Tekstit

Näytetään tunnisteella laukut merkityt tekstit.

Luukku 7 - Carbonel, kuninkaallinen kissa – Barbara Sleigh.

Kuva
Seitsemännessä luukussa siirryn taas lastenkirjojen puolelle. Tykkäsin lapsena Carbonelin kuningaskunta -kirjasta niin paljon, että lainasin sen kirjastosta aina uudelleen. Kymmenen lukukertaa ei varmaan riitä! Kirja painui sittemmin unohduksiin, kun vaihdoin lastenosaston aikuisten kirjavalikomaan. No, vuosia myöhemmin keksin hankkia kirjat englanninkielisinä. Luin ne uudelleen, ja aikuisen havainnot ovat nämä:  Upeaa, että kirjassa esiintyy kissa! Tarinan taikuuteen ei sisälly uhkia; kertomus on yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi kuin tämän päivän fantasiakirjallisuudessa. Kirja on lämpimän viehättävä. Eihän näitä ole minun ikäisilleni kirjoitettu, mutta tykkäsin silti! Koska Carbonel on kissa, esittelen tilkkulaukun Kissanhäntä kainalossa. Mahdatko muistaa tätä pikkulaukkua, jonka valmistin yli viisi vuotta sitten? Vinkki: Tilkkulaukun mitat ja ompeluohjeet löytyvät täältä. Palaan ohjeeseeni itsekin, koska numerot vain haihtuvat mielestäni. Ilman ohjetta joutuisin pähkäilemä

ikuisuusprojekti on valmis.

Kuva
Lopultakin sain valmiiksi tilkkulaukun, johon ompelin ensimmäiset blokit jo huhtikuussa vuonna 2019. Voi hyvänen aika! Melkein neljä vuotta sitten! Tikkasin jopa tilkkupintaparat kiinni laukun tukimateriaaliin ja jätin sen virumaan kuukausiksi ompelukoneen kotelon päälle. En ymmärrä, miten tämä projekti tuntui niin mahdottomalta saattaa päätökseen, mutta huh! Nyt Nurkat-tilkkulaukku on valmis. Ensimmäisessä valmistujaiskuvassa näkyy laukun vihreämpi puoli, tässä seuraavassa kuvassa ruskeampi. Otin muuten valmistujaiskuvat puutarhassamme jo maaliskuun puolivälissä, harvinaisen aurinkoisena päivänä. Lumiset näkymät tuntuvat kaukaiselta muistolta, ja hyvä niin! Nurkat-laukkuun oli hauska valita lisäkankaita eli sankakangas, vetoketjun viereen tulevat kaitaleet, vuorikappaleet ja laukun reunan huolitteleva kaitale. Ompelin vuoriin jopa sisätaskunkin: Vetoketjun viereinen kaitale on oikeaa vintage-kangasta. Sain sen lahjaksi kalifornialaiselta ystävältäni 1980-luvun lopulla ja ompelin

Takataan roos.

Kuva
Voisiko Takataan roos -laukun kanssa juosta Tornioon? Takataan roos -aukkuni valmistui vuonna 2013, jolloin Tytär asui vielä kanssamme ja auttoi usein minua keksimään teoksilleni nimiä. Nytkin hän oli havainnoinut laukun vienot viitteet 1970-lukuun, ja niin nimi löytyi! Kuvia katsoessani täytyy todeta, että tilkkupinta on huomattavasti vähemmän kirjava kuin nykyiset työni. Olin kuitenkin rakentanut pinnan samanlaisista resurssipalaneliöistä, joita toisinaan edelleen valmistan. Tilkkupinnan tikkauksiin panostin – juoksutin pintaan ainakin suoria ompeleita, kaaria ja spiraaleita. Tästä tuli mieleen markkinoida vetoketjulaukkuohjettani! Klikkaa itsesi kirjoitukseeni, jossa kerron, miten sinäkin voit ommella tuollaisen laukun – omanlaisestasi tilkkupinnasta.  Huomasin kirjoituksestani, että tuolloin käytin vielä yksinomaan nuppineuloja kiinnittäessäni laukun osia ompelua varten. Nyttemmin olen löytänyt wonder-clipsit. (Tästä vuorostaan tulee mieleen joulukalenterini luukku 4 vuodelta

Rafaelin enkeli.

Kuva
Katseeni osui Karaoke-tilkkulaukkuun selaillessani tilkkuteosteni nimien luetteloa. Ompelin laukun vuonna 2011 ja nimesin sen japanilaisittain, koska se tuntui jotenkin japanilaistyyliseltä. Karaoke-laukun nimestä tulee kuitenkin mieleeni Pekka Ruuskan laulu Rafaelin enkeli. Kuuntele se tästä:     Tartuin nimittäin kerran mikkiin karaokebaarissa ja olin valinnut esitettäväkseni Rafaelin enkelin. Kappale olikin sovitettu niin jännästi, etten pystynyt laulamaan sitä matalalta enkä korkealta. Minun oli mahdoton saada biisin melodiasta kiinni, mutta en jättänyt kesken, vaan tapailin sen menemään loppuun asti. Eikö olekin niin, että karaokea saa laulaa kuka vain, millaisella äänellä vain? Ja kaikille pitää taputtaa ja kaikkia kannustaa?!  No, lopetettuani laulun kuulin kuitenkin yleisöstä aivan selvästi yhden kommentin: ”Ihan hirvee!” Samaa mieltä minäkin olin, mutta kommentti tuntui silti vähän epäreilulta. Minulla oli kouluaikoina kymppi laulussa ja pystyn yleensä laulamaan melodioita tu

vanhaa ja uutta.

Kuva
Ensin vanha juttu. Tunnustan nolona, etten oikeasti ole vieläKÄÄN saanut valmiiksi Lastu-tilkkulaukkua, jonka leuhkin saaneeni valmiiksi jo tammikuussa. Laukku tosin on koossa ja siinä on osat paikoillaan, mutta yksi asia siitä puuttuu! En jaksanut heti ruveta värkkäämään laukun vetoketjuun päättökappaletta, ja niin se vain jäi kokonaan tekemättä! Tuo pahviläpyskä ei ole oikein laadukkaan näköinen, joten pakkohan tässä on kohta ruveta viimeistelemään laukkua, jolla on nimi ja ”valmistumispäivä” ja kaikki. Sitten uuden pariin. Olen järjestellyt yhden kassillisen tilkkuja väreittäin, ja leikkasin punaisista keskineliöitä uusimpaan projektiini eli Economy-blokkeihin. Keskikappaleiden ympärille tulevia kolmioita sen sijaan leikkasin MYÖS pitkistä kankaista. Toki sieltä jäännöspaloistakin löytyi pari sopivaa tilkkua, joista leikata. Tällaisia blokeista tulee valmiina: Olen toistaiseksi jakanut blokit vaaleisiin, keskivärisiin ja tummiin. Teen varmaan muunkin värisiä b

Lastu.

Kuva
Vaikka viimeisimmän tilkkuteokseni vetoketjun toinen pää on vielä viimeistelemättä, julistan sen silti riittävän valmiiksi. Koska kuvausolosuhteet ovat monta päivää olleet märät ja pimeät, päädyin ottamaan Lastu-tilkkulaukun valmistujaiskuvat sisätiloissa. Lastu-tilkkulaukku on ollut tekeillä jonkin aikaa. Kirjoitin tilkkupintojen kokoamisesta jo marraskuun alussa pienen ohjeen tapaisenkin vastaamalla kysymykseen ”miten voi sovittaa sellaiset epätasaiset palat, jotka ovat toisesta päästään kapeampia kuin toisesta?” Tilkkupinnat ovat olleet laukkuhuopaan tikattuinakin jo tovin – olen vain siirrellyt niitä paikasta toiseen. Lopulta ajattelin, että pianhan ne jo taittuvat vahingossa pilalle, otin ne esiin ja ompelin laukuksi. Katsoin omasta ”Ompele vetoketjulaukku” -ohjeestani vinkkejä ja mittoja ja huomasin, etten ollut tehnyt tästä tilkkupinnasta läheskään oman standardini kokoista. Valmis Lastu-tilkkulaukku onkin siksi kooltaan seuraavanlainen: Leveys ylhäältä noin 33 cm

ompele vetoketjulaukku.

Kuva
Hyvää joulua! Joulukalenterin 24. luukussa on paitsi kehote, myös lahja. Olen uudistanut vetoketjulaukun ompeluohjeen, jonka julkaisin alkujaan kesäkuussa 2011. Kuvat ovat osittain vuodelta 2011, mutta vetoketjulipareen ompeluvaiheista otin uudet kuvat. Aloitetaan lopputuloksesta. Esimerkiksi Idänsinililja -laukku on ommeltu tämän ohjeen mukaisesti: Ennen laukun kokoamista: Valmista ensin kaksi noin 45 cm x 35 cm (leveys x korkeus) tilkkupintaa. Tikkaa ne kiinni suunnilleen saman kokoiseen collegejersey- ja tikkausvanupalaan tai laukkuhuopaan. Nämä ovat laukun tärkeimmät osat. Tasoita tilkkupinnat kokoon 43,5 cm x 34 cm (leveys x korkeus). Ota esiin tilkkupintaan sopivat kankaat ja leikkaa: - 2 vuorikappaletta, täsmälleen saman kokoiset kuin tikatut laukkukappaleet (43,5 cm x 34 cm) - 2 vetoketjun reunakappaletta, 35 cm x 10 cm - 2 vetoketjun reunakappaleen huolittelukaitaletta, 3,5 cm x 9 cm - 2 sankakappaletta, 9 cm x 65 cm - 4 cm leveää kaitaletta laukun yläreunan

ideoi.

Kuva
Mitä tehdä, ellei keksi, millaisen tilkkutyön seuraavaksi tekisi? Joulukalenterini kolmas luukku kehottaa ideoimaan ja antaa kolme vinkkiä siihen, mistä voit noukkia lisää ideoita. 1. Ensimmäisenä vinkki, joka ei edellytä verkkoyhteyttä. Tarkastele kaikkea sillä silmällä. Esimerkiksi valokuvakirjoja tai sisustuslehtiä. Muotikuvista voi saada ideoita. Televisiossa ja elokuvissa voi vilahtaa väriyhdistelmiä ja kuvioita, jotka synnyttävät idean. Sain idean sisustus-/lifestylekirjan kuvasta esimerkiksi Karaoke-tilkkulaukkuuni. Tässä alkuperäinen kirjan kuva: Tässä työstän ideaani: Tässä valmis tilkkulaukku: En muuten koskaan raaskinut myydä tätä laukkua, vaan pidin sen itse. 2.  Toinenkaan vinkki ei edellytä verkkoyhteyttä. Lue tilkkulehdet tarkasti. Tilkkutyö- ja blokkiohjeiden lisäksi kaupallisissa lehdissä on muuta sisältöä, josta voi saada ideoita. Esimerkiksi mainoksissa voi näkyä tilkkutöitä, samoin kuin haastateltavien henkilöiden taustalla. Tilkkuyhdisty