Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2013.

mitä ajattelin vuosi sitten ja 2 vuotta sitten.

Ajattelin vuosi sitten Mod Pop-/Mod Op –kuvioita eli juoponpolkuja. Hahaa, juoponpolkupeitto on nyt melkein valmis.
Entä 2 vuotta sitten  Elokuun lopulla 2011 olin saanut valmiiksi kivan tyynynpäällisen, jolle annoin nimen ”Kissa mustikassa”. Kissat eivät taida oikeasti käydä mustikassa – jotkut koirat sen sijaan taitavat syödä mustikoita. Olin aika tyytyväinen, että sain nyppyyntyneen tyynynpäällisen tilalle tämän kivan.

Paljastan samaisessa postauksessani myös, etten ole oikea käsityöläinen.

tilkkumokia ja myös onnistuneempaa.

Kuva
Olin vihdoin leikannut tarpeeksi monta palaa tähän uusimpaan tilkkupeittoon, ja saatoin järjestellä koko peiton palat valmiiksi. Tässä yleiskuva:


Välillä tuntuu, etten oikein sovellu tilkkuilijaksi, kun sössin kaikenlaista käsittämätöntä. Tässä vaiheessa peittoa tiedän tehneeni ainakin kolme erilaista tilkkumokaa.

Tilkkumoka 1: (Tästä ei ole kuvaa.) Laskin puuttuvien palojen lukumäärän ainakin kolme kertaa ja leikkasin mielestäni tarpeeksi paloja kaksi kertaa. Kolmannella palojen asettelukerralla ihmettelin edelleen, miksi palat eivät riitä. Onneksi löysin useita leikattuja paloja eri paikasta kuin mihin olin pinonnut kaikki muut palat.

Tilkkumoka 2:Peittoon tulevan kuvion olen matkinut Minua inspiroi tietty tilkkupeitto, mutta suunnittelin itse, minkä kokoisia paloja leikkaisin. Valitsin varta vasten palojen leveydeksi 16cm, että voin leikata kankaista suoraan viivaimeni levyisiä soiroja. Miten on mahdollista, että yksi pala (tietenkin taas yhtä lempikankaistani) on sentin liian kapea?


tilkkupeitto, ensimmäiset kokeilut.

Kuva
Asettelin leikkaamani suorakaiteet peittopinnaksi sommitteluseinälle lattialle ja tarkastelin, syntyisikö paloista ajattelemani näköistä tilkkupintaa.


Periaatteessa ok, mutta muutama pala näyttää liian epätasaisen väriseltä. Ne pois.

Leikkasin lisää vaaleita ja keskivärisiä punaisia ja sommittelin pintaa uudelleen.


Äh, miten harmittaa, kun päivänvalo ei enää tahdo riittää. Kattovalojen loisteessa kuvista taas tulee sumeita ja epämääräisen värisiä. Tässäkin kuvassa valoa riitti vain osaan palapintaa.

Vaaleammassa yläreunassa näyttää tältä:


Peiton alareunasta puuttuu vielä tummia punaisia paloja, mutta onneksi minulla sentään on, mistä leikata. Sattumalta olen hamstr ostanut varastoon myös tähän sopivia kankaita.

Vieläkään en kerro tulevasta peitosta enempää. Teen kyllä punaisen pinnan, mutta se ei tule olemaan aivan näin yksinkertainen.

Pysykää kanavalla, niin jossain vaiheessa kerron!

uutta tilkkutyötä.

Kuva
Keskeneräiset tilkkutyöt ympäröivät minut.

Juoponpolku-tilkkutyö on ihanasti longarm-tikattu Töölön Tilkkupajassa, mutta edelleen ilman viimeistelevää reunakanttia.

Kolmio-neliö-tähtikuvioinen, musta-vaalea tilkkutyöni on vailla kokonaista taustakappaletta – palaset katsovat minua syyttäen. Ei puutu paljon, että taustakappale olisi valmis.

Olen silittänyt tilkkulaukun palat kiinni tukihuopaan ja ne odottavat tikkaamista.

Tilkuista koottuja paloja löytyy sieltä täältä ompeluhuoneen makkarin kangas- ja vaateröykkiöiden alta.

Mitä teen? Aloitan jotain ihan uutta.

Sain pari päivää sitten inspiraation uuteen tilkkupeittoon ja leikkasin melkein kaikki palatkin siihen. Palat ovat punaisia ja punasävyisiä, tähän tapaan:


Enempää en kerro vielä.
Tilkkutaiteilijaa ei ymmärretä Tytär on kärttänyt uutta penaalia, mutta en periaatteessa suostu OSTAMAAN penaalia, kun osaan sellaisen ommella itsekin. Jostain merkillisestä syystä hän ei halunnut Tilkunviilaajan tekemää tilkkupenaalia, mutta saavutimme k…

puolet taustakappaleesta.

Kuva
Kolmio-neliö-tähtikuvioinen, musta-vaalea tilkkupeittoni on saamassa taustakappaleen.

Aloitin ylimääräisestä tähtikuvion osasta, joka minulle jostain käsittämättömästä syystä jäi sen jälkeen kun olin koonnut peiton. No, tämä ei muutenkaan ollut niin vaalea kuin olisin halunnut.

Ompelin kuviolle ensin kehykset:


Löysin erilaista pallokangasta, joka mielestäni sopi pinkki-mustan kanssa ja jatkoin kuviota.

Ompelin sen kiinni isompaan kaistaleeseen.


Lisäsin vihreän kankaan toiselle puolelle:


Näiden alapuolelle ompelin kapeahkon soiron minulla iät ja ajat ollutta kangasta poikittain: 


Taustakappale jäi tähän vaiheeseen eli noin puoliväliin. Taittelin sen nätisti:


Vinkin tapainen: En olisi mitenkään pystynyt kokoamaan kappaletta näin järjestelmällisesti, ellen olisi suunnitellut ensin.

Käytin taas PowerPointtia, johon piirsin ensin mittakaavassa tarvitsemani kokoisen suorakaiteen ja lisäsin sitten suorakaiteita, jotka olivat minulla olevien kankaiden kokoisia (mittakaavassa). Pyörittelin pa…

tuhat tarinaa.

Kuva
Lukijani ovat ehkä huomanneet, että pidän kovasti sellaisista tilkkutöistä, joissa on paljon eri kankaita. Monessa työssäni on myös paljon eri tarinoita.

Katselin toiseksi uusinta, Villit kuviot -tilkkupeittoani ja mieleeni tuli monta ihmistä, juttua ja tarinaa. (Ihan tuhatta näitä ei kyllä tullut mieleen.) Kuvat näyttävät kuhmuraisilta, sillä kuvasin blokit, kun peitto oli sängyllä pedattuna.


1 – Kiva tapaaminen! Tilkkutie-blogin Tiinatei oli käymässä Töölön Tilkkupajassa. Soile, Tiinatei ja minä teimme hyökkäyksen Eurokankaaseen, mistä löysin (=ostin) tosi söpöä, tosin melko lapselliskuvioista kangasta.

2 – Soile! Töölön Tilkkupajasta ihqusuloinen fat quarter –ostos.

3 – Kvilttaaja! Sain häneltä kassillisen liinavaatteita, ja nämä tilkut on leikattu yhdestä tyynynliinasta.

4 – Rakas ystäväni ulkomailla! Olin perheen kanssa hänen luonaan vuonna 2008. Hän osti paikallisesta kangaskaupasta minulle muutaman kankaan sillä ehdolla, että ompelisin niistä hänelle tilkkukassin. Tämä on yksi …

vuosi sitten. 2 vuotta sitten.

Olen pitänyt blogia aika pitkään ja ajattelin välillä hyödyntää jo kirjoittamiani tekstejä. Katsoin, mitä olen kirjoittanut elokuun 23. päivän tienoilla vuonna 2012 ja vuonna 2011.
elokuu 2012: tympii. Vuosi sitten Tilkunviilaajaa tympi. Ahersin uuden tilkkukukkatyynynliinan parissa eikä työ sujunut kuin tanssi. Onneksi sain tyynynliinan lopulta valmiiksi. Se sai nimen ”Meritähtikartta”.
elokuu 2011:  vauvanpeittoa tilkuista Kaksi vuotta sitten ompelin vauvanpeittoa tilkuista. Sain aikanaan työn valmiiksi ja annoin sille nimeksi ”Pehmeää ja possunpunaa”. Tämä tilkkutyö oli esillä tilkkuyhdistyksen kansallisessa näyttelyssä Jokioisilla kesällä 2012.

Peitolle ei vielä ole löytynyt sopivaa käyttäjää, joten se oleskelee varastovintin hyllyllä.

ompele peiton reunakaitaleen kulma.

Kuva
Olen menneisyydessäni kirjoittanut ohjeen siitä, miten reunakaitaleen kulma ommellaan sen toisella kierroksella, mutta ensimmäisen kierroksen ohje näyttäisi puuttuvan blogistani (totesin postauksessani, että ohjeita on blogosfäärissä pilvin pimein, ja onkin, mutta silti). Korjaan puutteen.

Tässä siis kuvaus siitä, miten itse ompelen reunakaitaleen kulman teräväksi.

Huolehdin ensin siitä, että peiton reunat ovat suorat. Katson, että peiton nurkat ovat suorakulmaiset.

Jätän itselleni työskentelyvaraa siksi, kun yhdistän kaitaleen päät toisiinsa. (En kirjoita tästä ohjetta, sillä en usko saavani siitä ymmärrettävää.)


Käytän kahtia taitettua 6cm leveää vinokaitaletta. Valmis reunakanttaus on hyvin kapea ja jäpäkkä. Kaksinkertainen kangas on kestävämpi kuin yksinkertainen, ja vinokaitale kestää kulutusta suoraan leikattua kaitaletta paremmin.

Asetan kaitaleen risareunan peiton risareunan kanssa tasan. Ompelen kaitaleen ensin kiinni peiton nurjalle puolelle. Ompelen tavallisen paininjalkani…

taas valmis tilkkupeitto!

Kuva
Kivoista neliö-ruutu-vinoraitablokeista ompelemani tilkkupeitto valmistui eilen ja sai nimekseen ”Tuulen viemää”.


(Hahaa, peiton reunat eivät sentään ole luprulöpröt, vaan peitto makaa ulkorappusillamme ja siksi reunat näyttävät aaltoilevan.)

”Tuulen viemää” tuli mieleeni Soilen peittoon tikkaamista kiehkuroista, jotka näyttivät vanhan ajan karttoihin piirretyiltä meripuhureilta. Tuulen viemää –kirja on lisäksi yksi lempikirjoistani. Ah, Scarlett! Ah, Rhett!

Tilkkupeitostani piti ensimmäisen ideani mukaisesti tulla sini-vaalea, mutta erkanin ruodusta ja leikkasin työhön lopulta kaikenlaisen värisiä tilkkuja. Kun blokkeja alkoi olla sopivan näköinen määrä, mittailin, että juu, riittää peitoksi. Jouduin sitten laajentamaan peiton kokoa ompelemalla tähän kehyksen.


Olen iloinen, että viitseliäisyyteni riitti leikkaamaan ja ompelemaan kehyskappaleet niin, että pienet vinoruudut jatkuvat kehyksen puolelle. Peittoni olisi paljon pöhkömmän näköinen muuten.

Taustakappaleessa on kuvioraita, jon…

valmis kirjava tilkkupeitto!

Kuva
Kalteri-/säleikköblokeista ompelemani riemunkirjava tilkkupeitto on nimeltään ”Villit kuviot”.


Raidallisia, villikuvioisia blokkeja kehystää ensin kapeampi, vaaleanvihertävä kaitale ja sen ulkopuolella leveä tummansininen reuna.

Jouduin kokoamaan tummansinisen kehyksen monesta eri palasta.


Mielestäni raidallinen kehyskangas komppaa hyvin keskiosan raidallisia tilkkublokkeja.

Kokosin peiton taustakappaleen myös monesta palasta. Tällä kertaa palat olivat onneksi aika isoja kukin.


Tässä taustakappale näkyy kokonaan. Värit ovat vähän mitkä sattuu, vaikka kuvasin ulkona! 


Taustakappaleessa on yksi varsinaiseen työhön liian levottomaksi osoittautunut blokki sekä tummansinistä, kehyksessä käyttämääni kangasta. Lisäksi hyödynsin Kvilttaajalta saamani kankaan, jota hän inhosi, ja toisenkin palan, jota hän ei tainnut sentään inhota.

Jostain syystä tässä kuvassa on paljon luonnollisemmat värit kuin noissa, missä tilkkupeitto lepää ruohikolla. Vahinko vain, ettei peittoa pysty esittelemään kokon…