Tilkunviilaaja®

Tilkkukiltamme eli Helsingin tilkkukilta Syyrinki valmistelee paraikaa kiertävää kokoelmaa teemalla ”aika”. Töitä taitaa olla valmiina jo toistakymmentä, ja minullakin on tekeillä yksi. En kerro sen tarinaa, mutta jaan kuvia työn valmistumisprosessista. Minulla oli kuvatuloste, jonka peitin muovikansioista leikkaamillani muoveilla. Niihin piirsin noin 45 asteen kulmaan ruudukon. Nyt en muista enää, minkä kokoiset ruudut piirsin, mutta jälkiviisaana mietin, että ne olisivat vähän eri kokoisina olleet helpommat tekijälle eli minulle. Jouduin nimittäin leikkaamaan neliöni 2-1/8-tuumaisiksi. Omituinen mitta, ja hankala! Seuraavaksi piirsin jokaiselle neliölle erikseen kaavan eri muoville. Ompelin neliöille kuviot kaavojen mukaan – käytin usein apuna paperimallinetta, jonka päällystin kankaalla ja applikoin sitten neliölle. Pienimmät yksityiskohdat tein yksinkertaisin kirjontapistoin. Aloitin tietenkin haastavimmasta eli kasvoista. Vaikein alta pois! Sen jälkeen olisi helpompaa. Koska nel...

Chartres-tilkkupeiton valmistuttua piti löytää uusi tilkkutyöprojekti, ja päädyin taas leikkaamaan neliöitä – tällä kertaa 2,5-tuumaisia. Päätin ensin ommella mallin, joka yhdistää hauskasti 16 neliön blokkeja toisenlaiseen blokkiin. Kaikki kankaat löytyisivät omista varastoista. Ompelin neliöni yhteen muuten melko satunnaisesti, mutta nurkasta nurkkaan kulkisi aina tietyn värisiä nelilöitä. Seuraavassa kuvassa taitaa olla vinoviiva violeteista, sinisistä ja oransseista. Omissa varastoissa olisi toki ollut neliökankaita vaikka kuinka! Kuvastakin näkee, ettei kirjavista paloista ole pulaa: Houkutuin silti ostamaan jännittävän mysteeripakkauksen Tilkkunen-myymälästä, kun satuin näkemään sellaisia olevan tarjolla – toki vain rajoitettu erä. Menin varmaan seuraavana päivänä myymälään ja nappasin sieltä mukaan tällaisen: Voi että! Oli hauska selailla uudet kuosit esiin. Yhtäkään kangasta minulla ei ollut vielä, kaikki olivat viehättävän vieraita: Leikkasin melkein jokaisen palan ...

Ompelin söpön tilkkupeiton, johon käytin lähes yksinomaan nättejä kankaita. Aloitin projektin kesäkuun puolivälissä, ja nyt olen ottanut valmistujaiskuvatkin tästä Chartres-tilkkupeitosta. Teitä ehkä kiinnostaa, miksi peittoni sai juuri nimen Chartres. Pohdin kyllä hetken, että olisin keksinyt nimen, joka olisi perustunut peiton innoittaneeseen teokseen. Soilen ompelema ihana esikuvapeitto on nimeltään Erica, ja olisihan siihen voinut viitata. En kuitenkaan keksinyt oikein mitään inspiroitunutta. Olin jo antamassa tälle nimen Entten tentten, joka sentään olisi alkanut samalla alkukirjaimella, kun huomasin yhdeksän neliön blokkien tuovan mieleen katedraalin ikkunat. Teimme perheen ja ystäväpariskunnan kanssa Ranskan-matkan kesällä 2023, ja sinä aikana näimme yhden jos toisenkin katedraalin. Chartresissa yövyimme peräti katedraalin naapurissa. Löysin kuvan, jossa lasimaalaukset hohtavat, ja Chartres-tilkkupeiton keskiosassa on sentään hieman samaa näköä, eikö vain? Satuimme olemaan...

Ehkä teistä lukijoista tuntuu, että tuotan tilkkupeittoja aivan liukuhihnalta, kun olen kuukauden sisällä esitellyt kokonaista kuusi uutta peittoa. Siis nyt kun esittelen taas uuden peiton, jonka nimi on Haloo. On totta, että sain toukokuussa valmiiksi kuusi peittoa, mutta olin kyllä ommellut kaikki pinnat talven aikana. Tikkaukset puuttuivat, eikä tikkaamaton tilkkutyö ole valmis! Valmistumisen edellytykset vaativat sitä, että Töölön Tilkkupaja -tikkauspalvelu palasi talvitauolta. Olisin ehkä ommellut peitot valmiiksi vähitellen, mutta jouduin kiirehtimään valmistumisia, jotta saisin uutta näytettävää Soile Kivisen ja minun Hyviä sävyjä -yhteisnäyttelyihin. Jos Haloo-tilkkupeitto näyttää tutulta, olet saattanut nähdä blokkeja kirjoituksessani ”ompelupöydälläni edenneet projektit” tai jopa koko tilkkupinnan, jonka esittelin huhtikuussa.   Valmistujaispäivänään Haloo-tilkkupeitto pääsi poseeraamaan ihanasti kukkivan omenapuun oksalle. Taustalla näkyy myös kaunis lemmikkimätäs! ...

Nyt näette jotakin yllättävää: tilkkupeiton, joka näyttää jonkun muun kuin minun tekemältäni. Saanko esitellä: Todistaja. Palaan vielä  Todistaja-tilkkupeiton alkuhetkiin. Tarkastelin jossain vaiheessa Pimeyden ja valon välissä -projektista yli jääneitä, lukuisia four-patchejä ja päätin jatkaa niitä kulmapaloilla. Aloitin varastoistani löytyvillä kankailla. Ompelemani blokit näyttivät kuitenkin sekavilta, ja olin hetken ymmälläni. Tässä kuvassa vielä ihastelin kivaa täydennyskangasta, mutta kirjavammat 4-patch-neliöt eivät sitten näyttäneetkään yhtä hyviltä monivärisine nurkkineen. Koska varastossani on maailman vähiten yksivärisehköjä kankaita, en löytänyt ratkaisua sieltä. Keksin kuitenkin lähteä kangasostoksille! Mikäs sen mukavampaa! Muutama aiempi projekti on saanut minut ostamaan Grunge-sarjan kankaita esimerkiksi välikaitaleiksi. Olen ihaillut sitä, että ne näyttävät yksivärisiltä, mutta sävykkäiltä. Koska Tilkkunen tarjoaa loistavan valikoiman Grunge-kankaita, päätin ...