Tilkunviilaaja®

Tilkkukiltamme eli Helsingin tilkkukilta Syyrinki valmistelee paraikaa kiertävää kokoelmaa teemalla ”aika”. Töitä taitaa olla valmiina jo toistakymmentä, ja minullakin on tekeillä yksi. En kerro sen tarinaa, mutta jaan kuvia työn valmistumisprosessista. Minulla oli kuvatuloste, jonka peitin muovikansioista leikkaamillani muoveilla. Niihin piirsin noin 45 asteen kulmaan ruudukon. Nyt en muista enää, minkä kokoiset ruudut piirsin, mutta jälkiviisaana mietin, että ne olisivat vähän eri kokoisina olleet helpommat tekijälle eli minulle. Jouduin nimittäin leikkaamaan neliöni 2-1/8-tuumaisiksi. Omituinen mitta, ja hankala! Seuraavaksi piirsin jokaiselle neliölle erikseen kaavan eri muoville. Ompelin neliöille kuviot kaavojen mukaan – käytin usein apuna paperimallinetta, jonka päällystin kankaalla ja applikoin sitten neliölle. Pienimmät yksityiskohdat tein yksinkertaisin kirjontapistoin. Aloitin tietenkin haastavimmasta eli kasvoista. Vaikein alta pois! Sen jälkeen olisi helpompaa. Koska nel...

Olen ainakin kerran kysellyt itseltäni, tuliko tilkkupinnastani sittenkin liian kirjava. Olin aloittanut projektin lupaavasti mutta siirtynyt väärän värisiin kankaisiin, ja pinta meni pilalle. Pelastin sen myöhemmin Spektroliitti-peitoksi, mutta paljon myöhemmin. Tänään olen vuosikymmenen verran viisaampi kuin tuohon aikaan, ja uusimmasta tilkkupinnastani tuli juuri sopivan kirjava! Minun ei tarvitse tarttua ratkojaan, vaan voin taitella tämän kaappiin odottamaan Töölön Tilkkupajan paluuta. Tykkään megakirjavasta tilkkupinnastani siksi, että onnistuin kontrastissa. Blokit muodostavat tummia ja vaaleita neliökuvioita, ja ne erottuvat oikein hyvin, vaikka olen käyttänyt jos sun mitä värejä vierekkäin. Toinen syy tilkkupinnan mieluisuuteen on se, että valitsin siihen mieluisia kankaita. Vinkki: Jos haluat lukea lisää näistä onnistumisen edellytyksistä eli mieluisista kankaista ja kontrastista, olen käsitellyt oppeja joulukalentereissani, vuoden 2021 jaksossa 12 – kontrasti on tärkeämp...

Ei ei, ei kannata huolestua – viittaan tikeillä normaaliin tilkkutyön käsintikkaukseen, en haavojen tikkaukseen. Ensin kuitenkin blokkikatsaus. Tässä esittäytyvät muutamat ylijäämä-4-patcheistä jo valmistamani blokit sekä yksi jännittävän työläs, ylivärikäs blokkiaihio. Tietenkin kokosin ensimmäiseksi jonkun muun kuin edellisessä kuvassa esiintyneen aihion, eli tämän: Kuvassa näkyy myös uusi, ihastuttava parannus työpisteeseeni. Siivosin suunnilleen kaikki ompelukoneen oikealla puolella asuneet röykkiöt tiehensä. (En edes muista, mihin sain ne siirretyiksi, mutta ihme ja kumma, suurin osa kasasta on todellakin poissa.) Niin sain tilaa villaiselle silitysalustalle, jolla minikokoinen Oliso-silitysrautani odottaa. Sain silitysraudan ihanalta mieheltäni joululahjaksi. Hän oli sivukorvalla kuullut, että mainitsin sellaisesta myönteiseen sävyyn. Hän oli tutkinut, olisiko Tilkkunen-myymälässä sellaista (Tilkkunen-nimen hän tuntee mielestään liiankin hyvin) ja käynyt sitten ostoksilla. Hän...

Nelisen viikkoa sitten pääsin taas ompelemaan yhdessä! Ooh, miten hienoa se on joka kerta! Tällä kertaa tapasimme Espoossa, Backbyn kartanossa, jota on myös kutsuttu Kaisankodiksi. Otin mukaan hillityn määrän materiaalia ja valtavan pinon kassakuitteja. Järjestelin materiaalini värien mukaisiin pinoihin ja aloin ommella kaitaleita ja paloja kassakuiteille niin, että toinen pää olisi tummempi ja toinen vaaleampi. Ahkeroin koko päivän, ja sain ommelluksi tällaiset palat: Tässä oli työskentelytilamme. Kaikki eivät ommelleet koneella, mutta jokainen oli sinnikäs ja ahkera. Taukoja pidimme vain ruokailua varten! Taisin saada kartanolta väriruiskeen tai jotain, sillä olen rakennellut kirjavimmista ja värikylläisimmistä paloistani (ja jopa kankaistani) jos vaikka mitä. Jatkoin esimerkiksi kuittiompelua – tosin laajensin palavalikoimaa niin, että aloin jo kärsiä runsaudenpulasta. Alkoi myös tuntua siltä, että näitä pitäisi sentään yhdistellä vaikka tilkkupussukan tai miksei jopa vetoketjula...

Tilkkuharrastukseen voi sovittaa vaihtelevia määriä käsinompelua, jos niin haluaa. Toiset tykkäävät ommella isojakin tilkkutöitä käsin, applikoida käsin ompelemalla ja tietenkin tikata käsin. Mutta käsin ompelu voi joskus olla hyvä ajatus sellaisellekin, joka ei ole siitä ihan hirvittävän innostunut. Vetoketjunkin voi kiinnittää pussukkaan käsin. Tämä voi teistä olla itsestään selvää, mutta minä olin ommellut vaatteita vuosikaudet ja taistellut vetoketjujen ompelun kanssa moneen otteeseen ennen kuin luin lehdestä, että vetoketjun voi kiinnittää käsin ompelemalla. Koska olin tämän ymmärtänyt vaateompeluharrastuksen puitteissa, muistin asian, kun aloitin pussukkatehtailun. Näin tilkkukillassa hauskoja, kaarevareunaisia pussukoita ja halusin palavasti kokeilla sellaisen tekemistä itsekin. En tietenkään halunnut pilata kivaa tilkkupintaa tökerösti kiinnitetyllä vetoketjulla, vaan päätin ommella sen käsin. Innostuin pussukkamallista niin, että ompelin niitä nopeaan tahtiin parikymmentä, ...

Elokuisena viikonloppuna oli taas aika tavata Instagramista tuttuja tilkkuystäviä, tällä kertaa AirBnB-majoituksessa Vääksyssä. Majapaikan valintaan vaikuttaa paitsi nukkumapaikkojen lukumäärä, myös pöytätilan määrä. Esittelykuvissa jätetään tämä tärkeä seikka usein liian vähälle huomiolle. Tässä majoituksessa paras pöytätila oli lasitetulla terassilla. Siinä oli hyvin viihtyisää, ja sovimme kaikki ompelukoneinemme pöydän ääreen, kun kaksi meistä jäi sohvalle käsinompelustensa kanssa. Päädyin askartelemaan tilkkupintaa orvoksi jääneistä blokeista. Olen tehnyt liikaa blokkeja yllättävän moneen tilkkutyöhön! Olin tutkinut blokkivarastojani ennen lähtöä, ja kokeilin, miten hyvin ne sopisivat yhteen. Tällainen sommitteleminen ei jotenkin inspiroinut minua, mutta olin päättänyt loihtia blokeista jonkunlaisen pinnan. Onneksi lähtöä edeltävinä päivinä sain kunnollisen idean jostain virtuaalimaailman syövereissä näkemästäni tilkkuteoksesta! Aloin toteuttaa uutta visiotani ompeluviikonlopun a...