Menoksi.
![Kuva](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEism3p75jtv70UtT0z-kzuwKLw_ibkGBwWn8dmk-6rAv_gYkRc1L0O8z7RhGNo6rP_8dXIqSk1-2ss4SQAF_0bdvOJNNcxjN91xxlagEkrI8YxNVkVJioVvtSE6dz5fbBibvDXBTgqRC-gy/s640/Loytyneista-tilkkublokeista-valmis-pinta-Jul2018.jpg)
Kurkkasin toissapäivänä vinttivaraston yhteen laatikkoon ja löysin sieltä 31 valmiiksi ompelemaani quilt-as-you-go-tilkkublokkia. Blokit olivat yli vuosikymmenen valmiina ja odottivat, että ompelisin niitä lisää. No en aio ommella näitä enää! Päässälaskutaito ei ole vielä niin ruosteessa, etten olisi heti tajunnut siinä olevan tarpeeksi 5 x 6 tilkkublokin pintaan. Sommittelin blokit lattialle ja kas, siinä oli vauvanpeitto – ei tarvinnut kuin yhdistää blokit toisiinsa. Olin ommellut blokit ehkä vuoden 2004 tienoilla kankaista, joita silloin sattui kaapista löytymään. Siinä on ensimmäisestä tilkkupeitostani jäänyttä vihreää kangasta; olohuoneen verhokangasta; äidille ompelemistani mekoista jääneitä tilkkuja; tyttären vauvalakanaa; paloja vuonna 1990 Ranskasta ostamastani paidasta. Blokkimalli löytyi Lise Bergenen kirjasta "Kauneimmat tilkkutyöt". Hän oli ommellut blokeistaan värikkään peiton – minun blokkini ovat tosiaan sen värisiä, millaisia kankaita kaapista sat