huti. Se näyttää edelleen vähän japanilaistyyliseltä ja melko ajattomalta.

Kannattaa myös katsoa valmistumisprosessin aikaiset kuvat ja lukea jutusteluni alkuperäisestä blogikirjoituksestani vuodelta 2011! Kerron siinä kaksi muutakin syytä pikkulaukun nimelle. Karaoke-tilkkulaukusta tulee mieleen muutakin.

Vuoden 2019 joulukalenterini aiheet olivat kehotteita. Kolmannessa luukussa ehdotin, että kannattaisi ideoida. Avasin siinä Karaoke-laukun ideointivaihetta. Kannattaa katsoa myös tuo kirjoitus – jos vaikka saisit siitä idean ideoimiseen! Ideoimisidean!