jälkiviisautta.

-
Tänään ensiesittelyssä on tilkkupeittoni nimeltään Jälkiviisautta. Nappasin nimen alkujaan Daniel Kahnemanin teorioista: merkitsen muistiin sopivalta kuulostavia nimiä tulevia projekteja varten, ja tämä oli yksi niistä. Nimi tuntui sopivalta tälle työlle!
Jälkiviisaana toteaisin nimittäin, ettei minun olisi kannattanut leikata applikaatioympyröiden takaa harmaata kangasta pois. Kehitin siten vain lisämateriaalia tuleviin projekteihin. Minäkin näen nyt, että tietysti haluaisin käyttää ylimääräiset, hyvät kangaspalat, vaikka luulin leikkaamista aloittaessani, että raaskisin heittää palat roskikseen.

(Kahneman on varoittanut meitä jälkiviisaudesta, sillä se tekee meistä sokeita niille epävarmuuksille, joiden kanssa elämme. Koska kaikki tapahtumakulut on helppo/mahdollista selittää jälkikäteen, alamme herkästi luulla, että pystymme ennustamaan tulevia tapahtumia.)
Koko projektin hauskin osuus oli tilkkupyörylöiden ompeleminen. Pyörylöiden kiinnittäminen taustaneliöille ei ollut aivan yhtä hauskaa, sillä niiden reunat piti ensin kääntää, ja se oli kikkatekniikasta huolimatta työlästä ja puuduttavahkoa.

Ompelin ylimääräisiäkin pyörylöitä (taas syntyi ylijäämää), sillä projektin aikana hukkasin yhden erän johonkin, ja löysin ne vasta kun kaikilla neliöillä oli jo pyörylänsä. Mihin mahdan käyttää nuo ylimäärät?!
Katsokaa, miten täydellisen sopiva, pyörylöivä tikkauskuvio tähän Jälkiviisautta-tilkkupeittoon löytyi! Tietysti tikkautin tämänkin peiton Töölön Tilkkupajassa, kuten kaikki isommat työni. Pääsen rasittavasta peiton kääntelystä kotikoneen ääressä. Ja lopputulos on huikean paljon parempi kuin itse parhaimmillanikaan pystyisin toteuttamaan.

Seuraavassa kuvassa paljastan Jälkiviisautta-tilkkupeittoni taustakappaleen. Ostin Kaffe Fasset -kuosisen, ihanan sileän ja taipuisan, tuplaleveän takakankaan Tilkkunen-kaupasta. Tämä oli pakan loppupala, mutta tiedän, että Tilkkusen valikoimissa on lukuisia tuplaleveitä kankaita. Sellaiset ovat loistavia takakankaiksi!
Maltoin lähteä lähimaastoon näppäämään muutaman taiteellisemman kuvan Jälkiviisautta-peitostani.
Virittelin sen myös naapurin aidalle. Maassa näkyvä valkoinen, konfetilta näyttävä aine on tuomenkukkien terälehtiä. Heidän puutarhassaan kasvavat tuomet kukkivat mahtavasti tänä keväänä! Näin jopa pari kertaa, että ohikulkijat pysähtyivät ottamaan niistä kuvia.
Jälkiviisautta on siis koottu Pimeyden ja valon välissä -tilkkupeittoprojektin ylijäämäneliöistä ja kaiken maailman resurssipaloista kootuista tilkkupyörylöistä. Se on kooltaan noin 140 cm x 165 cm. Valitsin siihen musta-valko-raidallisen reunakantin, mutta kangas loppui kesken, joten lisäsin mukaan paria muuta, musta-valkoista kangasta, joita löysin varastoistani.
Toivon saavani myös Jälkiviisautta-peiton esille Soile Kivisen ja minun yhteisnäyttelyyn 14.-20.6.2025. Kaikki on kiinni peittojen ja seinien strategisista mitoista…

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

-
Kuva
Haluaisitko ommella vetoketjupussukan, mutta vetoketjun kiinnittäminen tuntuu pelottavalta? Ehkä olet kokeillut vetoketjun ompelemista housuihin tai takkiin ja todennut sen vaikeaksi? Kannattaa rohkaistua! Pussukkaan tai laukkuun on paljon helpompi ommella vetoketju siististi, koska kappaleet ovat suorat ja kankaaksi voit valita joustamattoman puuvillan. Löysin aikoinaan erinomaisesti kuvitetun pussukan ompeluohjeen, jonka avulla opin tekemään vetoketjupussukan. Olin varmaankin tavallista pöljempi ompelija, koska minulle oli ylitsepääsemättömän vaikeaa tajuta, miten simppelisti tällainen vetoketju kiinnittyi! Valaistuin aikoinaan netistä löytämäni ohjeen ansiosta, mutta huomasin nyt katsoessani, että blogi on täynnä ärsyttävää mainontaa ja ennen niin hyvää tutoriaalia on vaikea katsoa. Päätin siis päivittää suositun blogikirjoitukseni, jonka julkaisin jo 1.9.2010. Muinoin löytämässäni ohjeessa oli erityisen hyvää se, ettei siinä lähdetty liikkeelle tietyn mittaisesta vetoket...
Lue lisää

ompele vetoketjulaukku.

-
Kuva
Hyvää joulua! Joulukalenterin 24. luukussa on paitsi kehote, myös lahja. Olen uudistanut vetoketjulaukun ompeluohjeen, jonka julkaisin alkujaan kesäkuussa 2011. Kuvat ovat osittain vuodelta 2011, mutta vetoketjulipareen ompeluvaiheista otin uudet kuvat. Aloitetaan lopputuloksesta. Esimerkiksi Idänsinililja -laukku on ommeltu tämän ohjeen mukaisesti: Ennen laukun kokoamista: Valmista ensin kaksi noin 45 cm x 35 cm (leveys x korkeus) tilkkupintaa. Tikkaa ne kiinni suunnilleen saman kokoiseen collegejersey- ja tikkausvanupalaan tai laukkuhuopaan. Nämä ovat laukun tärkeimmät osat. Tasoita tilkkupinnat kokoon 43,5 cm x 34 cm (leveys x korkeus). Ota esiin tilkkupintaan sopivat kankaat ja leikkaa: - 2 vuorikappaletta, täsmälleen saman kokoiset kuin tikatut laukkukappaleet (43,5 cm x 34 cm) - 2 vetoketjun reunakappaletta, 35 cm x 10 cm - 2 vetoketjun reunakappaleen huolittelukaitaletta, 3,5 cm x 9 cm - 2 sankakappaletta, 9 cm x 65 cm - 4 cm leveää kaitaletta laukun yläreunan...
Lue lisää

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

-
Kuva
Tilkkutyön hauskuus laimenee hetkeksi, kun olen improvisoinut kokoon tarpeeksi ison tilkkupinnan pussukkaa varten. Siinä vaiheessa nimittäin pitäisi olla idea, miten tuon tilkkupinnan tikkaa. Mieleni on pelkkä tabula rasa, mutta pakotan itseni ensin valitsemaan tikkauslangan ja sen jälkeen katson pintaa ja alan tikata. Tilkkupintani eivät kertoile, miten ne haluavat tulla tikatuiksi, se on varmaa! Mutta tälläkin kertaa kaikki pussukkakappaleet valmistuivat. Kirjava, yleisväriltään epämääräinen tilkkupinta sai ryhdikkäät pystytikkaukset. Ompelin ensin yhden viivan ja sen lähelle toisen, minimaalisesti mutkitellen. Seuraavat tilkkupinnat olivat armeliaan pienet, joten päätin väkertää niihin muurahaisenpolkua. Oikeastaan mieleni teki ommella krysanteemitikkausta, mutta valitsin sittenkin helpomman kuvion. Poikkesin polulta vain lintukuvion lähellä. Siihen tikkasin ääriviivan ympärille. Spiraalitikkaus on lempparini. Pidin sinisävyisistä tilkkupinnoistani niin paljon, että...
Lue lisää