Näytetään tekstit, joissa on tunniste laukut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laukut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 31. tammikuuta 2020

Lastu.

Vaikka viimeisimmän tilkkuteokseni vetoketjun toinen pää on vielä viimeistelemättä, julistan sen silti riittävän valmiiksi. Koska kuvausolosuhteet ovat monta päivää olleet märät ja pimeät, päädyin ottamaan Lastu-tilkkulaukun valmistujaiskuvat sisätiloissa.


Lastu-tilkkulaukku on ollut tekeillä jonkin aikaa. Kirjoitin tilkkupintojen kokoamisesta jo marraskuun alussa pienen ohjeen tapaisenkin vastaamalla kysymykseen ”miten voi sovittaa sellaiset epätasaiset palat, jotka ovat toisesta päästään kapeampia kuin toisesta?”

Tilkkupinnat ovat olleet laukkuhuopaan tikattuinakin jo tovin – olen vain siirrellyt niitä paikasta toiseen. Lopulta ajattelin, että pianhan ne jo taittuvat vahingossa pilalle, otin ne esiin ja ompelin laukuksi. Katsoin omasta ”Ompele vetoketjulaukku” -ohjeestani vinkkejä ja mittoja ja huomasin, etten ollut tehnyt tästä tilkkupinnasta läheskään oman standardini kokoista. Valmis Lastu-tilkkulaukku onkin siksi kooltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 33 cm
  • Leveys alhaalta noin 27 cm 
  • Korkeus noin 25,5 cm
  • Pohjan leveys noin 9,5 cm. 

Tilkkupinnassa oli suunnilleen kaikkia värejä, joten muiden elementtien värityksessä riitti valitsemista. Päädyin melko nopeasti tekemään vetoketjun kiinnityskaitaleet yhdestä ja samasta kankaasta (en siis tilkuista) – lähinnä aikaa säästääkseni. Väriksi valikoitui turkoosi, koska olin löytänyt laukkuun sopivan mittaisen, turkoosin vetoketjun.


Sankoja varten leikkasin noin 60 cm pitkät kaitaleet eli kassia on mukava kantaa olalla, ja lyhytkin ihminen pystyy periaatteessa kantamaan sitä myös kädessä. Sangoissa on sisällä pyykkinarua. Toinen sanka on vihreä, toinen turkoosisävyinen kirjava:


Olin jo leikannut turkoosisävyisestä kukkakankaasta yläreunan huolittelukaitaleen, mutta se alkoi vaikuttaa liian sävy-sävyiseltä. Katse osui siinä vaiheessa vadelmanpunaiseen, melkein yksiväriseen kangasnyyttiin, ja päädyin leikkaamaan siitä uuden huolittelukaitaleen.

Vuorikangas juolahti mieleeni vasta kun olin melkein jo ompelemassa laukkua muotoonsa. Onneksi en ehtinyt aloittaa ompelemista, sillä tarvitsin laukkukappaleet, jotta pystyin leikkaamaan saman kokoiset ja muotoiset vuoripalat. Toisessa vuorikappaleessa on mukana tilkkupintaa:


Laukussa ei sen sijaan ole sisätaskua. Oli jotenkin niin kiire saada tämä valmiiksi!


Lastu-nimi on johdettu sanasta kaistale – laukun pinnassahan näkyy värikaistaleita. Kaistaleesta tuli mieleen sana ”suikale,” jolle löysin synonyymit ”riiste” ja ”lastu”. Lastu kuulosti sopivalta, ja esimerkiksi sisustussuunnitelussa käytetään apuna värilastuja.

Lastu-tilkkulaukun heleä väritys piristää päivän kuin päivän, ja siinä niin monta väriä, että se sopii käytettäväksi miltei minkä asun kanssa tahansa. Taidan pitää tämän itse.

tiistai 24. joulukuuta 2019

ompele vetoketjulaukku.

Hyvää joulua! Joulukalenterin 24. luukussa on paitsi kehote, myös lahja. Olen uudistanut vetoketjulaukun ompeluohjeen, jonka julkaisin alkujaan kesäkuussa 2011. Kuvat ovat osittain vuodelta 2011, mutta vetoketjulipareen ompeluvaiheista otin uudet kuvat.

Aloitetaan lopputuloksesta. Esimerkiksi Idänsinililja -laukku on ommeltu tämän ohjeen mukaisesti:



Ennen laukun kokoamista:

Valmista ensin kaksi noin 45 cm x 35 cm (leveys x korkeus) tilkkupintaa. Tikkaa ne kiinni suunnilleen saman kokoiseen collegejersey- ja tikkausvanupalaan tai laukkuhuopaan. Nämä ovat laukun tärkeimmät osat.

Tasoita tilkkupinnat kokoon 43,5 cm x 34 cm (leveys x korkeus).

Ota esiin tilkkupintaan sopivat kankaat ja leikkaa:
- 2 vuorikappaletta, täsmälleen saman kokoiset kuin tikatut laukkukappaleet (43,5 cm x 34 cm)
- 2 vetoketjun reunakappaletta, 35 cm x 10 cm
- 2 vetoketjun reunakappaleen huolittelukaitaletta, 3,5 cm x 9 cm
- 2 sankakappaletta, 9 cm x 65 cm
- 4 cm leveää kaitaletta laukun yläreunan huolitteluun, noin metrin pituinen pätkä
- (sisätaskuun 2 palaa, esimerkiksi 30 cm x 15 cm).

Lisäksi:
- 2 pyykkinarun pätkää, noin 62 cm pitkät (sankojen sisälle)
- silitettävästä tukikankaasta palat sankakappaleiden taakse.
- tikkausvanusta hieman vetoketjun reunakappaleita pienemmät palat.

Vetoketjulaukun ompelussa on seuraavat vaiheet:

  1. Sisätasku 
  2. Laukun ompeleminen pussin muotoiseksi (vuorikappaleet, laukkukappaleet) 
  3. Laukun pohjan ompeleminen (vuorikappaleet, laukkukappaleet) 
  4. Vetoketjulipare tilkkulaukkuun 
  5. Laukun sangat 
  6. Tilkkulaukun sankojen ja vetoketjulipareen kiinnittäminen 
  7. Laukun yläreunan huolitteleminen 
  8. Vetoketjun pään huolittelukappale. 


Sisätasku

Ennen kuin vuorikappaleet ompelee yhteen, niihin kannattaa tehdä sisätasku – jos siis sellaisen laukkuun haluaa. Sisätasku saa sopia vuorin väriin, mutta sisätaskun vuorikappale voi olla mitä tahansa puuvillakangasta.

Jos olet ompelemassa sisätaskuun tekijän merkin, ompele se tässä vaiheessa taskun päällikappaleen yläreunaan.

Ompele sisätaskun ulompi kappale ja vuorikappale oikeat puolet vastakkain yhteen reunoja pitkin, jätä kääntöaukon alareunaan. Käännä kappaleet oikein päin ja silitä. Silitä kääntöaukko siistiksi samalla.

Vinkki: Voit silittää pienen laskoksen taskun alareunaan. Laskos tekee sen, että taskussa on vähän syvyystilaa. Taskussa ei voi säilyttää kuin ihan litteitä juttuja, ellei siinä ole syvyyttä.


Tikkaa taskun yläreuna läheltä ulkoreunaa.

Asettele tasku vuorikappaleelle, kiinnitä nuppineuloilla niin, että reunat ovat suorassa ja vuorikappaleen reunojen suuntaisesti. Laskoksen kanssa kannattaa olla huolellinen.

Kun tasku on neuloilla kiinni vuorikankaassa, ompele sen kiinni läheltä reunoja. Päättele.

Laukun ompeleminen pussin muotoiseksi

Ompele vuorikappaleet yhteen pussiksi oikeat puolet vastakkain. Ompele myös laukkukappaleet yhteen pussiksi, oikeat puolet vastakkain.

Laukun pohjan ompeleminen

Ompele seuraavaksi laukkuun pohjan muoto. Avaa sivu- ja pohjasaumoja vähän kynnellä ja levitä laukkua kolmiomaisesti auki nurkasta:


Litistä kolmiota ja tarkista, että sivu- ja pohjasauma osuvat kohdakkain. Tämän kokoiseen laukkuun voi ommella 10 cm leveän pohjan: mittaa saumasta kumpaankin suuntaan 5 cm, merkitse kohdat ja ompele sauma kolmion poikki (kuvassa viivaimen suuntaisesti).


Kuvissa näkyy tilkkulaukun vuorikappale, ja laukkukappaleihin ommellaan pohja samalla tavalla. Ompele pohjasta saman kokoinen.

Laukkukappaleiden pohjakolmio kannattaa leikata pois, koska se on niin paksu. Jätä noin 1 cm leveä saumanvara ja siksakkaa sen risareuna.

Asettele laukkuaihio ja vuori sisäkkäin. Itse kiinnitän ne yleensä nuppineuloin tai wonderclipseillä toisiinsa, ensin sivusaumat tismalleen kohdakkain ja sen jälkeen suunnilleen keskikohdasta, plus muutaman muun neulan/clipsin. Tässä vaiheessa laukku alkaa antaa käsitystä siitä, millainen siitä tulee valmiina!



Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat vuodelta 2011, ja uudistamaani ohjetta varten otin kuvia uudemman laukun vetoketjulipareesta. Tuo laukkuaihio näytti tällaiselta:


Vetoketjulipareen ompeleminen

Aseta tikkausvanupalat reunakappaleiden alle ja tikkaa kerrokset yhteen.

Taita kappaleet pitkittäin kaksin kerroin, oikeat puolet vastakkain ja ompele toiset lyhyet reunat pussiin. Käännä. Vetoketjun kummallekin puolelle on nyt reunakappale.

Ompele toinen reunakappale vetoketjun päälle, kappaleen taitepuoli vetoketjun puolelle. Sovittele niin, että lyhyt risareuna on suunnilleen tasan vetoketjun ”yläreunan” kanssa. Aloita ommel siististä reunasta.


Merkitse vetoketjun toiselle puolelle, mihin asti reunakappale ulottuu, asettele toinen reunakappale sen kanssa tasan ja ompele kiinni. Ommel kannattaa edelleen aloittaa siististä reunasta. Kappaleet eivät nimittäin juuri koskaan pysy saman mittaisina, vaan toinen venyy ommeltaessa enemmän kuin toinen.


Vetoketjulipareen epäsiistit reunat pitääkin huolitella kaitaleilla niin, että reunat menevät tasan.



Jos huolittelisin vetoketjun reunakappaleet kummastakin päästä, ne eivät varmasti menisi tasan. On varminta huolitella toiset päät vasta vetoketjun kiinnittämisen jälkeen.

Risareunan huolittelemisen jälkeen vetoketjukaitale on valmis kiinnitettäväksi laukun yläreunaan.

Laukun sangat

Tilkkulaukkua on tarkoitus kantaa myös olalla, ja sangat ovat siksi 65 cm pitkät.

Silitä tukikangas sankakappaleiden nurjalle puolelle.

Silitä sankakappaleet pitkittäin puoliksi. Avaa taitos ja taita risareunat taitoksen kohdalle. Kangas on sangassa siis nelinkertaisenna.

Ota esiin toinen muovinen pyykkinarun pätkä.


Asettele pyykkinaru sankakappaleen sisään, keskitaitoksen uomaan. Nipistä taitetut reunat yhteen niin että ne osuvat tasan ja kiinnitä nuppineulalla niin läheltä pyykkinarua kuin pystyt. Jatka näin koko kappaleen mitalta.

Valmista toinen sankakappale samoin.

Vaihda koneeseen vetoketjupaininjalka ja ompele suora ommel niin läheltä pyykkinarua kuin pystyt. Katso, että taitereunat pysyvät edelleen tasan. Tikkaa toinen pitkä ommel aivan taitereunan läheltä.

Tilkkulaukun sankojen ja vetoketjulipareen kiinnittäminen

Merkitse laukun yläreunaan etu- ja takakappaleen keskikohta. (Tämän voisi tehdä jo siinä vaiheessa, kun tasaa tikatun tilkkupinnan, mutta itse koskaan muista.)

Mittaa keskikohdasta 6,5 cm kumpaankin suuntaan ja merkitse neuloin. Aseta sankojen litteä sisäreuna neulan kanssa kohdakkain ja kiinnitä nuppineulalla.


Vinkki: Sankojen käytännöllinen etäisyys toisistaan on noin 12-13 cm. Sangat voi toki kiinnittää lähemmäs toisiaan, mutta juuri etäämmälle niitä ei kannata kiinnittää, jottei laukun yläreuna nitkahda sankojen välistä longolle.

Kun sangat on kiinnitetty, ota esille vetoketjulipare. Merkitse sen risareunoihin keskikohdat.

Kiinnitä vetoketjulipareen keskikohta laukun keskikohtaan ja jatka kiinnittämistä nuppineuloilla pitkin laukun muuta reunaa. Toinen puoli samalla tavalla.

Laukun yläreunan huolitteleminen

Ompele huolittelukaitale laukun yläreunaan oikea oikeaa vasten (kaitaleen oikea puoli, laukun ulkopuoli), paininjalan etäisyydeltä reunasta. Kaikki kiinnittyvät kaitaleeseen samalla: laukkupinta, vuori, sangat ja vetoketjulipareen kumpikin puoli.


Huolittelukaitale saa olla lankasuora: koska laukun yläreuna on suora, kaitaletta ei tarvitse leikata vinoon.

Taita laukun yläreunan huolitteleva kaitale ja kiinnitä laukun sisäpuolella näkyvään ommelviivaan käsin ompelemalla.

Käännä laukun sangat ylöspäin ja kiinnitä neulalla. Tikkaa laukun yläreunan huolittelukaitale yläreunastaan, tikkaus kiinnittää sangat oikeaan asentoon.


Vetoketjun pään huolittelukappale

Kun olet ommellut vetoketjun vedinpäähän huolittelukappalen, laukku sisätaskuineen, vetoketjuineen ja sankoineen on valmis.


tiistai 3. joulukuuta 2019

ideoi.

Mitä tehdä, ellei keksi, millaisen tilkkutyön seuraavaksi tekisi? Joulukalenterini kolmas luukku kehottaa ideoimaan ja antaa kolme vinkkiä siihen, mistä voit noukkia lisää ideoita.

1. Ensimmäisenä vinkki, joka ei edellytä verkkoyhteyttä. Tarkastele kaikkea sillä silmällä. Esimerkiksi valokuvakirjoja tai sisustuslehtiä. Muotikuvista voi saada ideoita. Televisiossa ja elokuvissa voi vilahtaa väriyhdistelmiä ja kuvioita, jotka synnyttävät idean.

Sain idean sisustus-/lifestylekirjan kuvasta esimerkiksi Karaoke-tilkkulaukkuuni.

Tässä alkuperäinen kirjan kuva:


Tässä työstän ideaani:


Tässä valmis tilkkulaukku:


En muuten koskaan raaskinut myydä tätä laukkua, vaan pidin sen itse.

2. Toinenkaan vinkki ei edellytä verkkoyhteyttä. Lue tilkkulehdet tarkasti. Tilkkutyö- ja blokkiohjeiden lisäksi kaupallisissa lehdissä on muuta sisältöä, josta voi saada ideoita. Esimerkiksi mainoksissa voi näkyä tilkkutöitä, samoin kuin haastateltavien henkilöiden taustalla.

Tilkkuyhdistyksen jäsenlehti, Tilkkulehti on täynnä tilkkutöiden kuvia. Niitä kannattaa myös käyttää innoittajina.



3. Kolmantena vinkkinä nykyisin varmaan yleisimmin käytetty tapa etsiä ideoita: surffaa netissä. Verkosta löytyy lyhimmässä ajassa ehdottomasti eniten ideoita. Toiset keräävät netistä löytämänsä ideat Pinterest-tauluille. Kun itse näen mielenkiintoisen tai kauniin tilkkutyön, näppään siitä yleensä näyttökuvan kännykällä tai isommalla laitteellani ja tallennan ne koneelle omaan hakemistoon. Tarkastelen kuvia aika ajoin.

Näin löysin esimerkiksi nämä tänä vuonna toteuttamani ideat:

Kivat, juoponpolkublokeista ommellut kukkakuviot:


Plaidish-Quilt-mallin:


Snowflake Quilt -lumihiutaleen:


Jos sinäkin haluat toteuttaa Plaidish-Quilt-mallin, voit ladata pdf-muotoisen tutoriaalin Kitchen Table Quilting’in digikaupasta ilmaiseksi. Ja jos jättiläismäinen lumihiutale kiinnostaa, voit ostaa Modern Handcraft’in Snowflake Quilt -pdf-kaavan hänen verkkokaupastaan.

Katselemani kuvat jäävät jonnekin ajatusten poimuihin, mistä joku välillä ponnahtaa esiin. Jossain vaiheessa alkaa lopulta tuntua siltä, että tietty ajatuksiin jäänyt malli on pakko toteuttaa. Ellen katselisi kuvia, minulta saattaisivat ideat loppua! Hui kauhistus!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

unohduksista esille – ja valmiiksi.

Sain juuri valmiiksi vuoden ensimmäisen vetoketjulaukun, jolle annoin nimeksi Idänsinililja. Esittelen kirjoituksessani paitsi laukun, myös sen moninaisia tekovaiheita.


Taustatutkimus paljasti, että olin marraskuussa 2018 valmistanut kaksi laukkukokoista tilkkupintaa ja silittänyt ne kiinni tukihuopaan. Pari päivää sitten tekemäni havainnon perusteella pystyin sherlockholmesmaisesti päättelemään, että olin siirtänyt palat makuuhuoneen tuolin käsinojalle ”odottamaan tikkaamista”. Ehkä minun piti tikata ne miltei saman tien, mutta tuokiohan (viisi kuukautta) siinä kului.

Löysin palat tuolin käsinojalta luvattoman monen vaatekappaleen alta pari päivää sitten ja hämmästytin itseäni ryhtymällä saman tien tikkaamaan niitä. Kuvassa on toinen kappale, johon olen jo tikannut vähän:


Ja hieman lähempää:


Olen vähän ylpeä terälehtimäisistä tikkauksistani. a) Koska keksin tikata tuollaista kuviota ja b) koska tikkaukset tulivat tosi siistit.

Tässä valmiiksi tikkaamani laukkukappale:


Ompelin laukkuun ylimääräisen hienouden eli klipsupäisen nauhan, johon voi kiinnittää vaikka avaimen. Nauhasta vetämällä avain löytyy aina helposti. Klipsun ostin Syyringin viime kiltaillassa tilkkuystävältäni Lealta sopuhintaan – ja siis se tulee heti käyttöön! Ihme juttu!


Tykkään tilkkulaukkujen tekemisestä, koska niistä näkee aikaisessa vaiheessa suunnilleen, millainen niistä tulee valmiina.


Valmiin oloista laukkuaihiota katsellessani ajattelin seuraavaa:

”Olen varmasti tehnyt jonkinlaista ajatustyötä ommellakseni kokoon suunnilleen sopivan kokoiset laukkupalat, mutta ääh, mitä ajattelin?! Olisi pitänyt ommella vähän matalammat palat, niin valmis laukku olisi ollut mittasuhteiltaan parempi.”

Näin valmista laukkua en rupea madaltamaan, joten purin hammasta. Lohduttauduin katselemalla kivan näköistä vuoripuolta:


Tuon enempää valmistumisvaiheen kuvia en esittele, vaan seuraa valmistujaiskuvakavalkadi. Tässä Idänsinililja-vetoketjulaukku puutarhan kivikasan edessä.


Tällä puolella on ne kivat terälehtitikkaukset, mutta myös ruutukuvioista kangasta Miehen entisestä paidasta. Tilkkutöissä on usein ideana uusiokäyttö ja jee, minäkin uusiokäytin! Tässäkin tilkkulaukussa on ihan 5 cm x 8 cm pala paitakangasta. Wuu-huu!

Ja toinen puoli:


Tällä toisella puolella on hauskoja osuuksia. Pidän oikean alakulman tummasta tuuliviiristä. Ja sitten pidän punaisesta kukista, jotka pilkistävät esiin oikeassa yläkulmassa.

Seuraavaksi nostin Idänsinililja-tilkkulaukkuni kukkapenkkiin, jossa myöhemmin kukkivat päivänliljat.


Rikkaruohot näkyvät kuvassa armeliaan pienesti.

Olen tyytyväinen siihen, että löysin yhä kangasta, jota olin käyttänyt marraskuussa valmistamiini tilkkupintoihin. Sain ommelluksi laukkuun erityisen hyvin sopivan vetoketjulipareen.


Vetoketju oli tosi-tosi paljon pidempi kuin olisin tarvinnut. Tällaista pihiä ihmistä hiukan arvelutti leikellä vetoketjusta pitkä pätkä pois, mutta sitten ajattelin, että ainakin osa ketjusta pääsee käyttöön. Kaapissa siitä ei ole mitään hyötyä, vaikka se siellä olisikin kokonainen.


Onnistuin jälleen kerran tekemään vetoketjuun kelvollisen päättöpalan.

Laukussa on iso sisätasku ja vaaleankirjava vuori. Vuorin pitää aina olla vaalea!

Vielä yksi lähikuva tikkauksista:


Idänsinililja-vetoketjulaukku on kooltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 34 cm
  • Korkeus noin 34 cm
  • Pohjan leveys noin 12 cm
  • Sangat noin 30 cm korkeat (ommeltu noin 65 cm pitkistä kaitaleista).

Sangat ovat niin pitkät, että laukkua on mainio kantaa olalla. Lisäksi sitä pystyy juuri ja juuri kantamaan kädessä sangoista riiputtaen ilman että sen pohja laahaa maata. Mutta vain juuri ja juuri. Siksikin minun olisi pitänyt tehdä tästä hiukan matalampi. Mitä oikein ajattelin?!

Tärkeintä kuitenkin on, että nojatuolissa kuukausikaupalla viruneet palat ovat nyt käytännöllisen esineen muodossa. Ehkä jonain päivänä löydän omistajankin Idänsinililja-tilkkulaukulleni.

perjantai 15. joulukuuta 2017

o niin kuin ohje.

Blogissani oleilee ohje sun toinenkin – oletteko huomanneet?


Yksi suosikeistani on ohje kätevien kassinsankojen ompelemiseksi. Meillä oli tilkkukillassa silloin Martta, jolla oli kivoja kikkoja jaettavaksi asti. Hän neuvoi tekemään tällaiset sangat.


Viime aikoina olen kyllä laitellut sankoihin pyykkinarua sisään. Senkin kikan opin tilkkukillassa.

Uusimman Kulmittain-tilkkulaukkuni sangoissa on nimenomaan pyykkinaruvahvike. Taitava ihminen saattaisi ommella sen sangan keskelle, mutta minä ompelen sen toiseen reunaan. Toimii erinomaisesti niinkin!


Narun täytyy olla tietynlaista; esimerkiksi ohut lankamainen ei tietenkään käy, eikä luonnonkuidusta tehty köysimäinenkään. Narun täytyy olla muovista punottua ja sopivan paksua.

Tässä vähän toisenlainen ohje –

Kannattaisikohan teidänkin liittyä ensin Tilkkuyhdistykseen ja sitten ruveta käymään kiltailloissa – tietenkin jos paikkakunnallanne on sellainen, johon mahtuu uusia jäseniä? Minä ainakin olen oppinut jutun jos toisenkin kiltakavereiltani!

Tilkkuyhdistykseen voi liittyä kätevästi tämän verkkosivun kautta:

www.finnquilt.fi/liity

(Lupaan, että tämä oli joulukalenterini viimeinen mainos!)

maanantai 4. joulukuuta 2017

d niin kuin data.

Seuraava paljastus saattaa järkyttää osaa lukijoista.

Olen innostunut datasta ja tilastoinnista sen verran, että luetteloin mielelläni. Lukijani ehkä muistavat minun tekevän tilkkuvuoden yhteenvetoja joulukuun viimeisen päivän kunniaksi - vaikkapa tämän vuodelta 2015 - mutta nyt olen mennyt astetta edemmäs ja olen valmis tekemään lähes kaikenkattavia yhteenvetoja.

Luetteloin nimittäin kaikki blogissa esittelemäni valmiit ompelukset alkaen marraskuusta 2009. Minulla on yli 320 rivin Excel-tiedosto, jossa näkyy jokaisen työn tyyppi, valmistumisvuosi ja nimi.

Ryhdyin tehtävään vain saadakseni selvyyden, toistanko itseäni tilkkutöitä nimetessäni. Selvisi, että samannimisiä töitä on kuin onkin muutama, mutta uusia ei tule enää!

Taulukkoon kokoamastani datasta oli helppo selvittää luotettavasti, moniko tilkkutöideni nimi alkaa d-kirjaimella. Niitä on kolme: Dannebrog- ja Diana-pussukka ja Doranne-tilkkulaukku.

Dannebrog on puna-valkoinen kuten Tanskan lippu - siitä nimi.



Diana-vetoketjupussukka on lempiväriäni eli värikästä, ja kertoilin siitä monenlaista mieleen muistunutta asiaa sen valmistumispäivänä.


Doranne-laukun sain valmiiksi vuonna 2010.


Muistan löytäneeni sille nimen ”epätavallisia lapsen nimiä” –luettelosta. Pidin Doranne-laukun itse, sillä käytin siihen yhtä silloista lempikangastani (vaalea kukallinen).

Palaan ehkä taulukon dataan joissain joulukalenterin seuraavissa luukuissa, kuka tietää! Ehkä löydän aasinsillan vaikka sen tiedon jakamiseen, montako pussukkaa olen keskimäärin ommellut per vuosi.

lauantai 8. heinäkuuta 2017

katse menneisyyteen.

Käytänpä hyväkseni aiempia päivityksiäni – niitähän on jo seitsemän vuoden ajalta – joten tässä on yhteenveto vähäisistä puuhistani heinäkuun alkupuolella eri vuosina.

Vuonna 2010 olin ommellut omenankukkakuvioisen pikkulaukun melkein valmiiksi.  Kuvassa valmis laukku - ei siis se muka-sangoin varustettu versio.


Olin yllättäen myös suostunut tilkkutaiteilijalle epämieluisampaan puuhaan eli lyhensin työtoverini hameen. Olinpa ollut suopealla mielellä!

Samaan tapaan kuin heinäkuun alussa 2010, myös heinäkuun alkupuolella 2011 valittelin hellettä. Ei ole koettu helteitä tänä vuonna vielä lainkaan, ainakaan minun olinpaikoissani!

Postauksessani kerroin olevani lähdössä kesämökkeilemään, ja blogissa olikin näköjään parin viikon postaustauko. Esittelin ristipistotöitä, joiden parissa viihtyisin mökillä.

Ja iik! Tiedättekö mitä?! Nalle Puh –aiheinen ristipistotyö ei edelleenkään ole valmis! Eiiih! Minulta jäi hahmojen silmiksi tulevat solmupistot pistelemättä ja niin on työ vaiheessa tänäkin päivänä.


Äkkiä kelaus vuoteen 2012. Olisiko siellä jotain, mikä ei teettäisi minulle huonoa omaatuntoa?

Olipa hyvinkin! Olin ommellut verhot, jotka ovat edelleen käytössä.

Postaukseni huokui tahatonta huumoria. Olin ostanut pyöröleikkuriini uuden terän, jonka tylsyyttä ihmettelin. Joku fiksumpi sitten valisti minua, että olin todennäköisesti ostanut nuuttausterän enkä leikkuriterää lainkaan! (Nuuttausterällä vedellään paperiin tai kartonkiin viiva, jota pitkin paperi/kartonki on helpompi siististi taittaa.)

Seuraavana vuonna 2013 ompelin vaihteeksi pussukkaa. Lupasin postauksen otsikossa paljastaa nopean tilkkupinnan salaisuuden.

Postauksen lopuksi päättelin, etteivät pussukat silti valmistu yhtään nopeammin, sillä säästyneen ompeluajan saan käytetyksi tilkkupintojen tikkaamiseen. Esimerkiksi tällä tavalla tikaten:


Entä vuonna 2014 sitten? No, silloin leikittiin tilkkuleikkiä.

Minulla olikin käsillä erittäin kauniita ja erittäin pieniä tilkkuja. Jäännöspalat olivat ”Ruususen päiväuni” –tilkkupeitosta, jossa ei tainnut olla ensimmäistäkään rumaa tai edes ei-kaunista kangasta. Tein pienistä tilkuista pienen tilkkulasagnen. Olen sittemmin tehnyt useita vastaavia, koska menetelmä tuottaa oikein kivan lopputuloksen.

Tuolloin valmistamani tilkkulasagnepala päätyi lopulta Karnevaali-pussukaksi:


Vuoden 2015 heinäkuun alkupuolen postaus on sekin värikäs.

Oi, ja kyllä minulla olikin tekeillä hauska tilkkutyö! Tykkäsin sekä sommitella että ommella näitä tilkkublokkeja:


Lopputulokseksi sain ”Aamuvirkku”-tilkkupeiton, joka on edelleen yksi suosikeistani.

Vuoden 2016 heinäkuun alun tekemiseni olivat yllättävän lähellä viimeaikaisia saavutuksiani.

Olin nimittäin alkanut ommella neliöblokkeja, joista tämän vuoden toukokuussa viimeistelin ”Pöydät täyteen” –tilkkupeiton.


Toivottavasti teistäkin oli viihdyttävää vilkaista menneisyyteen!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails