Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2011.

tikkausta ja aprikointia.

Kuva
Mittasin laukun korkeuden uudelleen ja huomasin, että pohjakaitale tarvitaan. Siis palikkatornien pitäisi valmiissa laukussa näkyä hyvin (ehkä alareunasta jää hiukan näkymättömiin pohjan kääntymän alle).

Toinen puoli laukusta on sävyltään sini-oranssi:


Toinen puoli on sini-vihreä:


Pohjakaitalekankaat ovat erilaiset, koska halusin käyttää mahdollisimman paljon jäännöspaloja. Näitä kankaita ei ollut enempää.

Tikattuna pinta näyttää kivalta:


Ja tässä:


Olen saanut tikatuksi tilkkupinnan vaaleat osat, ja palikkatornin ja –rivin neliöt ovat nyt koholla muusta pinnasta. Olen päätöksen edessä: miten tikata neliöt? Kaikenlaista on pyörinyt mielessä, mutta vielä en ole päättänyt asiaa.

Vetoketjuostoksilla

Ihan niin kuin tarvitsisin lisää vetoketjuja! Mutta ymmärsin Töölön Tilkkupajan blogista, että Stockmannilla olisi ihanan värisiä vetoketjuja enkä saanut rauhaa ennen kuin olin käynyt tarkistamassa tarjonnan. Siellä olikin valtava valikoima värejä ja pituuksia. Ostin muutaman kesävärisen näihin…

sinistä, vihreää, oranssia.

Kuva
Porrasmaisesti mutkittelevat neliöt ovat pääosassa uusimmassa tilkkulaukkuaihiossa:


7cm x 7cm neliöt on ommeltu kiinni 3.5cm leveään vaaleaan kaitaleeseen jonona. Leikkasin yhdistelmät irti toisistaan ja tasasin reunat. Sitten ompelin palat yhteen niin, etteivät neliöt olleet kohdakkain, vaan limittäin.

Limittäisten neliötornien (olisivatko nämä vaikka rakennuspalikkatorneja) väliin ompelin 7cm leveän kaitaleen samaa vaaleaa kangasta:


Palikkatornit eivät vaikuttaneet olevan tarpeeksi korkeat tilkkukassia/-laukkua varten, joten tein toisen, pienemmistä palikoista muodostuvan jonon kassin yläreunaa varten. 3.5cm kaitaleeseen ompelin tällä kertaa 5cm x 5cm neliöitä:


Sovittelen palikkarivistöä palikkatornien yläpuolelle:


Kolme palikkatornia plus vaaleat kaitaleet päissä ja väleissä riittävät leveydeltään suunnittelemaani laukun kokoon, mutta kaksi palikkatornia eivät. Sovittelenkin pienistä ylijäämäpaloista rakentamaani palikkatornia kahden isomman jatkoksi:


Mahdollisuuksia:

- Irrotan kuv…

uutta tilkkupintaa.

Kuva
Ei voi mitään: vaikka nopeasti valmistunut tilkkupeitto odottaa reunakaitaletta (ja sitten tikkausta) ja Ricky Tims –tyyppinen seinävaate ja kukkaneliöseinävaate ovat vielä tikkausta ja viimeistelyä vailla valmiit, riensin heti tilaisuuden tullen aloittamaan uutta tilkkupintaa. (Kesäkassia varten?)

Leikkasin Sateenkaariharppi-tilkkulaukussa käyttämästäni vaaleasta kankaasta 3.5cm leveän kaitaleen ja ompelin siihen värikkäitä 7cm x 7cm –kokoisia neliöitä:


Kaikki neliöt ovat peräisin jäännöspaloistani lukuunottamatta ylärivin vasemmanpuoleisia tilkkuja. Ne on leikattu Syyringin Idealauantai –kurssilta ostamastani kankaasta.

Ennen ompelemista hahmottelin, miten tilkut tulevat oleilemaan tilkkupinnassa:


Tästäkin tulee varmaan kesäinen vetoketjulaukku…

Mitä vikaa kuvassa?

Luulisi jo, että näin kauan tilkkutöitä harrastanut ihminen osaisi vaikka unissaan yhdistää kankaat oikea puoli oikeaa vasten. No ei. Olin ihan valveilla ja silti kävi näin:


Sain ommelluksi kaikki käsillä olleet neliöt vaa…

Sininen hetki - valmis farkkutilkkulaukku.

Kuva
Sininen hetki –farkkutilkkulaukku tai –kassi valmistui eilen, kun sain tikatuksi vetoketjun päättelevän kangaslipareen. Edestä laukku näyttää tältä:


Sangat ovat saman pituiset kuin kesäisessä Emma-tilkkulaukussa, eli laukkua voi helposti kantaa myös olkapäällä. Sangat tein maailman helpoimpien kassinsankojen ohjeella eli à la Martta ja käytin 7cm ja 5cm leveitä kaitaleita.


Laukun toisella puolella on vaaleampaa farkkukangasta, mutta samanlainen pyöreämuotoinen tikkaus:


Laukkua tarkastellessani huomasin, että vaaleamman farkkukankaan päällä tämä ympyrämäinen tikkauskuvio tuo mieleen veden pinnassa leviävät renkaat. Ajatus, joka sopii Siniseen hetkeen! Ja laukun sisään tietysti sininen suklaalevy.

Laukun pohjassa on peruskuviokankaiden ja farkun lisäksi tummaa kangasta, samaa, jota käytin sangoissa.


Laukun saa suljetuksi vetoketjulla. Sisällä on kaksiosainen tasku ja lisäominaisuutena nauha, jonka päässä on avaimenperärinkula.


Laukun sisätasku on asianmukaisesti merkitty Tilkunviilaaja-…

lyhyiden hetkien haittapuoli.

Kuva
Karkaan ompelupaikalleni heti kun minulla on tuokiokin aikaa. Kuten kuvistakin näkyi, ompelupisteeni on lähes jokahetkisessä valmiudessa ja pystyn siis edistämään projektejani vaikka aikaa olisi vain kymmenen minuuttia. Hyvä juttu!

Vähän huonompi juttu on sitten, että ajatus katkeaa ja aikomukset unohtuvat näiden tuokioiden välillä. Esimerkiksi käy vaikka uusimman farkkutilkkulaukun vetoketjukaistale.

Leikkasin kaksi kaistaletta kankaanpalan eri kohdista. Kumpikin oli 10cm leveä, mutta vain toinen oli kerralla oikean pituinen (30cm) ja toinen oli hivenen pidempi. En huomannut tasoittaa pidempää palaa saman tien, ja se jäi väärän mittaiseksi.

Unohdin täysin, etteivät palat olleet samanlaiset. Tikkasin palat, ompelin toiset päät pussiin ja kiinnitin toisen kaistaleen vetoketjuun. Lähdin kiinnittämään toista, mutta vetoketjun päätä lähestyessäni huomasin kaistaleen olevan liian lyhyt. Silloin muistin, että ai niin, toinen kaistalehan oli vielä lyhentämättä.


Jos olisinkin sattumalta kiinn…

farkkukangasversio.

Kuva
Sormet syyhysivät eilen päästä kokoamaan laukun näköistä valmiiksi tikkaamistani, pieneksi jääneitä farkkuja hyödyntävistä tilkkupinnoista. Sitä ennen piti tietysti leikata vuorikangaspalat ja ommella vuori sekä siihen sisätasku.

Mutta ehdin koota laukunkin:


Toivottavasti kuvasta saa vähän selvän. Koska sangat eivät vielä ole paikoillaan (eivät edes ommeltuina), laukun ylä- ja alareuna näyttävät lähes samalta… No seuraavasta kuvasta ainakin näkee, missä kohtaa laukun pohja on:


Olen vähän kehittynyt muistamisen suhteen, eli melkein aina muistan kiinnittää Tilkunviilaaja-kangasmerkin laukun sisätaskuun. Tässäkin muistin:


Tasku on yhtenäinen, mutta ompelin pystytikkauksen tuohon sauman kohdalle, jolloin käytännössä tasku on kaksiosainen.

Silitän taskukappaleen alareunaan myös laskoksen, niin ettei tasku ole litteä, vaan sinne mahtuu jotain kolmiulotteista.

Ompelin tähän laukkuun myös uuden jutskan. Kiinnitän vuorin yläreunaan pitkähkön nauhan, jonka päässä on avaimenperästä saatu rinkula…

valmis Emma-tilkkulaukku.

Kuva
Aikamoisen näpertelyn jälkeen sain kuin sainkin kesäisen, vetoketjullisen ja olalla kannettavaksi sopivan tilkkulaukun/-kassin valmiiksi. Emma-tilkkulaukku edestä:


Laukku takaa:


Jos punaiset sangat tuntuvat vierailta laukun muihin pintoihin verrattuina, tässä salaisuus:


Laukun pohjassa on samaa punaista kangasta. Kankaan ostin pari vuotta sitten tilkkuystävältäni Tintalta ja ompelin siitä itselleni (omasta mielestäni) ihanat kesähousut. HUOM laukussa ei ole uusiokäytetty housuja, vaan kankaan jäännöspaloja. Housut ovat edelleen käyttökunnossa.

Housuista takaisin Emma-laukkuun. Vetoketjukaistale näyttää ihan siistiltä:


Vetoketju toimii sutjakkaasti. Kun sen avaa, paljastuu laukun/kassin sisältä kaksiosainen sisätasku:


Taskussa on toiston lisäämiseksi punaista sanka- ja pohjakangasta ja hupaisana yksityiskohtana myös possukuvioista kangasta.

Löysin laukkuun vetoketjun varastoistani. (Mitähän tarkoitusta varten olin aikoinaan ostanut sen? Varmaan ajattelin sitä mekkoon vetoketjuksi – mut…

näpertelyä.

Kuva
Reilu tunti tehokasta ompeluaikaa hurahti eilisiltana vauhdilla eikä mitään valmista syntynyt, näpertelyä vain.

Esimerkiksi: tein iloisen kesäkassin vetoketjun päähän kiinnipitolipareen:


Ompelin sen oikein pyöreään muotoon – piirsin kaavan ja kaikkea. Ihan älytöntä, mutta tein. Aikaisempiin vetoketjuihin olen ommellut pari kangaspalaa ja taitellut ne suht siisteiksi, sitten tikannut.

Tämän vetoketjukaistaleen ompelemisessakin meni aikansa:


Ompelin sen nimittäin eri tavalla kuin viimeksi. Sen sijaan, että olisin tehnyt valmiit kaistaleet ja tikannut ne vetoketjun päälle, leikkasin yhteensä neljä kaistaletta, laitoin kaksi ja kaksi oikeat puolet vastakkain ja vetoketjun siihen väliin, ja sitten ompelin kiinni. Tämä vaihtoehto tuli mieleeni yhtenä iltana ja päätin kokeilla.

Näin ommellen ei tikkausviiva näy oikealle puolelle eikä vetoketjun ulkoreuna jää näkyviin, mutta mielestäni tässä oli paljon melua tyhjästä. Täytyy muistaa seuraavalla kerralla tehdä suoraviivaisemmin.

Moka: Vetoketju…

kesäkassi sai muodon.

Kuva
Illalla oli muutama tuokio aikaa – ryhdyin määrätietoisesti kokoamaan vuorikappaleita iloisempaan kesäkassiaihiooni. Yhdistin tällä kertaa vähän löprömpää, kuviollista kangasta ja toisaalta jäyhää lakanakangasta.

Ehkä olette huomanneetkin, mutta tykkään ihan älyttömästi ommella tilkkulaukkuja ja –pussukoita, mutta yksi niistä vähiten kiinnostavista ompeluosuuksista on ehdottomasti vuorikappaleiden metsästys (valinta), mahdollinen kokoaminen ja leikkaaminen! Haluan löytää jokaiseen työhön hyvän ja sopivan vuorikankaan, mutta toisaalta valitsemani kankaan pitää olla riittävän joutilasta. Se ei ole varsinaisesti esillä, joten ihanimmat kankaat menevät vuorikankaina hiukan hukkaan. Ja kangasta kuluukin aika paljon: ihan pieni tilkku ei riitä.

Pitäisikö alkaa leikata vuorikappaleita valmiiksi varastoon? Mutta mistä sitä tietäisi, millaisilla vuorilla olisi menekkiä? Eivätkä työni ole standardikokoisia, vaan milloin minkäkin kokoisia. Huokaus.

Sain kuitenkin iloiselle kesäkassille ommelluks…

kesäkasseja tilkuista.

Kuva
Tekeillä olevista kesäkasseista sain ensin tikatuksi sen, missä käytin farkkutilkkujakin. Ympyränmuotoinen kuvio on vain farkkupalojen päällä. Muilla alueilla on suoria ja miedosti aaltoilevia tikkausviivoja.


Tikkaamisen aikana vanu valahti vähän paikoiltaan:


Jos tämä olisi iso tilkkutyö, tuollaista ei tietenkään voisi jättää korjaamatta, mutta valmiissa pikkukassissa tätä tuskin huomaa. Varsinkin, kun trimmaan paloja pienemmiksi ennen kuin alan koota kassia. (Onhan tietysti vähän noloa, että näin pääsee käymään.)

Toiseen tilkkukassiin konetikkasin muurahaisenpolkua niiden kaitaleiden päälle, jotka olivat jäännöspalablokkien välissä:


Tikkauslanka oli vaalean vaaleanpunaista, joka tämän kankaan päällä valmiina tikkauksena näytti melkein vaalealta liilalta.

Muurahaisenpolkutikkauksen jälkeen tilkkublokit pomppasivat taustasta esiin:


Tikkasin blokit myös (ei kuvaa) – vaihdoin taas suoraan tikkaukseen ja tikkasin blokin ulkoreunojen mukaisesti aina (noin) paininjalan etäisyydelle edellise…

ompelin pussukan. tekeillä tilkkulaukkuja.

Kuva
Oli vain otettava lusikka kauniiseen käteen ja jälkiasennettava lenksut pussukkaan (katso edellinen postaukseni). Ratkoin lyhyet matkat pussukan sivusaumoista, tyrkin lenksun päät aukoista sisään ja ompelin sauman ratkotulta osuudelta uudestaan kiinni.

Toisella puolella on ulkonevampi lenksu:


Kuvassa pussukka odottaa vuorin kiinnittämistä.

Ompelin vuorin kiinni käsin. Nauha vielä vetoketjun päähän ja kas, Milla Magia –vetoketjupussukka oli valmis!


Pussukan värikaitaleissa esiintyy perhoskuvioista kangasta, josta ompelin vuorin:

Pussukka on tosi jäpäkkä. Onnistui.

Puuttunut pussukkakuva

Huomasin, etten ollut huomannut/muistanut ottaa kuvaa yhdestä kangasmanipulaatioruusulla koristamastani vetoketjupussukasta, vaikka esittelin kaksi muuta samaan aikaan valmistunutta pussukkaa. No tässä se on – Ruusunpuna-vetoketjupussukka.


Nimeen sopivasti pussukassa on ruusukuvioinen vuori:


Koeblokihtava

Pohdin edelleen, miten toteuttaisin havittelemani ruutu-ristikuvioisen tilkkupinnan. Olen yrittänyt l…