Tilkunviilaaja

Seuraava valmis tilkkupeittoni on nimeltään Tähtiainesta. Ompelin siihen blokit Meerkat Sweshwen tarjoamalla, ilmaisella mallilla nimeltä Blue North Strong and Free. Blokki on kaunis ja kiva, ja näyttävä. Tähtiainesta-nimi on paikallaan. Katso vaikka: Siis miten pitkä tämä projekti mahtoi olla? Onneksi kirjoitan välillä blogiini juttuja, sillä voin tarkistaa sieltä asioita, jotka ovat haihtuneet mielestä täysin. En olisi osannut arvioida, milloin aloitin Blue North Strong and Free -blokkien ompelemisen, mutta blogistani näin, että marraskuussa vuonna 2020. Tuolloin tein ilmeisesti yhden koeblokin, jonka kontrasti epäonnistui. Seuraavissa blokeissa pidin varani, mutta tein kyllä kaikenlaisia muita virheitä tämän tästä. Ihmettelen ihan, että ompelin monta blokkia heti alkuun, vaikka työ oli mielestäni haastavaa ja hidasta. Ehkä olin niin lopen kyllästynyt Economy-blokkien kolmioihin, että tämä projekti houkutteli! Vuoden 2021 lopussa minulla oli koossa 12 blokkia, ja jo maaliskuuss...

Tänään ensiesittelyssä on tilkkupeittoni nimeltään Jälkiviisautta. Nappasin nimen alkujaan Daniel Kahnemanin teorioista: merkitsen muistiin sopivalta kuulostavia nimiä tulevia projekteja varten, ja tämä oli yksi niistä. Nimi tuntui sopivalta tälle työlle! Jälkiviisaana toteaisin nimittäin, ettei minun olisi kannattanut leikata applikaatioympyröiden takaa harmaata kangasta pois. Kehitin siten vain lisämateriaalia tuleviin projekteihin. Minäkin näen nyt, että tietysti haluaisin käyttää ylimääräiset, hyvät kangaspalat, vaikka luulin leikkaamista aloittaessani, että raaskisin heittää palat roskikseen. (Kahneman on varoittanut meitä jälkiviisaudesta, sillä se tekee meistä sokeita niille epävarmuuksille, joiden kanssa elämme. Koska kaikki tapahtumakulut on helppo/mahdollista selittää jälkikäteen, alamme herkästi luulla, että pystymme ennustamaan tulevia tapahtumia.) Koko projektin hauskin osuus oli tilkkupyörylöiden ompeleminen. Pyörylöiden kiinnittäminen taustaneliöille ei ollut aivan y...

On, minulla on juuri nyt vaikka mitä kiireitä, mutta sentään jotain oikein mukaviakin kiireitä. Onneksi pari viikkoa sitten oli aikaa viimeistellä uusimmat tilkkupeittoni. Ensimmäisenä valmistui Busy, joka seuraavassa kuvassa poseeraa vastatikattuna, mutta tasoittamattomana ja viimeistelemättömänä. (Ja otsikon kysymys viittaa tietysti tämän peiton nimeen.) Kävin hakemassa Busy-tilkkupeittoni Töölön Tilkkupajasta heti tikkauksen valmistuttua, ja kun paluumatkalla näin auringon paistavan baanan viereisille kallioille, minun oli pakko pysähtyä ottamaan ensimmäiset kuvat. Auringonpaistetta kannattaa aina hyödyntää, jos voi. Tilkkupeitot näyttävät parhailta keväisessä ja kesäisessä luonnonvalossa. Tilkkupajan Soile valitsi tähän yhdessä kanssani täydellisen tikkauskuvion! Kuvio erottuu kirjavammalla puolella, kun sitä katsoo tarkasti, mutta taustapuolen rauhallisemmalta puolelta sen näkee selvästi. Eikö olekin ihana?! Ehdin tehdä esivalmisteluja odottaessani Töölön Tilkkupajan paluut...

Sain jo marraskuussa valmiiksi tilkkupeiton, johon käytin kaikkia suinkin löytämiäni orpo- ja kokeilublokkeja. Annoin sille nimen Cocktail, ja tässä on sen virallinen valmistujaiskuva: Syksy on tuntunut pitkältä, märältä ja harmaalta tai pimeältä. Tai loskaiselta. Tämä marraskuun päivä on ollut ainoa kunnolla aurinkoinen naismuistiin. Onneksi tajusin lähteä kuvaamaan peiton, sillä siitä ei olisi muuten yhtäkään valoisaa kuvaa. Tästä voit tutkia blokkeja ja eritoten tikkauskuviota lähempää: Taidokkaat tikkaukset Cocktail-peiton pintaan loihti jälleen Soile, longarm-taituri Töölön Tilkkupajasta. Tämä peitto oli jo melko lupaava pelkkänä tilkkupintana – varsinkin verrattuna tekovaiheen ilmiasuun – mutta vasta tikkaus puhaltaa kaikkeen hengen. Vaikka kävin läpi jokaisen kätköni ja etsin esiin jokaisen suinkin löytämäni orpoblokin, löysin Cocktail-peiton valmistuttua vielä vaikka kuinka monta whirlygig-blokkia. Ne olisivat joutaneet tähän mukaan! Tai, voihan olla, että ei-tietoinen ...

Kiirettä on pitänyt, ja silti minulla on muutama valmis työ odottamassa esittelyä täällä blogissa. Aloitan ensiksi valmistuneesta, eli saanko esitellä: Scilla-tilkkupeitto! Scilla on toinen versio aiemmin toteuttamastani Ohituskaista-tilkkupeitosta. Halusin tehdä tästä mallista kaavan, ja siksi muokkasin blokin kokoa ja peiton väritysideaa aiemmasta. Peitto ommellaan paloista, joissa suunnilleen yksivärisen taustakankaan poikki kulkee värikäs tilkkuraita. Raidat kallistelevat oikeaan ja vasempaan, ja valmiissa peitossa suunnat vuorottelevat. Huomasin, että minun oli yllättävän vaikea lajitella blokit luotettavasti oikeaan/vasempaan kallisteleviksi. Jos keskittymiseni herpaantui yhtään, panin helposti blokin väärään pinoon. Tilkkuraitoja oli hauska ommella! Pyrin pitämään raidat suunnilleen yksivärisinä, paitsi sellaisissa, joissa oli vähän kaikkia värejä. Suunnilleen yksiväristen sovittaminen taustapaloihin oli helpompaa kuin tosi moniväristen. Aioin ensin toteuttaa peiton melko ...

Keksin kesemmällä aloittaa projektin, jossa yhdistäisin neljän neliön blokkeja tavallisiin neliöihin. Idean alku löytyi netistä, mutta motivaattorina olivat Helsingin tilkkukilta Syyringiltä minulle päätyneet kangaspalat. Niitä oli tarkoitus käyttää Järvenpään tilkkupäivillä killan furoshiki-pajassa ja lahjoittaa menetelmään kokeilleille, mutta tapahtuma peruuntui. No, tekaisin muutaman neliöblokin ja kokeilin, miltä ne näyttäisivät tuon kankaan kanssa. Tämä ei oikein miellyttänyt minua, sillä kuviokangas näytti liian levottomalta. Kokeilin sen sijaan yksivärisempiä harmaita neliöitä: Hmmm, jospa sittenkin kuviolliset sopisivat, kun mukana on yksivärisempiä neliöitä? No, näitte toki esimakua todellisista harmaista kirjoituksessani Kosiskelu-tilkkupussukasta. Kirjoituksessa väläytin peittoaihion keskikohdaksi ajattelemaani kokonaisuutta. Valitsin välineliöihin sittenkin pallokuvioisen kankaan. Minulla oli sitä rajoitettu määrä, ja se saneli keskiosan koon. Arvelin vaaleamman harm...

Toukokuussa, omenapuun kukkiessa sain Käpylä-tilkkupeittoni valmiiksi! Käpylä on aiemman, Pellervontie-nimisen peiton toisinto. En ehtinyt kuvata Pellervontie-peittoa kunnollisissa valaistusolosuhteissa ennen kuin se muutti uuteen kotiinsa, mikä on harmittanut minua pitkään. Olikin siis syytä tehdä uusi, jotta saisin kivasta blokkimallista aidomman väriset kuvat. Blokkien ompelun aloitin elokuussa 2023 Tilkkuvestivaaleilla ja pääsin hyvään vauhtiin seuraavana viikonloppuna, jonka vietin Soilen kanssa heidän kesäpaikassaan. Pidin sen jälkeen pitkän tauon ja jatkoin työtä vasta nyt huhtikuussa.  Seuraavassa kuvassa kissamme ”Sakke” tarkistaa, että olen varmasti ompelemassa blokkeihin välikaitaleita oikein. Käpylä-tilkkupeitto osoittautui vaikeaksi kuvattavaksi, ainakin minun laitteistollani, joka on kännykkäkamera. Kännykkään on varmasti pakattu valtava määrä älykkyyttä, joka korjaa oma-aloitteisesti värejä niin, että lopputulos näyttää mälsältä. Esimerkki. Otin peitosta ensin...