blokkeja, tikkejä ja valmista.

Ei ei, ei kannata huolestua – viittaan tikeillä normaaliin tilkkutyön käsintikkaukseen, en haavojen tikkaukseen.

Ensin kuitenkin blokkikatsaus. Tässä esittäytyvät muutamat ylijäämä-4-patcheistä jo valmistamani blokit sekä yksi jännittävän työläs, ylivärikäs blokkiaihio.

Tietenkin kokosin ensimmäiseksi jonkun muun kuin edellisessä kuvassa esiintyneen aihion, eli tämän:

Kuvassa näkyy myös uusi, ihastuttava parannus työpisteeseeni. Siivosin suunnilleen kaikki ompelukoneen oikealla puolella asuneet röykkiöt tiehensä. (En edes muista, mihin sain ne siirretyiksi, mutta ihme ja kumma, suurin osa kasasta on todellakin poissa.) Niin sain tilaa villaiselle silitysalustalle, jolla minikokoinen Oliso-silitysrautani odottaa.

Sain silitysraudan ihanalta mieheltäni joululahjaksi. Hän oli sivukorvalla kuullut, että mainitsin sellaisesta myönteiseen sävyyn. Hän oli tutkinut, olisiko Tilkkunen-myymälässä sellaista (Tilkkunen-nimen hän tuntee mielestään liiankin hyvin) ja käynyt sitten ostoksilla. Hän tuntee myymälän sijainninkin erinomaisesti odotettuaan minua moneen otteeseen rakennuksen pihassa.

Miten huomaavainen lahja!

Päädyin itsekin tekemään jotain huomaavaista hänelle. Ostin hänelle Plantagenin poistomyynnistä metallisen kukkapöydän yöpöydäksi. Kun sille laskee tavaran, kuuluu tietenkin kolahdus, mikä häiritsee häntä. Joten: pieni tilkkupöytäliina korjaisi ongelman. Hän oikein ehdotti tätä!

Jotta minulla olisi käsinompeluprojekti, päädyin toteuttamaan liinan kawandi-tekniikalla. (Nyt päästiin blokeista tikkeihin.) Tässä olen päässyt jo mukavasti vauhtiin:

Päätin tehdä liinasta lähinnä sinisävyisen. Näettekö, miten salakähmäisesti pinkit ovat ujuttautuneet mukaan?

Vaikka mies oli kuunnellut tarkalla korvalla minua saadakseen joululahjavinkkejä, hän ei ole osoittanut tarkkasilmäisyyttä. Olin jättänyt liina-aihion pöydälle, ja hän oli laskenut pienen kaukosäätimen sille ilmeisesti lainkaan huomaamatta projektiani.

Lopulta hän sentään huomasi minun työstävän tätä ja kommentoi jotain, mutta häneltä jäi edelleen huomaamatta yhteys työn ja yöpöydän välillä.

Sain liinan valmiiksi eilen ja pystyin kuvaamaan sen päivänvalossa ulkona:

Liina on kooltaan 23 cm x 23 cm ja sen nimi on Nukkuva tiikeri. Huomaatte varmaan, miksi juuri tiikeri – mutta eihän se nuku! (Ja tiikereitä on sitä paitsi kaksi.) Tässä syy: yhdessä tyynyliinassamme on teksti Nukkuva tiikeri, joten se sopii yöpöydällä pidettävän liinan nimeksi.

Näytän myös liinan nurjan puolen. Pala on kangasta, jonka ostin Cocktail-tilkkupeiton taustakappaleeksi.

Vaikka jo näitte Nukkuvan tiikerin kunnolla, laitan tähän toisenkin kuvan. Siinä näkyy eilisen lumitilanne, tai siis lumettomuustilanne. Vaaleat osuudet ovat ”lunta” eli puuritilöillä vielä näkyvää jäätä.

Asettelin Nukkuvan tiikerin paikoilleen. Saa nähdä, miten pitkään Mieheltä menee, että hän huomaa uuden liinan!