Tilkunviilaaja

Saanko esitellä uusimman tilkkupussukkani, joka sai nimekseen Syytön! Tässä se on: Tilkkupintojen idea syntyi toisaalta Raitahaasteesta (jossa inspiroiduimme raidoista, kaitaleista ja kaitalepinnoista), toisaalta katsoessani Lastu-tilkkulaukun kivaa pintaa. Keräsin lähelleni sinisiä tilkkuja ja lähdin leikkaamaan niistä kaitaleita, joista ompelin pötköjä. Kun pötköt olivat tarpeeksi pitkät, tasoitin niiden reunat ja ompelin aina kaksi pötköä pitkiltä sivuiltaan yhteen. Tuloksena kaksi pientä tilkkupussukkapintaa: Huomasin tietenkin jo tässä vaiheessa, ettei tilkkupintojen värimaailma suoranaisesti ihastuttanut minua, mutta tehty mikä tehty. Ompelin niistä pussukan. Tein vain sellaisen virheen, että päätin ommella sen Hejsan-mallistoon, mutta valitsin välikerroksiin vanun ja college-jerseyn. Pussukasta tuli kummallisen oloinen. Toisaalta se on litteä, kuten Hejsan-mallistossa kuuluu, mutta toisaalta se tuntuu liian paksulta, varsinkin nurkistaan. Kaikki Syytön-pussukan viat ovat

Minusta on näemmä tulossa pelkkien valmiiden teosten esittelijä ja neuvomaattori! Katsoin, että viimeksi heinäkuun puolessa välissä lisäsin blogikirjoituksen, jossa esiintyi keskeneräinen työ. Kuitenkin pidän tärkeänä kertoa myös tekeillä olevista jutuista. Tuumasta siis toimeen. Minulla onkin tekeillä mielenkiintoinen projekti. Keksin itselleni uuden blokkimallin nähtyäni jotain samantapaista jossain vaiheessa jollain verkkosivulla. Joku samantapainen jäi sen verran mieleen, että lähdin rakentamaan omaa versiota. Tein koeblokin hauskoissa ompelulaneissa, joihin osallistuin heinäkuun lopulla. Otin päivän vapaata töistä ja kaikkea! Oli vähän kuin olisin lintsannut, mutta ei ollut huono omatunto, vaan oli kuin olisin päässyt hetkeksi vapauteen. Koeblokista tuli liian iso, eivätkä mittasuhteet miellyttäneet. Kuuntelin Tiukuliinan vinkkiä ja aloitin seuraavan koeblokin 3,5 tuuman keskineliöllä, ja siitä tuikin hyvä! Olen suunnitellut jopa, että kirjoittaisin oikean blokkiohjeen, jonka vois

Viimeisin tilkkupeittoni sai lopulta nimekseen Värikuningatar, vaikka sain sille paljon hyviä nimiehdotuksia. Kesätunnelma, -aho tai -aukio, Lasimaalaus, Jalokiviapaja ja Säleikkö mainittiin ainakin. Muistin kuitenkin lapsuuden Värikuningas-leikin ja annoin peitolle nimen sen mukaan. Jo leikin pelkkä nimi inspiroi minua. Muistelen myös, että pukeuduin yleensä peräti kirjavasti ja pääsin silloin etenemään nopeasti. Ei haitannut, vaikka Värikuningas olisi maininnut sekä oranssin, vihreän että vaaleanpunaisen. Kaikkia värejä löytyi – niin kuin Värikuningatar-peitostanikin löytyy. Peitto valmistui jo yli kuukausi sitten, mutta olen ollut Raitahaasteen ja muiden tehtävien kanssa niin kiireinen, etten ole ehtinyt julkaista valmistumiskuvia ennen kuin nyt. Elokuun lopussa pidin pelakuita vielä ulkoportailla. Nyt olen siirtänyt ne sisätiloihin ja kokeilen, josko nyt onnistuisin talvehdittamaan ne. Värikuningatar-tilkkupeitto on kooltaan noin 151 cm x 194 cm (noin 59” x 76”). Sain otetuksi