Tilkunviilaaja®

Chartres-tilkkupeiton valmistuttua piti löytää uusi tilkkutyöprojekti, ja päädyin taas leikkaamaan neliöitä – tällä kertaa 2,5-tuumaisia. Päätin ensin ommella mallin, joka yhdistää hauskasti 16 neliön blokkeja toisenlaiseen blokkiin. Kaikki kankaat löytyisivät omista varastoista. Ompelin neliöni yhteen muuten melko satunnaisesti, mutta nurkasta nurkkaan kulkisi aina tietyn värisiä nelilöitä. Seuraavassa kuvassa taitaa olla vinoviiva violeteista, sinisistä ja oransseista. Omissa varastoissa olisi toki ollut neliökankaita vaikka kuinka! Kuvastakin näkee, ettei kirjavista paloista ole pulaa: Houkutuin silti ostamaan jännittävän mysteeripakkauksen Tilkkunen-myymälästä, kun satuin näkemään sellaisia olevan tarjolla – toki vain rajoitettu erä. Menin varmaan seuraavana päivänä myymälään ja nappasin sieltä mukaan tällaisen: Voi että! Oli hauska selailla uudet kuosit esiin. Yhtäkään kangasta minulla ei ollut vielä, kaikki olivat viehättävän vieraita: Leikkasin melkein jokaisen palan ...

Halusin esitellä mallin, jonka vasta-alkajakin voisi ehkä toteuttaa ilman valtavia kangasinvestointeja ja päädyin niin sanottuun Ikkuna- tai Popcorn-blokkiin. Tein Ikkuna-nimellä ompeluohjeen Tilkkuyhdistyksen sivuille ja myöhemmin löysin sille englanninkielisen nimen. Tuo nimi perustuu siihen, että yhden blokin tehtyään haluaa heti tehdä toisen, eikä senkään jälkeen pysty lopettamaan. Aivan kuin popcornejakaan ei voi syödä vain yhtä. Päädyin siis tekemään pienen peiton, johon käytin enimmäkseen batiikkikaitaleita – samaan tapaan kuin aloittelija voisi tehdä. Peittoni on nyt valmis, ja annoin sille nimen Pumpuli. Käytin Pumpuli-peittoon myös kankaita omista varastoistani. Tähän käyttämäni batiikit olivat paketista, josta olin jo käyttänyt vaaleimmat palat, joten blokkeihin ei olisi syntynyt kunnon kontrastia ilman lisäpaloja. Tässä on kuva sommitteluvaiheesta. Päädyin vaihtamaan melko monen blokin paikkaa ennen kuin olin tyytyväinen kokonaisuuteen. Olen ommellut samanlaisista blok...

Vaikka kesällä on ollut tosi paljon menemistä, olen sentään pussukoiden lisäksi saanut rakennetuksi tarvitsemani määrän yhdeksän neliön blokkeja uuteen projektiin. Tällaisia blokkeja: Kuten moni teistä tietää ja osa muistaakin, Soile Kivisellä ja minulla on tänä kesänä 2025 ollut kaksi Hyviä sävyjä -tilkkutyönäyttelyä, viikon mittainen Seurasaaren Galleria Huminassa ja sen jälkeen koko loppukesän ja vielä syyskuussakin avoinna ollut näyttely Härkälän kartanossa Somerolla. Huminassa päivystäessäni palasin uudelleen ja uudelleen katselemaan Soilen Erica-tilkkupeittoa. Se on ihana! Kaikki siinä! Katso vaikka: Kuvassa on siis yksityiskohta Soile Kivisen Erica-tilkkupeitosta. Siksi aloitin oman Erica-versioni jo ennen kuin Huminan näyttely oli päättynyt. Leikkasin mielestäni valtavia määriä pikkuneliöitä ja sommittelin niistä sitten 9-patch-blokkeja. Yleensä niitä oli ompelukoneen vieressä neljästä kuuteen kappaletta, ja ompelin ne kokoon ketjussa. Välillä piti katsella vaalean maton...

Ehkä teistä lukijoista tuntuu, että tuotan tilkkupeittoja aivan liukuhihnalta, kun olen kuukauden sisällä esitellyt kokonaista kuusi uutta peittoa. Siis nyt kun esittelen taas uuden peiton, jonka nimi on Haloo. On totta, että sain toukokuussa valmiiksi kuusi peittoa, mutta olin kyllä ommellut kaikki pinnat talven aikana. Tikkaukset puuttuivat, eikä tikkaamaton tilkkutyö ole valmis! Valmistumisen edellytykset vaativat sitä, että Töölön Tilkkupaja -tikkauspalvelu palasi talvitauolta. Olisin ehkä ommellut peitot valmiiksi vähitellen, mutta jouduin kiirehtimään valmistumisia, jotta saisin uutta näytettävää Soile Kivisen ja minun Hyviä sävyjä -yhteisnäyttelyihin. Jos Haloo-tilkkupeitto näyttää tutulta, olet saattanut nähdä blokkeja kirjoituksessani ”ompelupöydälläni edenneet projektit” tai jopa koko tilkkupinnan, jonka esittelin huhtikuussa.   Valmistujaispäivänään Haloo-tilkkupeitto pääsi poseeraamaan ihanasti kukkivan omenapuun oksalle. Taustalla näkyy myös kaunis lemmikkimätäs! ...

Nyt näette jotakin yllättävää: tilkkupeiton, joka näyttää jonkun muun kuin minun tekemältäni. Saanko esitellä: Todistaja. Palaan vielä  Todistaja-tilkkupeiton alkuhetkiin. Tarkastelin jossain vaiheessa Pimeyden ja valon välissä -projektista yli jääneitä, lukuisia four-patchejä ja päätin jatkaa niitä kulmapaloilla. Aloitin varastoistani löytyvillä kankailla. Ompelemani blokit näyttivät kuitenkin sekavilta, ja olin hetken ymmälläni. Tässä kuvassa vielä ihastelin kivaa täydennyskangasta, mutta kirjavammat 4-patch-neliöt eivät sitten näyttäneetkään yhtä hyviltä monivärisine nurkkineen. Koska varastossani on maailman vähiten yksivärisehköjä kankaita, en löytänyt ratkaisua sieltä. Keksin kuitenkin lähteä kangasostoksille! Mikäs sen mukavampaa! Muutama aiempi projekti on saanut minut ostamaan Grunge-sarjan kankaita esimerkiksi välikaitaleiksi. Olen ihaillut sitä, että ne näyttävät yksivärisiltä, mutta sävykkäiltä. Koska Tilkkunen tarjoaa loistavan valikoiman Grunge-kankaita, päätin ...

Seuraava valmis tilkkupeittoni on nimeltään Tähtiainesta. Ompelin siihen blokit Meerkat Sweshwen tarjoamalla, ilmaisella mallilla nimeltä Blue North Strong and Free. Blokki on kaunis ja kiva, ja näyttävä. Tähtiainesta-nimi on paikallaan. Katso vaikka: Siis miten pitkä tämä projekti mahtoi olla? Onneksi kirjoitan välillä blogiini juttuja, sillä voin tarkistaa sieltä asioita, jotka ovat haihtuneet mielestä täysin. En olisi osannut arvioida, milloin aloitin Blue North Strong and Free -blokkien ompelemisen, mutta blogistani näin, että marraskuussa vuonna 2020. Tuolloin tein ilmeisesti yhden koeblokin, jonka kontrasti epäonnistui. Seuraavissa blokeissa pidin varani, mutta tein kyllä kaikenlaisia muita virheitä tämän tästä. Ihmettelen ihan, että ompelin monta blokkia heti alkuun, vaikka työ oli mielestäni haastavaa ja hidasta. Ehkä olin niin lopen kyllästynyt Economy-blokkien kolmioihin, että tämä projekti houkutteli! Vuoden 2021 lopussa minulla oli koossa 12 blokkia, ja jo maaliskuuss...