Yksinkertainen värisalaisuus.

Tämänvuotinen joulukalenteri lupaa (ja tulee antamaan) värivinkkejä, ja nytpä saatkin heti kalenterin alkuvaiheessa oikein erityisen tärkeän vinkin.

Tilkkutyösi väritys paranee kertaheitolla, kun varmistut tilkkutyösi kontrastista ennen kuin mietit, sopivatko kankaasi väreiltään yhteen.

Valitse tilkkupintaasi tai tilkkublokkiisi siis tummia, vaaleita ja keskivärisiä kankaita. Pelkistä keskivärisistä ei synny kontrastia tilkkupintaan, ja työsi näyttää todennäköiseltä epämääräisen ikävältä, vaikka olisit valinnut siihen ihanat (keskiväriset) kankaat.

Värikontrastikaan ei yksin riitä – esimerkiksi saman tummuusasteen sinisen ja punaisen välille ei muodostu tarpeeksi kontrastia. 

Onnistunut tumma-/vaaleakontrasti ratkaisee suurimman osan väriongelmista. Liian usein ihmiset miettivät, sopivatko tietyt kankaat tai värit yhteen, kun kontrasti vaikuttaa kuitenkin eniten. Keisarinna Ramandu -tilkkupeittoni on tästä mainio esimerkki.

Kerron värivalinnoistani kirjoituksessa, jossa ihastelen myös blokkien nopeaa valmistumista. ”Olen valinnut värit näihin neliöihin melko sattumalta, enimmäkseen sillä perusteella, mitä käteen on osunut jäännöspalakasseja tutkiessani. Olen silti yrittänyt suosia sinisävyisiä kankaita, ja keskineliö on kaikissa blokeissa punainen (tai punaiseksi luettava).”

Tästä kuvasta näette, miten merkillisiä kankaita valitsin ja yhdistelin! 

Tajusin onneksi yhdistää blokit niin, että keskimmäiseksi muodostuva neliö on joko vaalea tai tumma punainen. Näin sain vahingossa aikaan sen verran onnistuneen kontrastin, että Keisarinna Ramandu -peitosta tuli oikein nätti!

Tummuus- ja valoisuusasteiden vaihtelun lisäksi tilkkutyössä on kiva olla kontrastia kuvioiden koon välillä. Kannattaa siis kokeilla yhdistää pikkukuvioisiin kankaisiin joku isompikuvionen. Pinnasta tulee kiinnostavampi.

Esimerkiksi tähän ”Ruoho on vihreämpää” -tilkkupeiton pintaan kontrastia tuo vaalea kehikko ja pieni- ja isokuvioisten kankaiden käyttäminen. Tuolloin en tehnyt valintojani harkiten, vaan käytin kankaita, joita minulla sattui olemaan.

No, olihan tässä sen verran harkintaa, että kaikki keskineliöt olivat ”vihreitä” ja muut palat olivat sinisiä. Varsinkin vähän isompia pintoja – vaikkapa kangasnippuja – katsoessa silmä erehtyy helposti luulemaan, että selvästi eri väriset pinnat erottuvat toisistaan myös tilkkutyössä tai tilkkublokissa.

Esimerkiksi raidallinen violetti kangas erottuu kuvan alareunan kangasnipusta hyvin värinsä puolesta, mutta sen ja nipun muiden kankaiden välillä ei ole kovin paljon tumma-vaalea-kontrastia. Sen sijaan kuvan keskellä näkyvässä neljän vihreän kankaan nipussa on täydellinen skaala vaaleasta tummaan.

Ehkä kangaskauppaan tai omille kangasvarastoille kannattaisikin mennä musta-valko-silmälasit päässä? Sitten valitsisi tummia ja vaaleita ja varmistuisi, että mukana on pieni- ja isokuvioisia kankaita. Niin voisi tullakin mielenkiintoinen sommitelma!

Huomisessa kirjoituksessa emme ainakaan ole musta-valko-silmälasit päässä!