Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2022.

brum-brum.

Kuva
Vai miten mahtoi Volkswagen Kleinbus äännellä aikoinaan? Tekaisin pussukan Soilelta saamastani tilkkusäkistä löytyneen pikkubussikuvan ympärille ja annoin Tyttären ehdotuksesta sille nimeksi Hippi liikkeellä. Suurin osa Hippi liikkeellä -pussukkapinnan tilkuistakin on samasta säkistä. Ehtymätön aarrekasa minulle! Esimerkiksi toisen puolen neljä isohkoa tilkkua oli jo ommeltu yhteenkin. Mikä uskonpuute oli Soilelle mahtanut tulla, kun pala oli jäänyt käyttämättä..? Onpa kiva, kun pihassa kasvaa jo muutama kukka! Kuvassa on ihanan pyyteettömästi kasvavia lemmikkejä, joiden taustalla näkyvät puuritilät ovat oikeasti rumat. Kuva valehtelee juuri sopivasti, ja ne näyttävät tässä ehkä romanttisen ravistuneelta portilta. Eivätkö vain näytäkin? Istutin isoon siniseen ruukkuun orvokkeja, jotka rassukat ovat pieniä ja matalia suhteessa laajaan kasvualustaansa. Muuten kyllä nättejä! Paljastan nyt Hippi liikkeellä -vetoketjupussukan strategiset mitat:  Leveys ylhäältä noin 20,5 cm Korkeus n

punaista ja vihreää.

Kuva
Pussukkavarastoni on taas täydentynyt! Ompelin kuittipaperitekniikalla kokoamistani tilkkupötköistä punaisen ja vihreän tilkkupinnan ja tikkasin sekä tasoitin ne valmiiksi äskeisissä ompelulaneissa. Nyt sain pussukan kokonaan valmiiksi vetoketjuineen kaikkineen, ja tässä se on: Koska aloitin punaisen puolen tikkaukset possun kohdalta, tuntui oikeudenmukaiselta nimetä koko pussukka sen kuva-aiheen perusteella. Keksinkin lopulta nimen Säästöpossu. Nimi on yllättävän osuva! Possu ja säästö samassa sanassa – tilkkupinnan kuvio ja säästäväisyyden periaate, joka ajaa minut kehittämään yhä uusia ja uusia hyödyllisiä tavaroita pienistä, muista projekteista yli jääneistä tilkuista. Voisi myös ajatella, että johonkin käyttämistäni kuittipapereista on jäänyt merkintä vaikka 20 prosentin säästöstä.  Löysin kuittipaperitekniikan Tilkkuyhdistyksen ohjeesta ”Kehystetty kuittiblokki”. Tutustuin ohjeeseen nopeasti ja unohdin, että siinä neuvottiin vielä ompelemaan kaitaleet kumpaankin reunaan. Sen s

Koivu.

Kuva
Lyhyestä virsi kaunis, joten seuraava pussukka sai nimekseen Koivu. Parhaalla tahdolla pystyy kuvittelemaan, että sen paraatipuolella on koivunlehti. Jos haluat ommella samanlaisen lehden, voit katsoa ohjeen ja ladata kaavan Tilkkuyhdistyksen sivulta Lehtiblokki paperiompeluna.   Jos kävit katsomassa linkin takana olevaa ohjetta, huomasit minun käyttäneen Koivu-pussukkaan blokkia, jonka ompelin ohjetta varten. Se oli siis valmis resurssipaloista ommeltu tilkkupinta, ja taas sain sellaisen käytettyä. Ompelin lehtiblokin viereen kuittipaperin avulla kokoamani tilkkupinnat, ja pussukan toinen puoli on kokonaan kuittipaperipötköjä. Löysin suurimman osan punaisemmista kankaista Soilelta saamastani resurssipalasäkistä, ja tilkkupinnasta tuli ihanan hempeä! Koivu-vetoketjupussukka on kooltaan seuraavanlainen:  Leveys ylhäältä noin 23 cm  Korkeus noin 17,5 cm  Pohjan leveys noin 6 cm.  Koivu-pussukka on taas kerran Avoin-mallistoa.  Hyödynsin valmiita tilkkupintoja myös sen vuorikappale

Testikuva.

Kuva
Yksi tämänvuotisen tilkkutyöbingoni peliruuduista kehottaa tekemään vähintään kolme pussukkaa valmiista resurssipalapinnoista. Viime viikonlopun ompelulaneihin valmistautuessani muistin, että valmiista resurssipalapinnoista pitäisi tehdä jotain, ja nappasin mukaan pari sellaista. Ensimmäinen pinta oli tavallaan testiblokki. Olin ommellut 16 neliön ruudukon ja yhdistänyt siihen dramaattisen mustavalkokuvion. Blokki ei lopulta napannut, ja pinta jäi odottamaan kohtaloaan. Viilsin blokin dramaattista osuutta pienemmäksi ja jatkoin pintoja kivoilla kuittipaperin päälle ommelluilla tilkkupötköillä. Viimeistelin pinnan risteävällä kaaritikkauksella: Testiblokki ei näyttänyt pöllömmältä enää! Jos haluat kokeilla samanlaista kaaritikkausta omaan tilkkupintaasi, löydät ohjeen tikkausidea-nimisestä kirjoituksestani. Valmistin pussukan vasta ompelulanien jälkeen, sillä olin unohtanut vetoketjut kotiin! Vetoketjupussukka ei synny ilman vetskaria. Yksi lempparivaiheista pussukkaprojektissa on se,

innostava ja ei-niin-innostava projekti.

Kuva
Kaikki tilkkutyöprojektit eivät voi olla voittajia. Monta kertaa olen lähtenyt innoissani liikkeelle, kunnes jossain vaiheessa on iskenyt epäilys. Silloin olen joutunut puoliväkisin kannustamaan itseni maaliin. Toisaalta, olen monta kertaa myös lähtenyt nopeasti vain kokeilemaan vähän jotain, ja huomannut työn vieneen minut täysin mukanaan.  En ole tehnyt kahta kertaa ihan samaa tilkkupeittoa, vaikka lopputulos ja prosessi olisivat olleet kuinka hienot. Enkä toisaalta ole yrittänyt onnistua sellaisessa, mikä aiemmin jätti innostamatta. Nyt kuitenkin lähdin ompelemaan toisinnon Herkkupalat-tilkkupeitosta, sillä haluan kirjoittaa blokista ja peitosta ohjeen/kaavan. Kuvat vuodelta 2018 eivät sovi kuvittamaan kaavaa, enkä voi ottaa peitosta uusia kuviakaan, sillä se ei ole enää omistuksessani. Tietenkään peitostani ei tule uutta Herkkupalat-työtä! Minulla ei ole kaikkia samoja kankaita enää, ja toisaalta varastoihini on tullut myös uusia herkkukuoseja. Tein peräti niin, että laskin eri k