Showing posts with label Street-mallisto. Show all posts
Showing posts with label Street-mallisto. Show all posts

Sunday, 18 November 2018

sopusointuista.

Koska Sopusointuja-pussukan tilkkupinta on kauniisti sanottuna mielenkiintoinen (ja suoraan sanottuna merkillinen), siitä oli tulla nimeltään ”Riitasointuja”. Jotenkin se onnistuu silti olemaan symppis, enkä siis voinut antaa sille negatiivista nimeä!


Pussukan pintaan löytyi monta minulle mieluista kangasta, ja spiraalitikkauskin onnistui mukavasti. Pidän sen väritystä hiukan omituisena itsekin, mutta luotan sen viehätysvoimaan. Kyllä se osoittautuu nimensä arvoiseksi!

Sopusointuja-pussukka on kooltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä 18,5 cm
  • Korkeus 15,5 cm
  • Pohjan leveys 6,5 cm
  • Kantolenksu on pitkä, ompelin sen 6 cm leveästä kaitaleesta, joka oli alkujaan noin 40 cm pitkä.


Vaikka Sopusointuja on pieni ja rakenteeltaan tavanomainen, minulle sattui sitä ommellessani kaksikin kämmiä, tai kaksi ja puoli. Tai no, kolme. Käännän mokani tässä vinkeiksi, jotka voin kerrata ennen kuin lähden ompelemaan seuraavaa pussukkaa! Ehkä joku teistä lukijoistakin hyötyy näistä vinkeistä.

Ensimmäinen erhe.

Sijoitin vetoketjun toisen puolen lähtemään eri kohdasta kuin toinen puoli oli, joten jouduin purkamaan ompeleet ja yrittämään uudelleen. Onnistuin toisella kerralla.

Vinkki: Ennen kuin neulaat vetoketjun seuraavan reunan pussukkapaloihin, katso ainakin kerran mallia toisesta reunasta. Olisipa hyvä, jos vetoketjun päät olisivat samoilla kohdilla – muuten joudut ehkä kaventamaan kappaleita, jolloin pussukasta tulee pienempi kuin siitä voisi tulla.

Seuraavaa erhettä peliin.

Sitten olin jo unohtamassa vetoketjua kiinni, kun ompelin pussukkaa pussiin. En ollut ihan vielä ommellut loppuun kun ajattelin kokeilla, oliko se varmasti auki. Ei varmasti ollut, joten hiukan sorminäppäryyttä peliin ja vetoketju avoimeksi.

Vinkki: Ennen kuin edes alat ommella pussukkakappaleita pussiin, to-del-la-kin tarkista, että vetoketju on auki.

Ei niin vaarallinen moka, mutta kannattaa korjata - muuten syntyisi vähän epäkäytännöllinen pussukka.

Kun olin ommellut kappaleet pussiin ja tehnyt pussukalle alanurkatkin (eli pohjan muodon), tajusin, ettei siinä ollut kanto- tai roikotuslenksuja lainkaan. No, ompelin sellaisen jälkikäteen, purin sivusaumaa vähän ja pujotin kantolenksun pussukan sisään. Ommel uudelleen paikalleen ja unohdus oli korjattu.

Vinkki: Pussukassa kannattaa olla kiinnipito-, ripustus- tai kantolenksut. Ompele ihmeessä ne valmiiksi vaikkapa jo siinä vaiheessa, kun olet tikannut pussukkakappaleet!


Vetoketjun päähän sain kuitenkin ommelluksi kangaspalan kommelluksitta:


Kämmini eivät kuulosta tottuneen pussukkatehtailijan jutuilta! Saan pitää koko ajan varani, etten tee jotain väärin. Jos tarkkaavaisuuteni herpaantuu, tulee sekundaa. On se kumma, etten automaattisesti osaa tehdä kaikkea oikein, vaikka olen laskujeni mukaan urani aikana ommellut ainakin 187 vetoketjupussukkaa!

Lopuksi vielä: vaikeuksien kautta voittoon! Sopusointuja-pussukka on miellyttävä mittasuhteiltaan. Se myös avautuu hyvin auki ja siinä on pitkä kantolenksu, joten se on sekä Avoin- että Street-mallistoa.


Tuesday, 23 October 2018

nyt ei säväytä.

Vaikka olen sitä mieltä, ettei tilkkutyöhön tekemiään virheitä kannata osoitella muille, niin nyt en voi olla osoittelematta. En edes osoittele virhettä, vaan tekisi mieleni sanoa, että koko tilkkutyö on ihan virhe – mutta en raaski sanoa, ettei Neutriino-pussukalle tule paha mieli.


Uusimmassa pussukassani ei ole suoranaista vikaa. Se vain ei miellytä minua muuta kuin mittasuhteiltaan. Sen mitat ovat seuraavanlaiset:

  • Leveys ylhäältä noin 22 cm
  • Korkeus noin 13 cm
  • Pohjan leveys noin 5 cm.

Neutriino-pussukassa on pitkä kantohihna, joten se on Street-mallistoa.

Kuvasin Neutriino-pussukan työpaikkani ulkopuolella olevien istutusten luona, mutta en väitä, etteikö omaltakin pihalta löytyisi yhtä elinvoimaisia nokkosia kuin kuvissa näkyvät.


Pussukka avautuu kunnolla, mutta ei täysin ammolleen:


Käytin Neutriino-pussukan tilkkupintoihin pieniä koeblokkejani. Ompelin 4 cm x 4 cm neliöitä 4-patch-blokeiksi ja halusin myös nähdä, miltä ne näyttäisivät yhdistettyinä vaaleisiin välineliöihin.

Koska käsissä oli siinä vaiheessa kaksi melkein pussukan kokoista tilkkupintaa, päätin jatkaa niitä vähän, tikata ja niin edelleen. Jotenkin tylsä tästä kuitenkin tuli. Aioin antaa tälle nimen ”Mitäänsanomaton,” mutta se olisi negatiivissävytteinen. ”Neutraali” tuli seuraavaksi mieleen, mutta se ei kuulostanut nimeltä. Seuraavaksi olin kahden vaiheilla, tulisiko tästä ”Neutroni” vai ”Neutriino,” ja koska neutriinoja on kuuleman mukaan vaikea havaita, nimi oli helppo valita.

Neutriino-pussukkaanikin on vaikea havaita, kun järjestelen sen pinon alimmaiseksi, ettei minun tarvitse katsella sitä. (Anteeksi, pussukka! Vika on minussa, ei sinussa.)

Sunday, 14 October 2018

suut makeaksi!

Tästä Marmeladi-nimisestä herkusta voi nauttia hyvällä omallatunnolla, vaikka olisi millaisella ruokavaliolla. Se on nimittäin uusin tilkkupussukkani. Onnistuin valitsemaan siihen makeat värit.


Toinen puoli on pinkki ja toinen on enimmäkseen vihreä, ja mieleen tulivat Hellaksen hedelmämarmeladirasiat. Siitä nimi.


Vaikka minulla oli Glasgow’n työtä (olen ompelemassa tilkkutyötä, jota tarjoan Glasgow'n tilkkutapahtumassa pidettävään Tilkkuyhdistys Finn Quiltin näyttelyyn) tikatessa ollut ongelmia, päätin silti kokeilla krysanteemimaista tikkausta. Kone, neula ja lanka toimivat taas loistavasti yhteen, ja sain molemmat pinnat tikattua ilman yhtäkään hyppytikkiä.


Valitsin langat, jotka olivat tilkkupintaa keskimäärin vaaleammat, jolloin tikkaukset erottuvat paremmin. Olisin myös halunnut ottaa kuvan sivuvalossa, joka olisi korostanut tikattua pintaa, mutta valokuvauspäivä oli auringonpaisteeton.

Marmeladi-tilkkupussukassa on yhtä iloisen värinen vuori kuin tilkkupintakin on:


Erityisesti toinen puoli on virkistävä. Vahingossa onnistuin näin kivasti!


Marmeladi-vetoketjupussukka on melkein saman kokoinen kuin viimeksi esittelemäni Kaikki käy –pussukka eli seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 24 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm
  • Kantolenksu ommeltu noin 40 cm pitkästä, 6 cm leveästä kaitaleesta.

Ompelin pussukan vetoketjuun päättökappaleen, jonka toinen puoli on vihreä ja toinen pinkki. Vihreät reunat pilkistämässä pinkin takaa hivenen häiritsevät silmää. Taidan ainakin lähitulevaisuudessa pitäytyä yksivärisissä päättölipareissa.


Vihreän puolen tikkaukset näyttävät lähempää tällaisilta:


Marmeladi-vetoketjupussukka on Avoin-mallistoa, koska sen saa kunnolla auki, ja Street-mallistoa, koska siinä on pitkä kantolenksu. Nyt olen tämän vuoden aikana ommellut 17 tilkkupussukkaa. Kehtaankohan sanoa, monesko pussukka se on kaikkiaan? No sanon kuitenkin: Marmeladi on 182. blogihistoriani aikana ompelemani pussukka. En olisi ehkä uskonut, jos joku olisi silloin vuonna 2009 blogia perustaessani tällaista minulle ennustanut.

Tässä välissä kävin lukemassa blogini ensimmäisiä kirjoituksia ja totesin, että pussukantuotantotodellisuus on vielä tuotakin lukemaa järkyttävämpi! Ompelin nimittäin ennen blogin perustamista kymmenittäin pyöreäreunaisia pussukoita. Ne raukat eivät saaneet nimiä enkä luetteloinut niitä muutenkaan, joten ne oli helppo hetkeksi unohtaa.

Saturday, 13 October 2018

kaikki käy!

Saanko esitellä: uusin tilkkupussukkani ”Kaikki käy”!


Valitsin pussukan toiselle puolelle tilkkuja, joissa näkyi sinistä ja harmaata. Mukaan tuppasi myös keltaista, varsinkin tälle paraatipuolelle. Ehkä tilkut saivat tartunnan pienestä palasta, jonka halusin ehdottomasti mukaan, sillä siinä näkyi pieni kissa.

Kaikki käy –nimi tulee tietenkin siitä, että tilkkupintaan käyvät kaikki tilkut! Minä en syrji enkä boikotoi, paitsi niin, että valitsen tilkut usein ”yhtä väriä”. Lopputuloksesta näkyy silti, että siniharmaassa pinnassa voi olla myös keltaista. Kaikki käy!

Toisen puolen tilkut pysyivät sini-violetteina, eikä keltaista tuppautunut mukaan.


Tikkausten keksiminen vei taas aikaa. Mikään ei tuntunut sopivalta, joten lopulta lähdin vain seuraamaan saumoja pitkin ja poikin.


Lopputuloksena on orgaaninen ruudukko, joka on ihan ookoo, mutta ei erityisesti säväytä.


Otin pitkästä aikaa kuvan keskeneräisestä pussukasta! Vein sen ulos ja kaikkea.


Kun ompelen pussukan pitkään vetoketjuun (Avoin-malliston tyyliin), päällitikkaus tehdään vasta kun pussukka on muuten valmis. Helpottaakseni ompelemista puristan sauman sormilla suoraksi ja kunnolla auki ja kiinnitän nuppineuloin. Sitten vasta päällitikkaan.

Päättelin vetoketjun hillityn värisellä tilkulla. Vetimeen en kiinnitäkään lenksua, koska se on tällaista umpinaista mallia.


Kaikki käy –tilkkupussukan kokoa voi kuvitella mielessään, kun annan sen strategiset mitat:

  • Leveys ylhäältä noin 25 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm
  • Kantolenksu ommeltu noin 40 cm pitkästä, 6 cm leveästä kaitaleesta.

Käytin vuorikappaleisiin monta sekalaista tilkkua ja tilkkupintaa. Kylläpä vuorista tulikin kirjava! Jestas sentään!


Vielä yksi lähikuva Kaikki käy –pussukan tikkauksista.


Kaikki käy –pussukka on sekä Street- että Avoin-mallistoa. Siinä on siis pitkä kantolenksu ja se avautuu hyvin auki.

Monday, 30 April 2018

hohhoijaa.

Haukotus! Jotenkin en saanut yhtään positiivista vibaa viimeisimmästä tilkkupussukastani! Hahmottelin sille nimeksi jopa Hohhoijaa, mutta en sentään lähde antamaan aliarvioivia nimiä kätteni työlle.

Koska pussukan eri puolet ovat hyvin erilaiset keskenään, kokeilin mielessäni myös kaksikasvoisen Janus-jumalan nimeä, mutta miehen nimi ei sekään tuntunut oikealta. Kaksinaamainen-nimi olisi jälleen langennut pilkkatyyppisten nimien kategoriaan.

Lopulta keksin nimen Kaksin. Tässä on uusi pussukkani:


Nimien keksiminen saattaa kuulostaa auki kirjoitettuna analyyttiseltä ja pitkältä prosessilta, mutta todellisessa elämässä ajatukset putkahtavat mieleeni nopeasti ja viivähtävät hetken, tullakseen korvatuiksi uusilla ja uusilla.

(Oikeasti nimiprosessin aikana ajattelen välillä myös, että alkaa olla nälkä; pitäisikö kissa päästää sisään/ulos; jalka on puutunut; ja niin edelleen.)


Tällä kertaa pidin varani enkä antanut vetoketjun kieroutua (niin kuin tehdessäni Taitava-pussukkaa). Jouduin silti puurtamaan ylimääräistä, sillä ensimmäinen vetoketjun päähän ompelemani läpykkä oli liian kapea! Vetoketju ei mahtunutkaan sujahtamaan läpykän sisään. Aargh. Aina jotain!

Toisella yrittämällä tein sopivan.


No, lopulta tämä jollain lailla ei-inspiroitunut tilkkupussukka oli valmis ja saatoin mitata sen virallisella mittanauhallani. Tällaiset olivat sen strategiset mitat:

  • Leveys ylhäältä noin 18,5 cm
  • Korkeus noin 15,5 cm
  • Pohjan leveys noin 8 cm
  • Kantolenksun ompelin noin 38 cm pitkästä, 6 cm leveästä kaitaleesta.

Kaksin-vetoketjupussukka avautuu kivasti ammolleen (Se on siis Avoin-mallistoa).


Kaksin-pussukkaa olisi lisäksi mukava kantaa pitkästä kantolenksusta (eli se on myös Street-mallistoa).

Seuraava pikkuprojektini on myös miltei valmis, hahaa! Se ei ollut hohhoijaa.

Friday, 2 March 2018

seitsemäs velj.. pussukka.

Nyt ei ole seitsemästä veljeksestä kyse, mutta riimittelen silti: tähtiä kuin Otavassa, pussukoita on blogissa tässä. Erän seitsemäs pussukka on nyt valmis. Sen nimi on Tunnelma.


Huomaatteko! Muistin vaihteeksi ottaa mukaan Tilkunviilaaja-kyltinkin. Se on sitten hyvä! Ja kuvitelkaa, Mies ei ollut ajatellut lahjaa valitessaan, että käyttäisin kylttiä näin!


Tunnelma-vetoketjupussukkani on Street-mallistoa, koska siinä on pitkähkö kantolenksu. Sen mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 21 cm
  • Korkeus noin 14,5 cm
  • Pohjan leveys noin 7,5 cm.

Kun vetoketjun avaa, näkee kivasta kankaasta ommellun sisätaskun ja hillityn harmaan vuorin. Vuori on kangasta, josta meillä oli keittiön verho vuonna 1989. Ompelin samaisesta kankaasta taustakappaleen ”Ruoho on vihreämpää” –tilkkupeittooni vuonna 2012.


Oli pakko näyttää pussukan pohjaakin vähän, koska siihen oli tarttunut kivasti lunta. Tykkään myös kirjavasta kankaasta, jota näkyy pussukan alareunassa ja joka jatkuu pohjan puolelle.


Olen polkaissut seitsemän vetoketjupussukkaa ateljeestani alle kuukaudessa ja seuraavaksi ajattelin keskittyä johonkin muuhun. Esimerkiksi kolme tilkkupintaa – ruskea-pinkki, rastikuvioinen ja split-nine-patch-blokeista ommeltu - ansaitsisivat taustakappaleen. Pikkupikkutilkuista on vain paljon hauskempi ommella kuin isoista jättipaloista, joita taustakappaleita ommellessa on pakko käsitellä!

Thursday, 22 February 2018

puuma!

Uusin tilkkupussukka oli punainen ja siinä oli sopivasti mustaakin mukana. Minulle tuli väreistä hetkessä mieleen kuumat paikat. Sitten muistin, että k-kirjaimella alkavia pussukkanimiä on kaikkein eniten ja päätin kuuman sijaan antaa tälle nimen Puuma.


Esittelin uutuuttaan hohtavaa Puuma-pussukkaa Miehelle ja sanoin, että sen mittasuhteet olivat jotenkin silmää miellyttävät. Hänellä oli heti antaa Neuvo: ”Pitäiskö sun tehdä tästä malli, jota toistat? Purat sen osiin ja mittaat...?”

Hänen Neuvonsa oli tietenkin vitsi. En muutenkaan haluaisi toimia niin. Tilkkupinnat tulevat jäännöspaloista vähän sattumanvaraisen kokoisia eivätkä vetoketjut ole vakiomittaisia. Rupesin ompelemaankin tämän muotoisia pussukoita vasta kun löysin ohjeen, joka sovittaa kankaan käytettävissä olevan vetoketjun mittaan eikä edellytä, että minulla olisi käsillä tietyn mittainen vetoketju.

Jos tekisin tilkkupinnat aina saman kokoisia, hauskasta puuhastelusta tulisi liikaa työn oloista. Olisi tietty kaava, jota kohti pyrkisin. Ilman vakiomittoja minulla on vapaus!

Mallit ja kaavat siis sikseen! Improvisoin ja odotan aina jännityksellä, millainen mittasuhde millekin tuotteelle lopulta kehkeytyy.

Puuma-pussukan yksityiskohdista sen verran, että vetoketjun toisen pään siistivä lipare on todellakin siisti! Olen niiiin ylpeä siitä, että osasin tehdä näin sopivan ja hienon.


Valitettavasti kamera tykkäsi tarkentaa pussukan alakulmaan ja siisti lipareeni jäi vähän sumeaksi. Teidän on vain uskottava sanaani. Lipare on niin lähellä täydellistä kuin suinkin kehtaan väittää.

Onhan Puuma-pussukassa muutakin kivaa. Vuorikankaan tipukuviot osuivat juuri sopivaan kohtaan, ja lisäksi satuin kiinnittämään Tilkunviilaaja-merkin niin, että tiput näyttävät seuraavan sitä.


Vielä yksi asia, johon olen tyytyväinen. Muistin ottaa esiin Tilkunviilaaja-kyltin jo ulkokuvausten ajaksi!


Taas on topakasti itsekseen seisova vetoketjupussukka tässä. Se on Avoin-mallistoa, koska sen vetoketju avautuu ammolleen, ja Street-mallistoa, koska siinä on pitkä kantolenksu.


Puuma-pussukka on kooltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 22 cm
  • Korkeus noin 14 cm
  • Pohjan leveys noin 6 cm.

Mies oli hämmentävän kiinteästi mukana tilkkuaiheessa, sillä samalla istumalla hän kysäisi, pystyisinkö pitämään tekijät kankaissa, jos minulla olisi alaisena 50 henkeä, jotka ompelisivat tällaisia pussukoita.

Hän pohti tätä ilmeisesti siltä pohjalta, ettei täälläpäin juuri ole tilkkukangaskauppoja. Minä sen sijaan rupesin miettimään, miten kova homma olisi pilkkoa pitkiä kankaita tällaisiksi epämääräisen kokoisiksi ja muotoisiksi paloiksi ja sekoitella paloja sitten niin, ettei yhteen pussukkaan osuisi kovin monta palaa samaa kuosia.

Tätä kirjoittaessani puolestaan tuli mieleen, että ehkä ne 50 henkeä pysyisivät työn syrjässä, jos keräisin harrastajilta heidän ylimääräiset jäännöspalansa ja pussukat ommeltaisiin niistä. Olen kuullut, että ihmisillä on niitä yleensä aika tavalla enemmän kuin he itse ehtivät käyttää.

Mitä arvelette, monenko tilkkuharrastajan jäännöspaloja pitäisi kerätä 50 hengen pussukkatehtaan materiaaleiksi?

Saturday, 17 February 2018

paras ystävä ainiaan.

Esittelin muutama päivä sitten tilkkupintoja, jotka olin ommellut jäännöstilkuista. Ensimmäinen tilkkupintapari on nyt jalostunut vetoketjupussukaksi, jolle Tytär antoi nimen BFF.


BFF on lyhenne sanoista ”Best Friend Forever” – paras ystävä ainiaan. Pussukoillani on yleensä suomenkieliset nimet, mutta teen nyt huvikseni poikkeuksen.


BFF-pussukassa on pitkä kantolenksu, joten se on Street-mallistoa. Se toisaalta avautuu hyvin avoimeksi eli se on myös Avoin-mallistoa.

BFF on ensimmäinen vuonna 2018 valmistunut tilkkutyöni! Tuotanto on tänä vuonna käynnistynyt erityisen hitaasti.


Olin aika ylpeä, että muistin ommella kaikkiin seitsemän pussukan vuoreihin Tilkunviilaaja-merkkini! (Toisaalta unohdin käyttää kuvauksissa somisteena kivaa Tilkunviilaaja-kylttiä.)

Kuvasta näkee ehkä myös, että BFF-pussukka on aika topakka. Tilkkupinnan ja tikkausvanun välissä on nimittäin kerros collegejerseytä.

Puna-pinkkiä tilkkupintaa terävöittää kirkkaankeltainen tilkku, jonka vielä tikkasin keltaisella.


BFF-pussukan mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 22 cm
  • Korkeus noin 13 cm
  • Pohjan leveys 7,5 cm

Seuraavakin pussukka on jo valmis, mutta kerron siitä eri postauksessa! Saatte pysyä hetken jännityksessä ja miettiä, minkäköhän pinnan ompelin seuraavaksi. Noinkohan saatte unta yöllä kun tätä pohdiskelette..?!

Thursday, 28 December 2017

ompelin pussukan tilkkulasagnesta.

Esittelin joulukalenterini yhdessä luukussa tilkkulasagneja. Sellaisen voi ommella valmiista 2,5 tuuman kaitalepaketista, mutta kivan lasagnen saa myös hyvin kapeista jäännöspalatilkuista. Pitää vain jaksaa leikata tarpeeksi monta pätkää ja ommella niitä riittävän monta peräkkäin yhteen.

Tällä kertaa jaksoin todella hyvin, ja tilkkulasagneni riitti pussukkaan ja vielä jäi ylikin. Lasagnepussukastani tulikin melko hillityn värinen, sillä kumpikin puoli on lähes samanlainen. Saanko esitellä: Teija-tilkkupussukka:


Pussukka on tulevan omistajansa kaima. Teija-vetoketjupussukka on kooltaan seuraavanlainen:
  • Leveys ylhäältä noin 25 cm
  • Korkeus noin 16 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Kantolenksu on ommeltu 6 cm x 39 cm kaitaleesta, joten Teija on Street-mallistoa.


Olin ehkä ajatellut asemoida lasagneni toisin päin – alareuna taitaa olla se, jonka mielessäni ensin sommittelin yläreunaksi. Ei kerrota kenellekään!

Teija-vetoketjupussukka sai punasävyisen vuorin ja jopa sisätaskun! Kyllä olin viitseliäs!


Ehkä huomasitte kuvissa, että olin vihdoinkin muistanut ottaa Tilkunviilaaja-kyltin mukaan kuvaussessioon?! Hyvä minä!

Teija-vetoketjupussukka on 19. tänä vuonna ompelemani. Olen melko varma, että pääsen mukavan pyöreään loppusaldoon, sillä seuraava pussukka on jo hyvällä mallilla.

Wednesday, 6 December 2017

f niin kuin Fiksu.

Fiksu on uusin tilkkupussukkani. Sen valmistujaiskuvat sopivat julkaistaviksi tänään, sillä siinä on isänmaallisesti sinistä ja valkoista väriä. Tietysti paria muutakin väriä mukana!


Harkitsin tälle isänmaallisempaa nimeä, esimerkiksi Finlandiaa tai Fennomaanista, mutta ne tuntuivat liian vakavamielisiltä kepeältä näyttävälle pussukkatuotteelle.


Fiksu-vetoketjupussukan mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 23 cm
  • Korkeus noin 14 cm
  • Pohjan leveys noin 8 cm.

Ompelin pussukkaan pitkän kantolenkin, joten se on Street-mallistoa. Se avautuu hyvin, mutta ei silti ole Avoin-mallistoa.


Tilkkupinnat on tikattu kiinni paitsi tikkausvanuun, myös palaseen collegejerseytä. Näin syntyy topakka tilkkupussukka.


Tilkkujen tie Fiksu-pussukaksi kesti aikansa. Ompelin kissankuvakeskustaisen blokin paperiompeluna kesähuvilalla heinäkuussa.

Blokki osui käteen marraskuun alussa ja sai ympärilleen tilkkuja, kunnes koossa oli pussukan verran pintaa. Spiraalitikkaukset viimeistelivät tilkkupinnan.

Monday, 30 October 2017

no, onkos tullut kesä!

Pari päivää sitten pääkaupunkiseudulla kyseltiin lähinnä ”no, onkos tullut talvi,” ja ehkä jatkoksi vielä: ”…nyt syksyn keskelle”. Puista eivät kaikki lehdetkään olleet ehtineet varista, kun jo oli lumipeite oksilla. Uusin tilkkupussukka sen sijaan kysyy: ”No, onkos tullut kesä,” sillä sen pinnassa näkyy (myös) kesäisen oloisia kuoseja (apilankukka, muita kukkia sekä perhosia).

Tänään oli kotipiha käytännössä lumeton, ja työpaikan edustallakin näytti jälleen syksyiseltä, ei talviselta. Tuuli vain oli kova, joten jouduin valitsemaan kuvauspaikan niin, ettei pussukka lentäisi puhurin mukana tiehensä.


Tilkkupinnat näyttivät vastatikattuina tällaisilta:


Ompelin suoria tikkauksia tilkkujen ja saumojen reunoja seuraillen. Osaan pussukasta tuli ihan ruudullistakin kuviota, kun ompelin ensin pystysuoria ja sitten vaakasuoria tikkauksia.

Maltoin ommella No, onkos tullut kesä –tilkkupussukkaan myös sisätaskun.


Kokosin vetoketjupussukan jälleen Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalista oppimallani tavalla. Siinä ommellaan vetoketjun viereen päällitikkaus vasta siinä vaiheessa kun pussukka on muuten valmis. Pakotan saumat asentoonsa ja vahvistan nuppineuloilla. Sen jälkeen tikkaan.


No, onkos tullut kesä –tilkkupussukka on siis Avoin-mallistoa.

Päällitikkaukseen liittyvästä kuvasta tuli mieleeni esitellä vetoketjun päähän ompelemani lipare. Kuvaussession aikana puhaltanut tuuli heilutti sitä vimmatusti, eikä kuvasta tullut terävä! Voih sentään!


Vielä yksi kuva, jossa näkyy pussukan kantolenksu. Lenksu on pitkä, joten pussukka on myös Street-mallistoa.

(Olin tässä vaiheessa siirtynyt työpaikan aulaan, jonne osui myös hieman päivänvaloa.)


"No, onkos tullut kesä" on viidestoista tänä vuonna ompelemani vetoketjupussukka ja 160. pussukka, jonka olen ommellut blogini olemassaolon aikana. Olen varmaan kirjoittanut suunnilleen samat tekstit jokaisesta, joten mahtavat teitä uskollisimpia lukijoita jo pussukkajuttuni kyllästyttää!

Tilkkupussukan mitat ovat suunnilleen seuraavanlaiset:

  • Leveys ylhäältä noin 25 cm
  • Korkeus noin 17,5 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Kantolenksu on ommeltu 6 cm x 43 cm kaitaleesta.

Kokosin tilkkupinnat jäännöspaloista ja tikkasin ne suorin ompelein vanu- ja collegejerseypalaan. Tämä on taas hyvin topakka pussukka! Vuorikappaleet ja sisätasku on nekin koottu muutamasta eri kangaspalasta.


Tiinatei ehdotti, että ottaisin tänä vuonna ompelemistani pussukoista ryhmäkuvan. Aika moni niistä on jo löytänyt uuden omistajan, joten ryhmä ei ole kovin suuri. Ehkä lähipäivinä muistan ottaa yleisön toivoman ryhmäkuvankin!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails