Tilkunviilaaja

Kerroin jo, että minulle jäi Pimeyden ja valon välissä -tilkkupeitosta yli harmaita neliöitä. Käytin ne tilkkupintaan, jossa neliöiden päälle on applikoitu tilkkuraidallisia pyörylöitä. Kerroin myös, että minulle jäi tuosta projektista harmaat pyörylät, jotka leikkasin pois raidallisten pyörylöiden takaa. Pohdin pitkään, mihin nuo harmaat käyttäisin, ja lopulta keksin ommella niistä kukkien keskiöt. Ja kukat applikoisin neliölle, joka muodostuisi kolmesta kaitaleesta. Ja olipa onni, että päädyin sellaiseen taustaneliöön, sillä nyt voin vihdoinkin käyttää viimeisen Töölön Tilkkupajasta muinoin ostamistani batiikkikaitalepakkauksista (tai ainakin osan siitä)! Tuumasta toimeen! Tein itselleni mallineet pahvista. Pyörylän piirsin jotain purkkia pitkin, terälehden piirsin pahville omatoimisesti. Ensin ajattelin, että kukassa olisi kolme terälehteä, näin: Neljä terälehteä vaikutti kuitenkin järkevämmältä valinnalta. Katsokaa, miten söpö tuo kaitalepakkaus on! Sen päällä on muita varastoni...

Jos luulitte, että olen tällä välin valmistanut kolme uutta pussukkaa, niin satuitte erehtymään. Minä olen myös erehtynyt esittelemään myöhempiä teoksia ennen kuin kaikki aiemmat oli esitelty. Korjaan asian. Ensin esittelen Kukkamaa-tilkkupussukan. Sen tällä puolella on laskostamalla ja tosi helposti toteutettu ”ruusu,” jollaisen opin valmistamaan Helsingin tilkkukilta Syyringin leikkimielisellä kurssilla monta vuotta sitten. Tässä Kukkamaa-vetoketjupussukan toinen puoli: Tälle puolelle päätyi sen sijaan orpoblokkipinnan tasoittamisesta yli jääneitä palasia ja ehkä pari Scilla-tilkkupeittoon valmistamistani tilkkupötköistä. Seuraavassa kuvassa Kukkamaa-pussukan tikkaukset erottuvat kivasti. Kukkamaa on Avoin-mallistoa ja kooltaan se on seuraavanlainen:  Leveys ylhäältä noin 17 cm  Korkeus noin 13,5 cm  Pohjan leveys noin 4,5 cm.  Seuraavana vetoketjupussukka nimeltään Teetä yhdelle. Tämän pussukan rakensin enimmäkseen perinteisellä ”otan käteen ompelupöy...

Matkalla verrattomuuteen kannattaa pohtia myös yksittäisen värin monipuolisuutta. Jos sinulla on epämääräinen kasa jäännöspaloja sopivasti käsillä, käy kasa läpi ja lajittele tilkut värin mukaan. Punaiset yhteen pinoon, siniset toiseen, vihreät kolmanteen… Ja jos kangas ei heti näytä yhden väriseltä vaan kirjavalta, tutkaile sitä hetki ja muistele askelta 7 eli sitä, että voit päättää, minkä värinen monivärinen kangas on. Sitten voit vaikka kokeilla, millainen tilkkupinta syntyy yhden ja saman värin edustajatilkuista. Omat punaiset ja siniset tilkkuni muodostuivat tällaisiksi vuonna 2019: No, oli siinä violettejakin jo mukana. Jos innostut tekemään useamman eri värisen palan, vinkkaan tällaisen tilkkupeittoidean. Tee suunnilleen haluamasi kokoisia neliömäisen oloisia tilkkupaloja, silitä ja tasoita palat neliöiksi. Kun sinulla on tarpeeksi monta tilkkuneliötä – kaikki ”yksivärisiä” mutta eri värisiä, rakentele niistä minun Sisäinen villapaita -tilkkupeittoni tapainen teos. Jos kai...

Taas on otettava yllättävän syvällinen askel: tee tänään palvelus huomiselle minällesi. Mietitäänpä, millä kaikilla tavoilla voitkaan olla avulias ja kiva itsellesi! Esimerkiksi voit laittaa seuraavan tilkkutyövaiheen valmiiksi odottamaan tänään. Kun huomenna menet ompelupisteeseen, pääset aloittamaan heti ja saat saman tien jotain valmiiksi. Koska rakastan tilkkutöitä, saatan vielä juuri ennen nukkumaan menemistä käväistä ompelupöydän luona ja vaikka yhdistää muutaman tilkun nuppineuloilla valmiiksi. Saatan myös järjestellä ja värisommitella palat valmiiksi blokin tai blokkien ompelemista varten, niin kuin tässä olen tehnyt raidallisia sommitelmia uutta pyöryläprojektiani varten: Ommellessani ”scrappy pixels” -blokkeja järjestin usein itselleni yhden blokin neliöt valmiiksi seuraavaa päivää odottamaan. (Kokosin blokeista myöhemmin Prinssi Rohkea -tilkkupeiton. ) Jos tänään on käynyt niin ikävästi, että olet ompelurupeaman päätteeksi ommellutkin jotain väärin ja joudut purkamaan, p...

Koska olet jo ottanut askeleen kaksi, osaat leikata järkevästi. Nyt on seuraavan leikkaamiseen liittyvän askeleen vuoro eli saat nopeuttavan vinkin. Vaikka sinulla ei olisi supernopeaa Accuquilt-leikkuukonetta, voit leikata neliöitä (tai suorakaiteita) kaitaleista melko joutuisasti, kun leikkaat useamman kaitaleen poikki kerrallaan. Mutta kaitaleita ei kannata pinota! Ne kannattaa asetella limittäin. Ota esiin kaitaleet, joista olet leikkaamassa. Asettele ensin yksi kaitale leikkuualustalle pitkät reunat tarkasti alustan viivojen mukaan. Jos kaitale on valmiiksi kaksinkertainen, voit pitää sen näin taitettuna. Huolehdi kuitenkin, että sekä alemman että ylemmän kaitalepuoliskon reunat ovat täsmälleen viivojen mukaisesti. Aseta sitten toinen kaitale alustalle seuraavan sopivan viivan mukaisesti. Kaitaleet asettuvat limittäin. Jatka, kunnes limittäisessä pinossa on 6-7 kaitaletta. (Jos vinkkini tuntuu tutulta, olet oikeassa: jaoin tämän nopeutusvinkin viisi vuotta sitten, nopeuta-nimi...

Onneksi ehdin lopultakin esitellä viimeisimmän valmistuneen tilkkupussukan, jolle annoin nimen Harjoitusmestari. En muista, mistä tällaisen nimen keksin, mutta pussukan eri puolilla olevat, vähän toisenlaiset kuusikulmiokuviot saattoivat vaikuttaa asiaan. Tällä puolella on oikein ompelemani, erilainen kuusikulmiokuvio. Jos haluat väkerrellä samanlaisen, Tilkkuyhdistyksen verkkosivustolta löytyy tekemäni paperiompelukaava.   Kuvio tehdään kahdessa osassa, ja palojen kanssa pitää olla tarkkana. Ensimmäistä kertaa kaavaideaa kokeillessani tein niin perustavanlaatuisen ajatusvirheen, ettei ensimmäisestä kuusikulmiorinkulasta tullut yhtään mitään. Pilalle mennyt kokeiluni pääsi kuitenkin pussukan tälle puolelle: Harjoitusmestari-vetoketjupussukkani on ollut valmis jo useamman viikon, mutta en vain ole saanut kuvatuksi sitä sopivissa olosuhteissa. Tänäänkään sää ei varsinaisesti suosinut, mutta valoa oli sentään sen verran, että kuvista saa käsityksen pussukan värimaailmasta. Ompel...

Kuvasin tämän uuden Piano-nimisen tilkkupussukan talvisissa olosuhteissa, jotta kuvissa olisi vähän eksotiikkaa. Syksy oli pysynyt pitkään sateisena ja pimeänä! Tällä puolella pussukkaa oli vielä orpoblokkien orpoblokkia mukana – eli tasoitusjäännöstä orpoblokeista kokoamastani tilkkupinnasta. Kaikki käyttöön! Kuten kuvasta näkyy, talvisuutta oli vain ohut kerros. Valo sentään riitti, jotta sain Piano-pussukasta melko aidon väriset kuvat. Tällä toisella puolella on ystävältäni Soilelta saamiani kolmioita. Ja edelleen orpoblokkipinnasta leikkautunutta ylimäärää. Näytän vielä, miten kummallisilta tilkkupinnat näyttivät ennen kuin olin tikannut ne kivasti ja muuttanut ne pussukan muotoisiksi: Muistatteko vielä, mistä tilkkupeitosta tuo alemman kappaleen alareuna on jäänyt yli? No Sokkelo-tilkkupeitosta, jota muistelen yhä hyvillä mielin. Pitäisikö tehdä uusi vastaava..? Hmmm! Valitsin pussukkaan kivan, vaalean ja kissa-aiheisen vuorikankaan. Ja tein Piano-pussukkaan TASKUN! En m...