Tilkunviilaaja

Noin viisi vuotta sitten, syksyllä 2018 nyrjäytin mieleni, ja huomasin yhtäkkiä leikkeleväni pieniä, neljän sentin neliöitä jäännöspaloistani ja ompelevani niistä 4-patch-blokkeja. Olin valmistanut tilkkupussukan ja pohdiskelin seuraavaa: ”Pitäisikö aloittaa jättiläismäinen tilkkujenhävitysurakka ja ruveta ompelemaan pienenpieniä four-patch-blokkeja, joista sitten vuoden, parin jälkeen kokoan ison peiton?” Vastasin itselleni myöntävästi ja seuraavassa blogikirjoituksessa olin jo työn touhussa, ompelemassa tosi pieniä blokkeja. Eikä kestänyt kauan, kun minulla oli jo 50 pientä 4-patchiä tehtynä. x Muutamassa kuukaudessa olin ommellut neljän neliön blokkeja yli 700 kappaletta. x Pikkuneliöt ja -blokit olivat aina välillä tauolla, mutta palasin niiden pariin uudelleen ja uudelleen. Kolme vuotta sitten olin taas innostunut leikkaamaan pieniä neliöitä. Se onkin mukavaa puuhaa! Voisin leikata niitä lisää milloin tahansa! Siihen en kyllästynyt. Noin kolme vuotta sitten kerroin jo menetelmis

Jos Pikku Hukka -läppäritasku oli epäonnistua, niin tämän Täysi-ikäinen-tilkkupussukan ompelussa onnistuin ainakin kahdella eri tavalla. Ensiksikin osasin sijoittaa kuusikulmiorivit sopivasti kankaalle niin, että ne asettuvat luontevaan kohtaan valmista pussukkaa. Eivät roiku merkillisen alhaalla pinnassa niin kuin joissain teoksissani on vähän käynyt. Toiseksi, leikkasin pussukkaan kaksi samanlaista palaa ja satuin ompelemaan ne niin, että raidat kohtaavat lähes täydellisen katkeamattomina sivusaumoissa. Pussukkaa kootessani en muistanut koko asiaa, joten yllätyin tästä kovasti! Näytän vielä lähikuvan pussukan kuusikulmioista, joiden alle lisäsin tuplakerroksen vanua. Kuva on otettu ennen pussukan viimeistelyä. Toisen puolen ilmeestä tuli sattumalta vähän ruskehtava. Alareunan punaiset raidatkin näyttävät ruskeammilta kuin toisella puolella. Täysi-ikäinen-tilkkupussukka on jälleen yksi Avoin-malliston jäsen, ja se on kooltaan seuraavanlainen:  Leveys ylhäältä noin 25 cm Korkeus

Mikä minussa mahtaa olla vikana, kun en millään tunnu osaavan tehdä tietyn kokoisia töitä?x Tytär vaihtoi läppärinsä toiseen, ja entinen läppäritasku jäi pieneksi. Piti tehdä uusi. Ensimmäinen haaste olisi tietenkin ollut tehdä sopivan värinen, mutta päädyin silti tekemään satunnaisen värisen. Minulla oli mitatkin tiedossa, joten arvelin tehtävän onnistuvan. Mikä voisi mennä vikaan?! Onneksi minulla oli läppäri hollilla siinä vaiheessa kun sain tilkkupinnan kokoon ja tikatuksi. Huomasin nimittäin saman tien, ettei sen kokoisesta pysty ompelemaan taskua, johon käsillä ollut läppäri mahtuisi. Minulle oli käymässä yhtä köpelösti kuin silloin kun ompelin itselleni läppäritaskua. Siitä tuli lähes susi – annoin sille nimeksikin Susihukkanen. Päädyin sitten jatkamaan pintaa lisäsuikaleella, johon tikkasin erikseen kiinni vanupalan. Valmiissa Pikku Hukka -läppärikotelossa jatkopalaa ei välttämättä edes huomaa. Tai siis ei huomaa, että kaitale on ommeltu jatkopalaksi. Nimestä pystyy päätte