Tilkunviilaaja

Ehkä teistä lukijoista tuntuu, että tuotan tilkkupeittoja aivan liukuhihnalta, kun olen kuukauden sisällä esitellyt kokonaista kuusi uutta peittoa. Siis nyt kun esittelen taas uuden peiton, jonka nimi on Haloo. On totta, että sain toukokuussa valmiiksi kuusi peittoa, mutta olin kyllä ommellut kaikki pinnat talven aikana. Tikkaukset puuttuivat, eikä tikkaamaton tilkkutyö ole valmis! Valmistumisen edellytykset vaativat sitä, että Töölön Tilkkupaja -tikkauspalvelu palasi talvitauolta. Olisin ehkä ommellut peitot valmiiksi vähitellen, mutta jouduin kiirehtimään valmistumisia, jotta saisin uutta näytettävää Soile Kivisen ja minun Hyviä sävyjä -yhteisnäyttelyihin. Jos Haloo-tilkkupeitto näyttää tutulta, olet saattanut nähdä blokkeja kirjoituksessani ”ompelupöydälläni edenneet projektit” tai jopa koko tilkkupinnan, jonka esittelin huhtikuussa.   Valmistujaispäivänään Haloo-tilkkupeitto pääsi poseeraamaan ihanasti kukkivan omenapuun oksalle. Taustalla näkyy myös kaunis lemmikkimätäs! ...

Olen ainakin kerran kysellyt itseltäni, tuliko tilkkupinnastani sittenkin liian kirjava. Olin aloittanut projektin lupaavasti mutta siirtynyt väärän värisiin kankaisiin, ja pinta meni pilalle. Pelastin sen myöhemmin Spektroliitti-peitoksi, mutta paljon myöhemmin. Tänään olen vuosikymmenen verran viisaampi kuin tuohon aikaan, ja uusimmasta tilkkupinnastani tuli juuri sopivan kirjava! Minun ei tarvitse tarttua ratkojaan, vaan voin taitella tämän kaappiin odottamaan Töölön Tilkkupajan paluuta. Tykkään megakirjavasta tilkkupinnastani siksi, että onnistuin kontrastissa. Blokit muodostavat tummia ja vaaleita neliökuvioita, ja ne erottuvat oikein hyvin, vaikka olen käyttänyt jos sun mitä värejä vierekkäin. Toinen syy tilkkupinnan mieluisuuteen on se, että valitsin siihen mieluisia kankaita. Vinkki: Jos haluat lukea lisää näistä onnistumisen edellytyksistä eli mieluisista kankaista ja kontrastista, olen käsitellyt oppeja joulukalentereissani, vuoden 2021 jaksossa 12 – kontrasti on tärkeämp...

Verraton tilkkutyö on tietenkin mielestäsi kivan värinen. Siksi kehotan sinua valitsemaan tilkkutöihisi mieluisan väriset kankaat. Ensiksi tietenkin mietit, mistä väreistä pidät. Selkeistä väreistä? Vaaleista väreistä? Dramaattisista? Hempeistä? Murretuista? Raikkaista? Valintojasi helpottaa, jos katselet tilkkutöiden kuvia kirjoissa tai verkossa. Tutki kuvia ja pohdi, mistä pidät ja mistä et pidä. Kannattaa myös katsoa omia töitä sillä silmällä ja miettiä, mikä niistä on mieluinen ja miksi. Olen itse esimerkiksi pahasti pettynyt yhteen tilkkutyöhöni, Elokuunasterit-tilkkupeittoon. Vaikka olen ihastellut valkoisella kehystettyjä tai terästettyjä, muiden tekemiä tilkkutöitä, omastani tuli jostain syystä pliisu. Blokkini olivat ihania (ja ovat yhä), mutta tilkkupeitto ei. Tässä yhdeksän blokkia, joissa suosin minulle mieluisia värejä. Niissä on kauniit kuosit ja hyvät sävyt. Tässä näkyy valmis tilkkupeitto, jonka yleisilme on pastellinvaalea. Syvät värit eivät erotu. On kuin blokkie...

Matkalla verrattomuuteen kannattaa pohtia myös yksittäisen värin monipuolisuutta. Jos sinulla on epämääräinen kasa jäännöspaloja sopivasti käsillä, käy kasa läpi ja lajittele tilkut värin mukaan. Punaiset yhteen pinoon, siniset toiseen, vihreät kolmanteen… Ja jos kangas ei heti näytä yhden väriseltä vaan kirjavalta, tutkaile sitä hetki ja muistele askelta 7 eli sitä, että voit päättää, minkä värinen monivärinen kangas on. Sitten voit vaikka kokeilla, millainen tilkkupinta syntyy yhden ja saman värin edustajatilkuista. Omat punaiset ja siniset tilkkuni muodostuivat tällaisiksi vuonna 2019: No, oli siinä violettejakin jo mukana. Jos innostut tekemään useamman eri värisen palan, vinkkaan tällaisen tilkkupeittoidean. Tee suunnilleen haluamasi kokoisia neliömäisen oloisia tilkkupaloja, silitä ja tasoita palat neliöiksi. Kun sinulla on tarpeeksi monta tilkkuneliötä – kaikki ”yksivärisiä” mutta eri värisiä, rakentele niistä minun Sisäinen villapaita -tilkkupeittoni tapainen teos. Jos kai...

Tilkkutyön viehätys perustuu väreihin ja sävyihin. Ota nyt askel kohti verrattomuutta ja totea, että voit yhdistää mihin kuvioon tahansa mitä tahansa muuta kuviota. Ja mihin tahansa väriin mitä tahansa muuta väriä. Yhdistele vapaasti! Verrattoman tilkkutyön kaikki kankaat saavat myös olla kuviollisia, jos niin halajat. Aaltoileva-tilkkupussukkani on oiva esimerkki siitä, miten virkistävältä kuvioiden moninaisuus saattaa näyttää: On myös olemassa paljon kivoja kuviollisia tilkkutyökankaita, jotka vaikuttavat valmiissa pinnassa lähinnä yksivärisiltä. Saman värisen oloisia ja samaa tummuusastetta olevia, yksiväriseltä vaikuttavia tilkkuja voit yhdistellä vapaasti ilman että lopputulos näyttää kirjavalta. Ainakaan kauempaa. Tilkkutyöstä tulee kiinnostavampi, kun huolehdit kontrastista. Tummuusastekontrasti tarkoittaa, että työssäsi on sekä vaaleita, tummia että keskivärisiä kankaita. Jos käytät pelkkiä keskivärisiä – joita meillä yleensä on varastoissamme eniten, tilkkutyösi vaikuttaa...

Tänään otamme päättäväisen askeleen vastauksena kysymykseen ”Minkä värinen on kirjava kangas?” Melkein kaikista monivärisistä kankaista pystyy löytämään melko helposti hallitsevimman värin. Joskus värejä on niin monta ja niin tasaisesti joka väriä, ettei kangasta pysty luokittelemaan. Silloin voit itse päättää, minkä ”värinen” se on. Esimerkiksi käy tämä taitellun ruusun kangas. Siinä on suunnilleen yhtä paljon pinkkiä ja turkoosia. Voit päättää vaikka: ”tämä kangas on nyt turkoosi” ja kohdella sitä turkoosina. Ja yhtä hyvin voit päättää kankaan olevan pinkki! Olen kertonutkin jo, että opin tämän yksinkertaisen jutun Judy Hooworthin ja Margaret Rolfen kirjasta ”Spectacular Scraps,” jonka perusteella toteutin ensimmäisen onnistuneen scrappy-työni kolmio-neliöistä. Koska melkein kaikki kankaani ovat enemmän tai vähemmän monivärisiä, minulle on ollut tästä paljon hyötyä! Voit päättää muitakin asioita! Esimerkiksi voit päättää, ettet välitä, vaikkeivät kaikki kolmioittesi kärjet oli...

Rupesin tammikuun loppupuolella ompelemaan resurssipalojani neliöiksi, joista ajattelin valmistaa keskipalat uuteen blokkimalliin. Tai ei se mikään uusi malli ole – tilkkuilijat ovat tehneet vastaavia vuosikausia, ja itsekin ompelin vastaavat blokit Kylä lähtee -seinätekstiiliini.   Kylä lähtee -projektista tämä malli jäikin mieleeni. Esittelin projektia sen alkuvaiheessa, ja nyt on aika esitellä sen loppuvaihetta.  Kalkkiviivoilla sain vielä kahdelta taholta uusia resursseja, joita käyttelin innoissani. Keskineliöistä tuli vähän erilaisia kuin pelkistä omista resursseista olisi syntynyt. Tykkäsin ommella keskineliöitä. Ne syntyivät joutuisasti sarjaompeluna! Tässä kuvassa on paljon niistä minulle vieraammista resursseista ommeltuja neliöitä. Vaikka ensin ajattelin tehdä peittooni kokonaan tummanpuhuvan taustan, päädyin projektin edetessä tekemään myös hyvin vaaleapohjaisia blokkeja. Lopulta koitti päivä, jolloin laskin blokkeja olevan tarpeeksi. (Tiedän, etten voi täysin ...