Tilkunviilaaja

Seuraava valmis esiteltävä on aika paljon edellistä pienempi, sillä ompelin sen nimenomaan täyttämään pienehköä seinätilaa. Kas tässä: Kivinen saaristo -seinätekstiili: Sain tähän idean kahdelta tilkkuilijalta. Olin nähnyt @jessicaquilter in esittelevän Instagramissä tilkkutöitä, joiden keskiössä oli samainen, värikäs pyörylä. Ja toinen IG-tilkkuilija, @exhaustedoctopus on tehnyt lukuisia ”sea glass” -tilkkutöitä. Yhdistin heidän ideansa näin. Kun nyt olette nähneet lopputuloksen, teitä saattaa kiinnostaa se, miten päädyin siihen. Aivan ensiksi etsin varastoistani sopivaa tai siedettävää taustakappaletta työlleni. Tiesin, ettei minulla olisi valtavaa valinnanvaraa! Lähinnä joutuisin tyytymään johonkin tarpeeksi isoon palaan. Löysin sopivalta vaikuttavan, kylläkin aika paljon tummemman kankaan, jota oli riittävästi. Leikkasin pyöryläkuvion irti, mutta jätin hiukan harmaata taustakangasta näkyviin. En halunnut joutua leikkaamaan kangasta pitsimäisesti! Harsin pyörylän kankaan keskel...

Tänään pääsette terveellisyyden pariin, sillä Terveellistä-tilkkupeiton pinnassa on ukonhattuja muistuttavia mielikuvituskukkia. Ukonhattu-uutehan oli joskus 1970-luvulla kovassa huudossa estämään flunssaa tai lievittämään sen oireita. Terveellistä ei ole lempityöni, vaikka moni asia siinä onnistui. Ensiksi tietenkin onnistuin käyttämään muutamia niistä harmaista pyörylöistä, jotka jäivät yli Jälkiviisautta-tilkkupeitosta.   Olen myös aika tyytyväinen kukkaseen, jonka suunnittelin ihan itse. Voit tutustua kukkablokkien kehittymiseen tammikuisessa kirjoituksessani, jolle annoin nimeksi noidankehä. Kolmas onnistuminen oli se, että maltoin lopultakin ottaa käyttöön batiikkikaitalepakkauksen, joka oli virunut hyllylläni monta vuotta. Vielä onnistuin löytämään yllättävän kivan kankaan kolmioihin, jotka täydentävät raidallisten blokkien välit niin että peitto on suorakaiteen muotoinen. Onnittelen itseäni vielä siitäkin, että tosiaan tajusin käydä ostamassa sopivan kankaan enkä tavalli...

Seuraava valmis tilkkupeittoni on nimeltään Tähtiainesta. Ompelin siihen blokit Meerkat Sweshwen tarjoamalla, ilmaisella mallilla nimeltä Blue North Strong and Free. Blokki on kaunis ja kiva, ja näyttävä. Tähtiainesta-nimi on paikallaan. Katso vaikka: Siis miten pitkä tämä projekti mahtoi olla? Onneksi kirjoitan välillä blogiini juttuja, sillä voin tarkistaa sieltä asioita, jotka ovat haihtuneet mielestä täysin. En olisi osannut arvioida, milloin aloitin Blue North Strong and Free -blokkien ompelemisen, mutta blogistani näin, että marraskuussa vuonna 2020. Tuolloin tein ilmeisesti yhden koeblokin, jonka kontrasti epäonnistui. Seuraavissa blokeissa pidin varani, mutta tein kyllä kaikenlaisia muita virheitä tämän tästä. Ihmettelen ihan, että ompelin monta blokkia heti alkuun, vaikka työ oli mielestäni haastavaa ja hidasta. Ehkä olin niin lopen kyllästynyt Economy-blokkien kolmioihin, että tämä projekti houkutteli! Vuoden 2021 lopussa minulla oli koossa 12 blokkia, ja jo maaliskuuss...

Kerroin edellisessä blogikirjoituksessani aloittaneeni erikoisen applikaatiotyön eli Jennifer Sampoun ”Polygon Play Quilt” -ohjeen mukaisen työn. Kun olin saanut asetelluksi monikulmiot sarakkeiksi, ompelin ne ensin keskeltä kiinni ja tikkasin sitten viereen lisää. Tikkausviivojen etäisyydet vaihtelivat, välillä oli tiuhempaa ja välillä harvempaa. Seuraavasta kuvasta näkee hyvin, että tikkaaminen kuristaa kangasta aika tavalla. En mitenkään olisi voinut jättää ulompia reunoja tikkaamatta, vaikka olisin halunnut. En ehkä varsinaisesti halunnut, mutta olisin saattanut haluta, sillä ensimmäisten tikkausviivojen jälkeen tikkaaminen oli puuduttavaa. Huoh! Lopultakin koko pinta oli tikattuna. Ei yhtään liian aikaisin! Seuraavasta kuvasta näkee myös, että jouduin vähän jatkamaan taustan kangasta. Ompelin sen oikeaan ylänurkkaan lisäkolmion. Minun varastoissani on hyvin vähän isoja kangaspaloja, ja niistäkin vähistä suurin osa on kirjavia. Olisin ehkä mieluiten valinnut vähän vaaleanpunais...

Olen ainakin kerran kysellyt itseltäni, tuliko tilkkupinnastani sittenkin liian kirjava. Olin aloittanut projektin lupaavasti mutta siirtynyt väärän värisiin kankaisiin, ja pinta meni pilalle. Pelastin sen myöhemmin Spektroliitti-peitoksi, mutta paljon myöhemmin. Tänään olen vuosikymmenen verran viisaampi kuin tuohon aikaan, ja uusimmasta tilkkupinnastani tuli juuri sopivan kirjava! Minun ei tarvitse tarttua ratkojaan, vaan voin taitella tämän kaappiin odottamaan Töölön Tilkkupajan paluuta. Tykkään megakirjavasta tilkkupinnastani siksi, että onnistuin kontrastissa. Blokit muodostavat tummia ja vaaleita neliökuvioita, ja ne erottuvat oikein hyvin, vaikka olen käyttänyt jos sun mitä värejä vierekkäin. Toinen syy tilkkupinnan mieluisuuteen on se, että valitsin siihen mieluisia kankaita. Vinkki: Jos haluat lukea lisää näistä onnistumisen edellytyksistä eli mieluisista kankaista ja kontrastista, olen käsitellyt oppeja joulukalentereissani, vuoden 2021 jaksossa 12 – kontrasti on tärkeämp...

Ei ei, ei kannata huolestua – viittaan tikeillä normaaliin tilkkutyön käsintikkaukseen, en haavojen tikkaukseen. Ensin kuitenkin blokkikatsaus. Tässä esittäytyvät muutamat ylijäämä-4-patcheistä jo valmistamani blokit sekä yksi jännittävän työläs, ylivärikäs blokkiaihio. Tietenkin kokosin ensimmäiseksi jonkun muun kuin edellisessä kuvassa esiintyneen aihion, eli tämän: Kuvassa näkyy myös uusi, ihastuttava parannus työpisteeseeni. Siivosin suunnilleen kaikki ompelukoneen oikealla puolella asuneet röykkiöt tiehensä. (En edes muista, mihin sain ne siirretyiksi, mutta ihme ja kumma, suurin osa kasasta on todellakin poissa.) Niin sain tilaa villaiselle silitysalustalle, jolla minikokoinen Oliso-silitysrautani odottaa. Sain silitysraudan ihanalta mieheltäni joululahjaksi. Hän oli sivukorvalla kuullut, että mainitsin sellaisesta myönteiseen sävyyn. Hän oli tutkinut, olisiko Tilkkunen-myymälässä sellaista (Tilkkunen-nimen hän tuntee mielestään liiankin hyvin) ja käynyt sitten ostoksilla. Hän...

Keksin kesemmällä aloittaa projektin, jossa yhdistäisin neljän neliön blokkeja tavallisiin neliöihin. Idean alku löytyi netistä, mutta motivaattorina olivat Helsingin tilkkukilta Syyringiltä minulle päätyneet kangaspalat. Niitä oli tarkoitus käyttää Järvenpään tilkkupäivillä killan furoshiki-pajassa ja lahjoittaa menetelmään kokeilleille, mutta tapahtuma peruuntui. No, tekaisin muutaman neliöblokin ja kokeilin, miltä ne näyttäisivät tuon kankaan kanssa. Tämä ei oikein miellyttänyt minua, sillä kuviokangas näytti liian levottomalta. Kokeilin sen sijaan yksivärisempiä harmaita neliöitä: Hmmm, jospa sittenkin kuviolliset sopisivat, kun mukana on yksivärisempiä neliöitä? No, näitte toki esimakua todellisista harmaista kirjoituksessani Kosiskelu-tilkkupussukasta. Kirjoituksessa väläytin peittoaihion keskikohdaksi ajattelemaani kokonaisuutta. Valitsin välineliöihin sittenkin pallokuvioisen kankaan. Minulla oli sitä rajoitettu määrä, ja se saneli keskiosan koon. Arvelin vaaleamman harm...