Tekstit

kurinalaista ja toisenlaista.

Kuva
Nyt kun yksi tilkkupeitto on viimeistelty ja valmis, on palattava seuraavan projektin pariin. Oma syy, että kokoan tätä melko pienistä tilkuista.

Olen jokseenkin työlääntynyt ompelemaan Economy-blokkeja, koska jokaiseen tulee kahdeksan pienehköä kolmiopalaa. Ei auta, vaikka saan käyttää ihania ja värikkäitä kankaita, sillä mukana on aina joko tummanpuhuvaa tai harmaata kangasta, jolla sitä paitsi on suunta!
Onneksi voin välillä hengähtää ja katsella valmista koostetta:
Kellanvihertävät blokit turkoosihtavien kanssa näyttivät mukavilta! Mutta äskettäin valmistuneiden blokkikoosteiden lähellä vihertävät ja turkoosit sammuvat. Varsinaisessa tilkkupinnassa naapurit pitää valita huolellisemmin!

Purin hammasta ja valmistin vielä muutaman Economy-blokin lisää.

Sitten oli pakko päästä ompelemaan vähemmän kurinalaisesti. Ojensin käteni pienelle sivuhyllylle, jonne siirrän pienet jäännöspalat. Sieltä sitten ompelin yhteen palan toisensa jälkeen, kunnes koossa oli värikkäät pussukan alut:

Sattumanvara…

se on valmis!

Kuva
Ompelin valmiiksi tilkkupeiton, jonka ensimmäinen blokki valmistui aivan helmikuun alussa (tänä vuonna 2020) ja joka odotti tilkkupintanakin viitisen kuukautta ennen kuin sain viedyksi sen Töölön Tilkkupajaan tikattavaksi.
Annoin tälle nimen ”Tuikkikaa!”

Tuikkikaa-tilkkupeiton blokit ompelin itse tekemieni paperikaavojen avulla. Näin Jen Kingwellin suunnitteleman Shooting Star Tempter -blokin, ja se sopi erinomaisesti paperiommeltavaksi. Olisin ostanut hänen kaavansa, mutta myytävänä oli vain mallineita, joilla blokin palat olisi voinut leikata. 
Tiesin heti, ettei minun onnistuisi leikata ja ommella niin tarkasti! Paperikaava oli ainoa vaihtoehto. Säästyin repimästä läpi ommeltuja papereita valmiista työstä, koska käytin taittelutekniikkaa, jonka opin tehdessäni tilkkuystävä Arjan kanssa opetusvideota Tilkkuyhdistykselle.
Jaoin kuvan tikatusta, mutta kanttaamattomasta työstä Instagram-tililläni ja kysyin seuraajiltani ideoita reunakantin väriin. Useampi ehdotti mustaa/tummaa kanttia ja p…

mitä sinä säilyttäisit tässä tilkkupussukassa?

Kuva
Tätä pussukkapintaa varten olin taiteillut kokoon suunnilleen neliömäiset palat, ja päätin täydentää niitä vaaleilla kulmilla. Sama idea on toiminut jo parissa aiemmassa pussukassa, joista Kimono on suosikkini.
Perenna-nimisen pussukan mitat tulivatkin vähän erikoiset.

Kuvastakin näkee, että Perenna on aika kapea ja korkea. Sen mitat ovat seuraavat:  Leveys ylhäältä noin 18 cm Korkeus noin 20,5 cm Pohjan leveys noin 7 cm.  Perenna-vetoketjupussukka on Avoin-mallistoa, eli se kyllä avautuu hyvin. Silti se on erikoisen muotoinen. Mitä sinä säilyttäisit siinä?
Perennan toinen puoli on melko eri värinen. Kuvio toi etäisesti mieleen kukkapenkin, ja siitä keksin pussukalle myös nimen.
Vuorikappaleisiin käytin tällä kertaa ylijäämäblokkeja – kuvassa näkyvän vuoripuoliskon kokosin lähinnä Kangasvuokko-tilkkupeitosta yli jääneistä kaarikappaleista.

Vetoketjun päähän löysin sopivan värisen tilkun samoista röykkiöistä, joista pinnan kolmiotkin ovat kotoisin. 

Kolmioita oli röykkiössä eniten, mutta seass…

toisen roska, toisen aarre.

Kuva
Sain tilkkuystävältäni Soilelta pikkutilkkuja, joihin hän oli jo kyllästynyt. Hänelle roska, minulle aarre. Kerroinkin jo aiemmin, miten mukavia tuokioita vietin pienten tilkkujen parissa, ja nyt voin näyttää jotain valmista. Pikkutilkuista syntyi pieni vetoketjupussukka, jolle annoin tietenkin nimen Aarre.

Kuvassa se näyttääkin vähän aarteelta, joka ei löydy maahan kaivetusta kirstusta, vaan jäkälöityneen päärynäpuun oksilta.
Tilkkupinnat näyttivät ennen pussukaksi ompelua tällaisilta:

Eivätkö pinnat muutukin ihmeellisen paljon, kun ne tikkaa?! Ovathan nämä ihan kivat, mutta niistä puuttuu luonne.
Muistin poikkeuksellisesti ottaa jonkun kuvan myös työvaiheista. Jännittävin osuus on juuri ohi, ja näen, miltä pussukka näyttää kolmiulotteisena. Vuorikappaleen kääntöaukko piti tässä vaiheessa ommella umpeen. 

Vuoriin käytin tilkkuystäväni Virpin antamia tilkkuja ja työkaverilta saamiani Marimekon Unikko-kangastilkkuja. Virpin tilkut ovat aiemmassa elämässä olleet verhoina, ja veikkaan, että U…

valmis tilkkupeitto.

Kuva
Nyt kun Supernova-blokeista koottu tilkkupinta on valmis ja turvallisesti tikattavana, minulla oli aikaa viimeistellä aiempi, valmiiksi jo tikattu tilkkupinta. Tässä tilkkupeitto on valmiina, ja sen nimi on Valpas mieli!
Muistin yksiäkin jakamiani tilkkutöiden kuvausvinkkejä, joissa kehotettiin esimerkiksi ottamaan kuvia hyvässä valossa, ulkona, noin puolilta päivin. Tein juuri niin!
Aloitin itse asiassa taittelemalla peiton aistikkaasti kuvaukselliselle (eli kulahtaneelle) puutarhapenkillemme. Taittelusta ei oikeasti tullut kovin aistikas!

Täytyi oikein blogista katsoa, milloin aloitin tämän peiton ompelemisen. Joulukuussa 2019, ihan kuukauden viimeisinä päivinä olin jo melko pitkällä projektissani. Ensimmäisen koeblokin ompelin näköjään pari päivää ennen joulua 2019.
Vaikka sain koko tilkkupinnan valmiiksi jo helmikuun alussa, tilkkupeitto oli kaikkiaan tekeillä yli kahdeksan kuukautta. Tilkkupinta odotteli kaapissa pitkään, josko innostuisin ompelemaan sille itse taustakappaleen. Insp…