Tekstit

Näytetään tunnisteella tilkuista lapselle merkityt tekstit.

verryttelyhousut.

Kuva
Onko verryttelyhousuja enää olemassa terminä? Verkkareista puhutaan vielä yleisesti, mutta että mainitsisi verryttelyhousut?

Lisäksi verkkarit ovat siirtyneet liikuntasuorituksen parista normivaatetukseen. Verskoiksikin niitä joskus kutsutaan.

Vesa-Matti Loiri ääntää sanan yhdellä r-kirjaimella ”verytelyhousut” Uuno Turhapuro –laulussa.

Tilkkuharrastuksessakin joskus verrytellään: esimerkiksi vapaan konetikkauksen kuvioita on hyväkin piirrellä verryttelymielessä ensin kynällä, sitten sormella ja sitten vasta koneella.

Ensimmäisen kerran tajusin verrytellä ennen tikkaamaan ryhtymistä, kun halusin ommella sydänkuvioita Keisarinna Ramandu –tilkkupeittoon.


Äh! Eiväthän sydänkuviot näy kuvassa lainkaan - siinä erottuvat vain nuo plup-maiset suorat tikkaukset. Siksi lisään tähän kuvan, jossa tikkaukset näkyvät peiton nurjalla puolella.


Toteutin myös Pikku prinssi –tilkkupeittoon kukkamaiset tikkauskuviot kotikoneella ja verryttelin kunnolla ennen liikkeelle lähtemistä.


Verryttelyhousuja en …

esoteerinen.

Kuva
Suomenkielisen wikipedian mukaan päivän sanalla ”esoteerinen” tarkoitetaan yleensä tietoa, joka on vain tietyn suljetun piirin, toisin sanoen ”tietoon vihittyjen” saavutettavissa.

Se on hämmentävän usein käytetty sana meidän perheessämme – tai oikeastaan sanaa käyttää vain Mies viitatessaan musiikkituntemukseeni. Tunnen kuulemma koko joukon esoteerisia 60-luvun bändejä. Näillä hän viittaa esimerkiksi yhtyeisiin

Dave, Dee, Dozy, Beaky, Mick and Tich1910 Fruitgum Co.The Crazy World of Arthur Brown.
Satun tuntemaan näiden ja muiden, yhtä outojen yhtyeiden tuotantoa, koska isoveljellä oli mittava levykokoelma, ja hän nauhoitti minulle 1970-luvulla kasetteja, joilla oli myös näiden bändien kappaleita. Minua ei haitannut, etteivät yhtyeet olleet silloisia listaykkösiä, vaan kaikuja muinaisuudesta jo silloin.

Aasinsiltakin kätteni töihin löytyy jopa näin omituisesta ja outomerkityksisestä sanasta!

Olen nimennyt jokusia tilkkutöitä musiikkikappaleiden mukaan tai niiden sanoitusten innoittamana…

Menoksi.

Kuva
Kurkkasin toissapäivänä vinttivaraston yhteen laatikkoon ja löysin sieltä 31 valmiiksi ompelemaani quilt-as-you-go-tilkkublokkia. Blokit olivat yli vuosikymmenen valmiina ja odottivat, että ompelisin niitä lisää. No en aio ommella näitä enää!

Päässälaskutaito ei ole vielä niin ruosteessa, etten olisi heti tajunnut siinä olevan tarpeeksi 5 x 6 tilkkublokin pintaan.

Sommittelin blokit lattialle ja kas, siinä oli vauvanpeitto – ei tarvinnut kuin yhdistää blokit toisiinsa.



Olin ommellut blokit ehkä vuoden 2004 tienoilla kankaista, joita silloin sattui kaapista löytymään. Siinä on ensimmäisestä tilkkupeitostani jäänyttä vihreää kangasta; olohuoneen verhokangasta; äidille ompelemistani mekoista jääneitä tilkkuja; tyttären vauvalakanaa; paloja vuonna 1990 Ranskasta ostamastani paidasta. Blokkimalli löytyi Lise Bergenen kirjasta "Kauneimmat tilkkutyöt". Hän oli ommellut blokeistaan värikkään peiton – minun blokkini ovat tosiaan sen värisiä, millaisia kankaita kaapista sattui löytymä…

t niin kuin tusina.

Kuva
Tusina metsäneläintä siis. Niiden lisäksi tilkkupinnassa on kaksi kukkaa.


Onneksi löytyi taas aasinsilta sanan ja uuden tilkkutyön välillä, jotta pääsen jakamaan kanssanne tämän uuden työni. Kerron tästä erittäin tuoreeltaan, sillä huom huom, se ei ole vielä valmis; se on vasta valmiiksi tikattu.

Noudin työni Töölön Tilkkupajan Soilelta muutama ilta sitten ja olin innokas ottamaan siitä heti kuvan. Valaistus oli kyllä huono ja kissa tuppautui välttämättä mukaan kuvaan, mutta ei kokonaan.


Seuraavana päivänä sain sentään sisätilassa otetuksi kuvan, josta huikean hyvin tilkkutyöhöni sopivat tikkaukset erottuvat kunnolla.


Elizabeth Hartmanin Fancy Forest –ohje oli helppotajuinen, joskin työläs toteuttaa. Minulle riitti mainiosti tusinan eläimen ompeleminen! Annoinkin kaavavihkoseni jo eteenpäin.

Tilkkupeitto menee lahjaksi, mutta aikuiselle! Toivon hänen ripustavan tämän seinälle, sillä aikuisen peitoksi tästä ei ole.

valmis retrovärinen vauvanpeitto.

Kuva
Tänään valmistui taas yksi vauvanpeitto. Aloin ommella tätä ikään kuin tilaustyönä, mutta tälle ei sitten ollutkaan ottajaa. Ei siksi, ettei vauvaa olisi, vaan hänelle keksittiinkin muita tervetuliaislahjoja. Innostuin heti kuullessani, että EHKÄ vauvanpeitto tilkuista olisi kiinnostava – en pettynyt, vaikkei tilausta tullutkaan. Päätin sen sijaan tehdä peiton valmiiksi.

Tietenkin kettukuviosta tulee mieleen lastenlaulu, ja peitto saikin nimekseen ”Yli järven”. Jätin kettu-sanan nimestä pois, koska peitossa esiintyy toinenkin eläin, nimittäin pesukarhu.


Ehkä-tilauksessa mainittiin, että värityksen pitäisi olla poikamainen ja reipas, ei söpö. Niinpä perkasin jäännöspalatilkuistani esiin vain ne, joissa ei ole kukkakuvioita. Lisäksi tilkkujen piti sopia jo mukaan valitsemiini pesukarhu- ja kettukankaisiin, eli niiden täytyi olla retrovärisiä! (Astuin taas mukavuusalueeni ulkopuolelle.)


Mukavuusalueella tai ei, niin retrovärisiä scrappy-paloja oli superhauska valmistaa! Ompelin ne nopeas…

vauvanpeitto tilkuista - valmis!

Kuva
Uusimman tilkkutyöni nimi pääsee omaan historiankirjaani, sillä en ole vuosiin tikannut yhtään tilkkupeittoa, vaan olen tikkauttanut jokaisen. Pikku prinssi –tilkkupeiton olen kuitenkin tikannut itse, omin pikku kätösin. (Ompelukoneella, mutta omin kätösin ohjaten.)


Pikku prinssi –tilkkupeitto on kooltaan 83 cm x 107 cm eli vauvanpeitto. Siinä syy, miksi kykenin suoriutumaan tikkaamisesta kotikonekonstein.


Tein peiton lahjaksi entiselle työkaverilleni, joka on pian saamassa poikavauvan. Minulla oli paine saada työ valmiiksi aika pian, ettei vauveli ehdi kasvaa liian isoksi peitolleen!


Entinen työkaverini asuu nykyisin Ruotsissa, ja siksi halusin sinisten kankaiden lisäksi käyttää hiukan keltaista väriä.


Keltakeskustaiset alueet näyttävät iloisilta ja aurinkoisilta.

En tiedä, tykkääkö peiton saaja kissoista vai koirista. Taustakappaleessa on joka tapauksessa molempia.


Ompelin Pikku prinssi -tilkkupeiton nimilapun käsin päärmätyn taskuliinan neljänneksestä. Nimilapulla on tällä kertaa va…

tilkkublokista tilkkupinnaksi.

Kuva
Kerään netistä (ja kaikkialta) tilkkublokki-ideoita. Yhtä aikaa kaariblokista innostuessani ajattelin toista, hyvin erilaista tilkkublokkia ja pääsin niin pitkälle, että tein ihan testiblokin.

Blokin perusosana on tumma-vaalea kolmio-neliö, jonka vaaleaan kärkeen ommellaan jäännöspalatilkusta kärki. Neljä samanlaista osaa ommellaan yhteen niin, että jäännöspalakärjet kohtaavat. Kuviosta tulee kiva:


Päätinkin ommella blokkeja pienen peiton verran. Blokit valmistuivat todella nopeasti, vaikka sommittelin kärkiä huolellisesti ja vaikka tasoitin jokaista neliötä jokaiselta sivultaan. Tietenkin ne valmistuivat nopeasti, koska niitä ei tarvittu kovin monta:


Paitsi että niitä olisi tarvittu vielä yksi (tai neljä kolmio-neliöpalaa). Onneksi siivoilen ompelutilaani harvakseltaan, joten siniset ja vaaleat kankaat olivat yhä helposti käsillä. Äkkiäkös sitä leikkelin muutamia neliöitä lisää ja värkkäilin puuttuvan blokin! (Sen jälkeen kun olin hetken sanonut aaaargh huomatessani, että minulta uup…

retrohenkinen lapsenpeitto tilkuista.

Kuva
Inspiroiduin yhtäkkiä ompelemaan ei-niin-hempeän lapsenpeiton, vaikka saajasta ei ole tietoakaan. Katse näet osui kahteen lapsille sopivaan kankaaseen, jotka ostin kerran Karnaluksista. Ne ovat selvästi samaa sarjaa ja toisessa on pesukarhuja, toisessa kettuja.

Tässä valmis tilkkupinta. Se näyttää silmin katsottuna kyllä mukavammalta – kuvassa värit ovat jotenkin sameat.


Kerron, miksi tilkkupinnasta tuli juuri tällainen, kun lähtökohtina olivat pesukarhu- ja kettukangas. Koska olen jäännöspalahirmu, värkkäsin ensin maanläheisistä sävyistä pieniä tilkkupintoja, jotka sopisivat erityisesti pesukarhukankaaseen. Kettukankaasta olin päättänyt tehdä peitolle taustakappaleen.


Jotta tilkkupaloista ei tarvinnut tehdä täsmälleen samankokoisia, päätin kehystää ne ruskealla kankaalla. Tämä on edelleen samaa ”maailman kamalinta kangasta,” jonka sain tilkkuystävältäni Eijalta kerran killan kokouksessa.


Ruskeakehyksiset palat olivat minusta hienoja ja tein niistä lattialle kaikenlaisia asetelmia.


Ol…

tilkkupeitto lapselle.

Kuva
Valmis! Ompelin lapselle sopivan tilkkupeiton, johon sain idean Sarah Fielken tavasta tehdä applikoitavia kangasympyröitä. Annoin peitolle nimeksi ”Täplikästä menoa”.


Nimeen sain vinkkiä AnjaK:n kommentista, missä hän sanoi peitossa olevan villiä menoa. Koska yksi tilkkupeitoistani on jo nimeltään ”Villit kuviot,” kehitin menolle toisen adjektiivin. Applikoidut ympyrät ovat vähän kuin täpliä ja ympyräkankaissa on useampi 101-dalmatialaiskoiraa-kuvio. Menon voi siis katsoa olevan hyvin täplikästä.


Melkein ei valo riittänyt edes päiväsaikaan ulkona. Eilen näkyi aurinkokin pariin otteeseen, mutta silloin peitto ei ollut vielä valmis.

Leikkasin ja silitin applikoitavat ympyrät pahvisen ympyrämallin avulla. Piirsin ympyrän pahvinpalalle, joka minulla sattui olemaan käsillä ja ympyrän koko määräytyi sillä. Käytin mallina jotain ympyrämäistä esinettä, olisikohan ollut purkki? (Miten en tällaista asiaa muista, vaikkei siitä ole kuin muutama viikko aikaa?!)


Neliötilkkujen koko määräytyi puoles…