Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnitelmat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnitelmat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 14. huhtikuuta 2020

vanhaa ja uutta.

Ensin vanha juttu. Tunnustan nolona, etten oikeasti ole vieläKÄÄN saanut valmiiksi Lastu-tilkkulaukkua, jonka leuhkin saaneeni valmiiksi jo tammikuussa. Laukku tosin on koossa ja siinä on osat paikoillaan, mutta yksi asia siitä puuttuu!


En jaksanut heti ruveta värkkäämään laukun vetoketjuun päättökappaletta, ja niin se vain jäi kokonaan tekemättä! Tuo pahviläpyskä ei ole oikein laadukkaan näköinen, joten pakkohan tässä on kohta ruveta viimeistelemään laukkua, jolla on nimi ja ”valmistumispäivä” ja kaikki.


Sitten uuden pariin. Olen järjestellyt yhden kassillisen tilkkuja väreittäin, ja leikkasin punaisista keskineliöitä uusimpaan projektiini eli Economy-blokkeihin. Keskikappaleiden ympärille tulevia kolmioita sen sijaan leikkasin MYÖS pitkistä kankaista. Toki sieltä jäännöspaloistakin löytyi pari sopivaa tilkkua, joista leikata.

Tällaisia blokeista tulee valmiina:


Olen toistaiseksi jakanut blokit vaaleisiin, keskivärisiin ja tummiin.


Teen varmaan muunkin värisiä blokkeja, mutta ehdin leikata yli kolmekymmentä punasävyistä keskineliötä, joten askartelen tämän sävyn parissa vielä tovin.

Neliöitä leikatessani syntyi taas muutamia uusia tilkkuja, joita käytin sekaviin tilkkupintoihin. Yhtäkkiä minulla on taas käsissä kaksi tilkkupussukkapintaa.


Olin vähän huolissani, että kontrasti keskineliöiden ja tummanharmaiden kolmioiden välillä riittäisi. Siksi päädyin kokeilemaan myös vaaleampaa keskikierrosta blokkeihini:


Luulin koko ajan, että olin ompelemassa kahdeksan kappaleen erää, mutta blokkeja olikin tekeillä vain seitsemän. No, tällaiset niistä kuitenkin tuli sitten kun lisäsin toisen kierroksen:


Kahteen blokkiin käytin pitkiä kankaitani, mutta viiteen blokkiin löysin tarpeeksi sopivaa materiaalia siististä jäännöspalalaatikostani.

maanantai 13. huhtikuuta 2020

uutta ja vanhaa.

Ompelupisteen järjestettyäni katsoin tilkkutyöbingolappua etsiäkseni sieltä seuraavaa rastitettavaa. Sinapinkeltainen ei huvittanut, joten päätin etsiä Make Modern -lehdestä jonkin toteutettavan tilkkutyöprojektin.

Lehdestä numero 25 löytyi Hide and Seek -tilkkupeiton kuva ja ohje. En kyllä halunnut tehdä aivan samanlaista kuin malli on, mutta ajattelin palata Economy-blokin pariin. Tein vastaavia paloja vuonna 2017 ja ompelin niistä Pöydät täyteen -tilkkupeiton.

Lehden mallissa tehdään ensin yksi Economy Block ja täydennetään sitä vielä toisellakin kierroksella. Keskineliö on 2,5 tuuman neliö ja ensimmäinen kierros on aina yksivärinen. Minulla oli varastossa tummanpuhuvaa harmaata, jota kokeilin käyttää.


Kuvaa ottaessa mietin vielä, minkä ihmeen kokoisiksi joutuisin palani tasoittamaan! Tuumamitoista ei tahtonut löytyä tasalukua!


Onneksi palat olivat niin pieniä, että senttimittainen neliöviivaimeni riitti. Sieltä löytyi järjellisesti käytettävä mitta 8,5 cm. Koeblokin alut ovatkin nyt tasaiset neliöt. Näihin ommellaan vielä värilliset kolmiot joka puolelle ja sitten ne tasoitetaan toisen kerran.

Se oli uusi osuus, ja tässä seuraa vanha:


Löysin keskeneräiset puuhapalat ompelupöytää järjestellessäni. Otin itseäni niskasta kiinni ja ompelin nämä valmiiksi! Silitinkin vielä. Ei kestänyt kuin vähän yli yhdeksän vuotta saada ruusukuviot valmiiksi!

tiistai 31. maaliskuuta 2020

mutka loppumatkassa.

Julistin viime blogikirjoituksessani, että projektini lähestyi seuraavaa virstanpylvästä, mutta olin väärässä! Sen lisäksi, että laskin sakarablokit väärin, olin laskenut tarvitsemani kokonaisblokkimäärän myös väärin! Ompelin kaikki sakarablokit tähtiblokeiksi ja olin hetken aikaa tyytyväinen, kunnes tajusin tarvitsevani vielä kaksi tähtiblokkia lisää!

Kesti pari päivää, että viitsin ajatella paluuta sakarablokkien pariin. Tällä kertaa leikkasin tasan tarvitsemani palat, en yhtään ylimääräistä. Kokosin niistä tällaiset tähtiblokit:


Sen jälkeen jaoin tähtiblokit väripinoihin. Vihreät, siniset, violetit, punaiset, keltaiset, vaikea-sanoa-minkä-väriset. Asettelin blokit siinä järjestyksessä design-lattialle, näin:


Ompelin blokit ensin vaakariveiksi, ja vieläpä niin, että jokainen pala oli langalla kiinni naapurissaan. Sen jälkeen rivit oli helppo yhdistää oikeassa järjestyksessä. Tietenkin blokkikasaa oli vaikeampi käsitellä kuin esimerkiksi kahta yksittäistä riviä, mutta ainakaan en siis mennyt rivien järjestyksessä sekaisin.

Olin riemuissani heti kun kolme ensimmäistä riviä oli kokonaan ommeltu:


Viimeiset saumat olivat tässä vaiheessa tietenkin vielä silittämättä. Toivon todella, että silittäminen litistää sakaroiden kohtaussaumoja vähän. Muuten tilkkutyötäni on varmaan vaikea tikata!


Edelleen silittämätön, mutta kokonaan ommeltu tilkkupinta:


Olin ajatellut silittää pinnan tänään ja viedä sen ulos kuvattavaksi, mutta brrrr! On liian kylmää ja tuulista! Ehkä huomenna!

NYT minulla on tyhjä olo enkä oikein keksi, mihin seuraavaksi ryhtyisin. Iik! Mikä on seuraava projektini?!?!?

Lopetan kuitenkin myönteisessä tunnelmassa eli tammikuussa rakentelemani tilkkutyöbingon parissa.

En huomannut piirtää rastia bingolapulle, vaikka osallistuin haasteeseen/kilpailuun eli ehdotin Tour de France -työtäni Luxemburgissa pidettäväksi suunniteltuun (mutta sittemmin peruttuun) tilkkutyönäyttelyyn. Noin! Nyt on lapullani neljä rastia.


Tilkkutyöbingoni on edistynyt vielä tuostakin! Keksin mielestäni riittävän hyvät jutut esitykseeni ”Värit – uhka vai mahdollisuus,” jonka pidin Facebook Live -tapahtumana 15.3.2020. Siksi merkitsen rastin siihen kohtaan bingolappuani ja voin nyt kertaalleen hihkaista: ”Bingo”! Sen kunniaksi taidan tarjota itselleni hodarin iltapalaksi.


keskiviikko 29. tammikuuta 2020

kannattaa pohtia.

Muutama viikko sitten avasin kaapissa kauan viruneen, kauniin batiikkikaitalepakkauksen, leikkasin vähän lisää neliöitä ja kaitaleita niiden kaveriksi ja ompelin koko joukon tilkkublokkeja.

Aika ajoin olen latonut blokkeja lattialle ja ottanut niistä kuvia. Joka kerta olen jotenkin pettynyt. Tilkkupinta ei ole puoliksikaan niin kiva kuin alkuperäisestä batiikkipakkauksen värityksestä olisi voinut ajatella.


Vika ei ole väreissä eikä blokissa, vaan omissa mieltymyksissäni. En vain halua, että tilkkupinta näyttää massalta. Mutta mitä tehdä?

Olin päätynyt tilanteeseen, jota esimerkiksi Jamie Holmesin kirjassa Nonsense. The Power of Not Knowing kuvaillaan. Holmesin mielestä meidän pitäisi tottua siihen, että epäonnistuminen ja epävarmuus ovat luonnollinen osa luovaa prosessia. Kun tunnemme olomme epävarmaksi, meidän pitäisi ymmärtää se vihjeeksi siitä, että pohdintaa pitää jatkaa. Epävarmuus ei ole mukava tunne, mutta täytyy ajatella, että käsillä on mahdollisuus oivaltaa jotain uutta.

Blokit odottivat pinossaan, kun minä pohdiskelin ja työstin toisia projekteja. Ensin oivalsin, että minun kannattaa kokeilla välikaitaleita. Helpointa kokeileminen on, kun vain ladon blokit valkoiselle matolle ja jätän välit.


Näytti paremmalta. Olin jo valmis lähtemään valkoisten/vaaleiden välikaitaleiden tielle, mutta sitten ystäväni Soile ehdotti raidallista välikaitaletta.

Toden totta! Minulla on esimerkiksi musta-valko-raidallista kangasta, joka osoitti jo kertaalleen erinomaisuutensa Sammakkoprinssi-tilkkutyössä. Kokeileminen oli hieman haasteellisempaa kuin pohtia valkoisen välikaitaleen sopivuutta, mutta onnistuin siinäkin ilman, että piti vielä leikata mitään.


Raidat blokkien välissä ratkaisevat minun ongelmani! Toivottavasti raidallinen kangas riittää!

Vertailun vuoksi vielä yksi kuva blokeista, jotka olen asetellut vieri viereen:


Varsinkaan tämän väriset blokit eivät näytä huonoilta edes minun silmääni, mutta jotain tästä vain tuntuu puuttuvan. Ja nyt sen ymmärsin: tästä puuttuvat raidalliset, kapeat välikaitaleet. Hahaa!

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

tilkkutyöbingo.

Huomasin sosiaalisessa mediassa aihetunnisteen #neulebingo jota tutkin hieman. Neulebingoa taidettiin pelata ahkerimmin muutama vuosi sitten, mutta se näytti silti hauskalta jutulta. Käytäntönä päättelin olevan, että henkilö julkaisee ruudukon tavoitteistaan (yleensä tulevalle vuodelle) ja loppuvuonna kaiketi tarkastelee, onko saanut bingon ruudukkoon. Olen tietenkin saattanut ymmärtää systeemin aivan väärin.

Vaikka olen vuosikatsauksessa julkistanut toiveeni vuodelle 2020, kokeilen Tilkunviilaajana tilkkutyöbingoa siten kuin itse systeemin ymmärsin. (Neulebingoon ei olisi tullut kovin monta osumaa!) Minulla oli keksittynä viisi toivetta vuodelle 2020, mutta viiden ruudun bingolappu ei kummoinen olisi ollut. Keksin siis kymmenen juttua lisää, jotta saisin pelilaudan itselleni.

Bingolappuni #tilkkutyöbingo näyttää tällaiselta:


Bingolapun tekstit kirjoituksen muodossa:

1. Tilkkuyhdistyksen 30-vuotisjuhlavuoden tilkkupäivät Järvenpäässä onnistuvat.
Tähän tarvitaan paljon osallistujia, hyvä tunnelma, lämminhenkinen ja kiva iltajuhla, onnistuneet järjestelyt sekä menestyksekäs vuosikokous. Mitä nämä sitten tarkoittavatkaan.

2. Ompelen pussukan vihreistä tilkuista.
Hahaa! Koska tämä oli yksi lupauksistani, otin sen mukaan bingoon, vaikka olen jo täyttänyt lupaukseni ompelemalla Biodiversiteetti-pussukan.


3. Ainakin yksi ompelemani tilkkupeitto on”ehkä kivoin ikinä”.
Viime vuonna ”kivoin ikinä” oli tietenkin Ruutuässä, vaikka kaikkien aikojen lempiteokseni taitaa kuitenkin olla Herkkupalat. Olisi kiva saavuttaa jälleen uusi huippu: tilkkutyö, jota on kiva tehdä ja jossa on sitä jotakin.

4. Pystyn järjestelemään ompelutilani ja tarvikkeeni parempaan malliin!
 Tämä toiveeni epäonnistui surkeasti viime vuonna. Nyt uutta yritystä putkeen!

5. Toteutan ohjeen tai idean Make Modern -lehdestä.
Make Modern on australialainen, vain digitaalisessa muodossa ilmestyvä lehti. Luen sen kannesta kanteen aina kun se ilmestyy, mutta en ole vielä löytänyt sieltä niin innostavaa mallia tai ohjetta, jota olisin lähtenyt kokeilemaan.

6. Arvostelen ainakin kaksi tilkkuaiheista kirjaa.
Huippuvuonna 2012 julkaisin peräti yhdeksän kirja-arvostelua. Nyt voisin palauttaa mieleeni, miten arvostelu kirjoitetaan.

7. Keksin hyvät jutut puheenvuorooni aiheesta ”Värit – uhka vai mahdollisuus”!
 Esiinnyn Tilkkurata-tapahtumassa sunnuntaina 15.3.2020 klo 13:00-13:45.

8. Ompelen jonkun kanssa yhdessä.
Ompelulanit ovat olleet huippukivoja tapauksia! Tosi tuotteliaita myös!

9. Applikoin jotain.
Ajattelin siirtyä jonkinlaiselle epämukavuusalueelle ja applikoida jotain esittävää. Ehkä talon tai pupun tai sateenvarjon. Aika näyttää.

10. Tyhjennän yhden jäännöspalakassin tilkuista.
Huom, en lupaa ommella kaikkia tilkkuja johonkin. Vain tyhjennän yhden kassin, miten se sitten onnistuukin. Muihin säilyttimiin siirtämällä? Pois lahjoittamalla?

11. Ompelen pussukan pelkistä kauniista tilkuista.
Jos yleensä kerään tilkkupinoon tietyn väriset kankaat, nyt pääsen keräämään kokoon kaikki kauniit tilkut.

12. Saan yhden keskeneräisen valmiiksi.
Ei väliä, valmistuuko peitto vai laukku.

13. Osallistun haasteeseen tai kilpailuun.
Tilkkuyhdistyksellä on kaksikin haastetta meneillään: Liikkeellä ja Kierrätetty tekstiili. Vielä ehkä ehtisi myös tehdä Rata-teemaisen työn Tilkkuradalle.

14. Ompelen jotain, missä käytän inhokkiväriäni sinapinkeltaista.
Tässä pitääkin siirtyä erittäin kauas epämukavuusalueelle. Jos onnistun siirtymään, tarkkailen samalla, opinko mitään. Ellen tunne oppivani, en enää ikinä vaadi itseäni käyttämään mitään väriä vastentahtoisesti.

15. Ompelen vaatekappaleen.
Olin jo kirjoittanut ”vaatteen,” mutta se tuntui liian haastavalta, iik. Ellei vaateompelu lainkaan maistu, voin ommella vaikka huivin, ja se täyttää ehdon.

Siinä! Nyt käynnistyy Tilkunviilaajan tilkkutyöbingo! Jos joku tässä voittaa, niin varmasti minä. Voitankohan kahvipaketin?

maanantai 30. joulukuuta 2019

ompelupöydällä: bento box.

No niin, pääsin kuin pääsinkin sommittelemaan bento box -tilkkublokkejani. Ompelin muutamia sellaisella periaatteella, että ompelisin joka toisen kulman tummaksi ja joka toisen vaaleammaksi.

Huomasin kuitenkin useampaa blokkia yhteiskuvaan asetellessani, että lopputulos näyttääkin sekavalta. En pitänyt tästä sommitelmasta:


Enkä liioin tästäkään sommitelmasta:


Päätin sitten sommitella blokit niin, ettei kulmien välillä olisi yhtä kova kontrasti, ja että kapea neliöviiva olisi yhdessä blokissa aina joko tumma tai vaalea. Ompelin ensin kaksi blokkia nähdäkseni, toimisiko toinen ideani paremmin:


Hmm, näytti lupaavammalta. Ompelin sitten pari tummaneliöistä blokkia lisää:


Taidan purkaa aiemmalla periaatteella jo ompelemani blokit ja ommella tällaisia kivampia. Hyvä, että ompelin blokkeja vähän kerrallaan enkä tehnyt koko pinoa kerralla valmiiksi!

Blokkien ompelemisen välillä kokosin pari tilkkupintaa tilaustyöpussukkaa varten. Pussukan pitää olla isompi kuin yleensä ja sen väreiksi annettiin oranssi ja sininen. Minulla olikin hauskaa käydessäni läpi lähimpiä tilkkupinoja. Otin sieltä jokaisen oranssin ja jokaisen sinisen – mutta vain nättejä kankaita!

Ompelin tilkut yhteen ja täydensin syntyneitä pintoja parilla pitkästä kankaasta leikkaamallani kaitaleella. Luulisin, että tästä pussukasta tulee hauska:


Kissa ahkeroi koko ajan kanssani:


Huomenna onkin vuorossa perinteiseen tapaan koko tilkkuvuoteni yhteenvetopostaus. Luettelen siinä töitäni, paljastan vuoden hitit ja hudit, tutkailen tälle vuodelle esittämieni toiveiden toteutumista ja kerron myös toiveeni ensi vuodelle!

sunnuntai 22. syyskuuta 2019

leikkuulattialla juuri nyt.

En muista, olenko jo kuvaillut tilkkutyöprosessejani, mutta jaan silti pari sanaa niistä.

Koska ompelen kaikki tilkkupeittoni scrap-tyyppisesti – lukuisasta määrästä erilaisia kankaita – niin leikkaan palat vähitellen. Leikkelen ensin osat muutamaan blokkiin; sitten saatan leikata vähän enemmän, jotta ompeluosuus kestää hieman pidempään. Loppuvaiheessa voin vielä tehdä hiukan tarkemmat laskelmat ja leikata tismalleen tarvittavan määrän paloja.

En edes muista, olisinko koskaan leikannut KAIKKIA tilkkupeittoon tulevia paloja kerralla, mutta nyt tein parhaani, että leikkaisin. Minulla on nimittäin edessäni tarkka ohje! Sekin on lähes ennenkuulumatonta.


Löysin internetin ihmeellisistä syövereistä (ja Instagramin avulla) mallin nimeltä ”Plaid-ish,” jonka on tehnyt @kitchentablequilting. Ohje on ladattavissa hänen digikaupastaan pdf-muodossa ja se on ilmainen. Kun ohjeen löytää, voi siis turvallisin mielin klikata ”Add to Cart” ja ”mene maksamaan,” koska veloitus on nolla.

Ohjeessa ei anneta valmiita värityksiä, vaan tummuusmäärittelyt, ja sepä onkin yllättävän haastavaa! Minun pitää leikata tietty määrä tietyn kokoisia oikein tummia, keskivärisiä ja vaaleita paloja. Niistä kokoan sitten blokkeja.

Jotta saisin kuvioinnin varmemmin näkyviin, olen jopa tarkastellut kangasvaihtoehtojani mustavalkoiseksi sävytettynä. Kännykkäkamera on tässä oivallinen apu!


Olen valinnut väritykseksi violetin, turkoosin ja oranssin. (Siis oranssin! Peräti outo värivalinta minulle!) Mukana on myös jonkun verran sini- ja keltavihreää.

Tietenkin halusin välillä kokeilla, miltä blokit näyttäisivät:


Nyt jo näen, etteivät minun keskimmäiset pikkuneliöni näissä blokeissa ole tarpeeksi tummat. Olen iltaisin pohtinut, mitä tehdä niille. Väritänkö niitä kangasväreillä? Puranko blokin ja vaihdan tilalle uuden neliön? Lisäänkö neliön päälle kirjontapistoja?

Saatan myös jättää neliöt korjaamatta ja siedän epätäydellisyyden valmiissa tilkkupinnassa. Tai käytän kokeilublokkini tilkkupeiton taustakappaleeseen. Aika näyttää!

perjantai 13. syyskuuta 2019

orpo tilkkupintaparka.

Tiedän ommelleeni kuvassa näkyvän tilkkupinnan äskettäin, mutta niin vain se oli pyyhkiytynyt mielestä ja palasi todellisuuteeni vasta kun löysin sen ompelupöydän tilkkukasoista.


Olin löytänyt palalle vanun ja kiinnittänytkin sen – vain tikkaus puuttui. Palalla ei tosin ollut paria, joten siitä ei voinut ruveta valmistamaan mitään saman tien. Mitähän tässä oli oikein tapahtunut, että toinen oli jäänyt tuollaiseen vaiheeseen?!

Mutta ei hätää! Tietenkään! Selailin tilkkukasoja hiukan lisää ja löysin kooltaan noin puolet tästä olevan tilkkupinnan – sekin unholaan painunutta lajia. Palaan ei tarvinnut lisätä kuin kaksi kerrosta tilkkua, ja se oli valmis orvon tilkkupintaparan pariksi.

Tikkasinkin ne jo - valitsin tikkauskuvioksi "kulmikkaan spiraalin":


Löysin myös sopivan vetoketjun. Kumpikaan tilkkupinta ei enää ole parka eikä pariton, vaan hyödyllinen - valmiina muuttumaan pussukaksi.

Toivottavasti en unohda näitä uudelleen!

maanantai 26. elokuuta 2019

tähtiä, tähtiä.

Tänään jaan monta kuvaa tähtikuvioisen tilkkupeiton rakennusvaiheista. Kyseessä on siis ”wonky stars” -tilkkutyö, jonka aloitin jo viime vuoden toukokuussa. Projekti jäi jonkun toisen jalkoihin, mutta nyttemmin olen puurtanut tähden toisensa jälkeen, ja koossa on aika monta blokkia.

Ostin projektiani varten tummaa, mustikansinistä batiikkikangasta Töölön Tilkkupajasta. Huomasin melko pian, että taustakangasta kuluu paljon, ja hankin täydennykseksi toistakin tummansinistä kangasta, sitäkin Töölön Tilkkupajasta.


On hauska, ettei tausta ole yhtä ja samaa kangasta, vaan että siinä on sävyeroja.

Projektin aikana olen asetellut uusimmat blokit lattialle ryhmiksi. Värikkäitä tähtiä on kiva katsella. Kuvassa näkyy myös pino, josta on tulossa seuraava tähti.


Tein aluksi melkein samankokoisia blokkeja, aika isoja. Sitten huomasin, että tähtiä kannattaa olla eri kokoisia.

Kuvassa olen ommellut tai asetellut tähtiä isommiksi kokonaisuuksiksi siinä uskossa, että saisin syntymään palapelin tapaan toisiinsa sopivia paloja.


Lattialla sommitteleminen on rankkaa!


Sitten mittasin jo ompelemani palat ja piirsin ne mittakaavassa PowerPointiin. Piirsin taustalle samassa mittakaavassa tilkkupeiton kokoisen suorakaiteen ja sain selville, että tilkkublokkeja tarvitaan vielä koko joukko lisää. Sain lasketuksi vähän mittojakin tarvitsemilleni blokeille.


Totesin, että olisi parasta ottaa käyttöön vielä uusia sinisiä kankaita, jotta minulla varmasti riittää joko batiikkia tai kakkoskangasta täytepaloiksikin. Taustasta on koko ajan tulossa vaihtelevamman sävyinen.


Ei haittaa! Scrappy mikä scrappy!

Tässä kuvassa on tulevia tähtien keskustoja:


Minulla on valmiiksi ommeltuna seitsemän-, kahdeksan- ja yhdeksänsenttisiä neliöitä ja leikattuna vastaavan kokoisia sinisiä neliöitä – eli tähdistä puuttuu vain sakaroita. Niihin kuluu yllättävän tuhlaavaisesti kangasta! Niitä ei voi ommella pienistä jäännöspaloista, vaikka keskustoja voi.

lauantai 17. elokuuta 2019

ompelupöydällä juuri nyt.

Tämä tilkkutehtailija on viime aikoina saanut harvinaisen vähän mitään todellista aikaiseksi, sillä tilkkutähtiblokkien ompeleminen on hyvin hidasta.

Kokoan ensin pikkutilkuista tähden keskipalan. Pitää olla tarkkana, etten vahingossa tee liian isoa palaa, sillä silloin palan tasoitusleikkaaminen tuntuu haljulta. Palan täytyy olla mieluummin juuri sopiva, niin että tasoituksessa leikkautuvat osuudet ovat vähäiset.


Sitten tähdelle pitää ommella kahdeksan sakaraa. Olen käynyt jäännöspalakassit jo monta monituista kertaa läpi ja poiminut sieltä pikkuisia paloja tähtien keskustoihin ja isompia paloja sakaroihin. Innostus alkaa taas uhkaavasti hyytyä.


Viimeisimmät valmiit ja silitetyt tähtiblokit näyttivät tällaisilta:


Tutkailin tähtiblokkipinoa, ja ehkä voisin vähitellen ruveta sommittelemaan blokeista tilkkupintaa. Blokit ovat vaihtelevan kokoisia, joten sommitteleminen on haastavaa.

Tähtiblokkien välissä olen ommellut muutamia neljän neliön miniblokkeja, joihin minulla on valmiiksi leikattuja neliöitä.


Pidän tavoitteena ommella noin 1200 pikkublokkia ennen kuin rupean ompelemaan niistä isompia kokonaisuuksia. Mielessä väikkyy, että näistä syntyisi melko iso tilkkupeitto sitten joskus!

Laskin nopeasti, että blokkeja on nyt koossa 820 kappaletta. (Tosin mehän tiedämme, miten tarkasti pystyn laskemaan vaikkapa kahteentoista.)

Kahdestatoista puheen ollen, nostin kukkakuvioisen tilkkupintani ulos ja otin siitä luonnonvalossa kuvan.


Tilkkupinta on peitoksi vielä kovin pieni, ja ajattelin kasvattaa sen kokoa ompelemalla sille jonkunlaisen reunuksen käyttäen esimerkiksi tästä projektista jääneitä juoponpolkublokin osia. Minulla on paljon punaisia kapeita kappaleita ja vastaavasti valkoisia pulleita kappaleita.

Kehys tuskin häiritsisi teoksen yleisilmettä, ja lopputuloksena olisi järkevämmän kokoinen tilkkupeitto.

tiistai 16. heinäkuuta 2019

tikatut sirpaleet.

Epämukavuusalueella toteuttamani, Scrap Crazy -mallineella tekemiini blokkeihin perustuva tilkkupinta on nyt kauniisti tikattu, kiitos Töölön Tilkkupajan ja Soile Kivisen. Työllä ei ole vielä nimeä enkä ole ehtinyt kantata sitä, mutta levitin sen silti heti kotiin päästyäni pihaan ja räpsäisin pari kuvaa.


Tilkkupinnassa on melko tummia ja maanläheisen värisiä kankaita, hämmentävän paljon yksivärisiä. En ehkä pitäisi pinnasta lainkaan, ellei mukana olisi niin paljon kellanvihreää. Se jotenkin valaisee työn.

Toinen kiva juttu työssä ovat kolme Mikki Hiiri -kuvioista palaa. Ne ovat täysin eri värimaailmaa kuin kaikki muut tilkut, mutta ehkä ne näyttävät juuri siksi niin sopivilta.


Soile suositteli tikkauskuvioksi neutraalia, ei-kukkakuvioista mallia. Itse halusin jotain, missä olisi sekä pyöreää että terävää. Kuvio erottuu taustakappaleella selvemmin kuin tilkkupinnassa.


Seuraavaksi tasoitan tilkkupinnan. Se käykin helposti, sillä Töölön Tilkkupajan long-arm-koneen jäljiltä tilkkupinnan ympärillä on koko mitaltaan harsinommel, joka litistää tilkkupinnan reunan. Merkkaaminen ja leikkaaminen on kätevämpää kuin jos reuna pullistelisi (niin kuin se teki aina kun vielä itse tikkasin työni).

Sitten keksin työlle nimen ja kirjoitan sen nimilappuun, jonka ompelen työn oikean alakulman taustapuolelle. Enää jäävät jäljelle reunakantin valitseminen ja leikkaaminen, silittäminen, keriminen ja ompeleminen.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

kesäistä.

Kesäkuu on viimeisessä päivässään – uskomatonta! Odotan kovasti, että lomani alkaisi, jotta pääsen täysin siemauksin nauttimaan kesästä.

Todellisuudessa nautin kesästä melko samalla tavalla kuin keväästä, syksystä tai talvesta. Istun mieluusti ompelupöytäni ääressä, satoi tai paistoi. Mutta kesällä on kiva, kun tietää, että voisi mennä ulos nauttimaan kauniista ja vehreästä luonnosta, jos haluaisi.

Jotta voin häpeilemättä käyttää sandaaleita, laitatan itselleni aina kesäjalat. Tässä ne esittäytyvät Johan nyt on markkinat -tilkkupeiton kanssa:


Käpylä-tilkkublokkeja on jälleen muutama lisää. Olin tietenkin taas unohtanut laatimani mitat ja leikkasin kaitaleet vähän minkä sattuu mittaiset, mutta onneksi kankaita riitti, että pystyin paikkaamaan leikkuuerheeni. Uusimmat kolme blokkia esittäytyvät tässä – vasemman alakulman blokki on aiempaa erää:


Anteeksi - kuva on jostain syystä osittain epäterävä.

Olen kirjoittanut vihkooni (onkin hyvä, että teen muistiinpanoja, sillä en parin viikon kuluttua enää muista aivoituksiani), että aion ommella 8 x 9 blokin tilkkupinnan eli tarvitsen yhteensä 72 blokkia. Tässä pinossa niitä on noin 65 kappaletta:


Koska olen niin lähellä suunnittelulattiavaihetta, otin tuntumaa tapahtuma-alueeseen. Tein ensin puolisatunnaisen, enimmäkseen sinisävyisen asetelman:



Sitten otin esiin punasävyisempiä blokkeja ja tein toisen asetelman:


En ole vielä päättänyt, minkä levyiset kaitaleet Käpylä-blokkien väliin tulee. Blokkinikin ovat niin monen värisiä, että askarruttaa, miten saan sommitelluksi ne kivaksi tilkkupinnaksi. Mutta työ tekijäänsä neuvoo. Olen saanut kaiken sopimaan ennenkin!

Lopuksi jotain söpöä. Kissa ottaa mielellään päiväunet. (Ja aamu-, ilta- ja yöunet.) Onkohan siitä mieluisinta nukkua tilkkupeitolla? Näyttäisi siltä:


LinkWithin

Related Posts with Thumbnails