koehame, otto 2.

-
En lähtenyt virittelemään ensimmäistä kaistalehameversiota paremmin sopivaksi, vaan otin uudelleen esiin Sew Serendipity –kirjani kaavoineen. Kirjan jakkuhan vaikutti koeversiossa ensin lupaavalta, mutta ei lopulta (minun eikä Tyttären mielestä) pukenut minua ollenkaan, vaan päinvastoin. Päätin kokeilla, olisiko kirjan hame pukevampi.

Jotta säilyttäisin kirjaan sisältyneet kaavat priimoina, kopioin ne silkkipaperille. Tässähän vierähti tovi jos toinenkin, mutta pääsin sentään jo eilen illalla leikkaamaan koehameen kappaleet. Paitsi yhden, johon kauhea kokeiluihin käyttämäni kangas ei enää riittänyt. Harmi vai jipii? Nyt täytyy etsiä uusi joutava kokeilukangas. Toisaalta olen pääsemässä tästä kauhistuksesta säällisesti eroon.


Kangas kuuluu kategoriaan "epätoivoiset" - kukaan syyrinkiläisistä tilkkuilijaystävistänikään ei huolinut tätä kokeilukangastani edes ilmaiseksi. Eikö ole merkillistä, että trendikkäästä kankaasta tulee muutamassa vuodessa vanhanaikainen hirvitys? Kyllä kannattaisi käyttää kaikki kankaat tuoreeltaan eikä suolata niitä kaapissa!

Turkoosia kiiltävää

Kiiltävällä höystetyt pussukat tuntuisivat vetoavan: Timanttikissat-pussukallanikin olisi ollut kolme eri ottajaa. Täytyi tutkailla kiiltäviä kangaspaloja ja koostaa pino, jonka kankaista syntyisi houkutteleva pussukka. Inspiroiduin tämän bloggaajan värivalinnasta ja sovelsin periaatetta turkoosiin. Melkein pelkkää turkoosia ja musta-valkoista:

Tilkkupinnan kuvio ei vielä ole mielessä. Ehkä kokoan pussukan kapeahkoista suikaleista. Ehkä en!

Kommentit

Poppy sanoi…
Onnea hameprojektiin; ihailen suunnattomasti ihmisiä, jotka jaksavat ommella vaatteita. Minusta se on liian vaikeaa ja lopputulosta on hankala ennakoida, kaiken huipuksi ihminen on kolmiulotteinen, eikä vaatetta voi korvata tilkkupeitteen kaltaisella läpyskällä...
10. toukokuuta 2011 klo 21.14
Anonyymi sanoi…
Täällä yksi kankaitten suolaaja (ja keräilijä) ilmoittautuu, vein kolme (3) isoa Ikeakassillista vaatekankaita joista on joskus pitänyt tulla hame, housut, jakku ym. miehen avustuksella kierrätyskeskukseen ja ai että on ihanan köykäinen olo. Parasta on että nyt on taas tilaa kaapissa. Terv. Lea P.
10. toukokuuta 2011 klo 22.01
Tilkunviilaaja sanoi…
Entistä vaikeammalta tuntuu saada tehdyksi sopivaa ja etenkin pukevaa vaatetta itse ommellen, ja siksi väsäänkin niitä koekappaleita.

Ja täytyisi varmaan seurata Lea P:n hyvää esimerkkiä ja tutkailla, mitä voisi antaa pois. Vaan miten pääsee siitä "jos tätä sittenkin tarvii" -ajatuksesta?
11. toukokuuta 2011 klo 10.45
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

-
Kuva
Haluaisitko ommella vetoketjupussukan, mutta vetoketjun kiinnittäminen tuntuu pelottavalta? Ehkä olet kokeillut vetoketjun ompelemista housuihin tai takkiin ja todennut sen vaikeaksi? Kannattaa rohkaistua! Pussukkaan tai laukkuun on paljon helpompi ommella vetoketju siististi, koska kappaleet ovat suorat ja kankaaksi voit valita joustamattoman puuvillan. Löysin aikoinaan erinomaisesti kuvitetun pussukan ompeluohjeen, jonka avulla opin tekemään vetoketjupussukan. Olin varmaankin tavallista pöljempi ompelija, koska minulle oli ylitsepääsemättömän vaikeaa tajuta, miten simppelisti tällainen vetoketju kiinnittyi! Valaistuin aikoinaan netistä löytämäni ohjeen ansiosta, mutta huomasin nyt katsoessani, että blogi on täynnä ärsyttävää mainontaa ja ennen niin hyvää tutoriaalia on vaikea katsoa. Päätin siis päivittää suositun blogikirjoitukseni, jonka julkaisin jo 1.9.2010. Muinoin löytämässäni ohjeessa oli erityisen hyvää se, ettei siinä lähdetty liikkeelle tietyn mittaisesta vetoket
Lue lisää

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

-
Kuva
Tilkkutyön hauskuus laimenee hetkeksi, kun olen improvisoinut kokoon tarpeeksi ison tilkkupinnan pussukkaa varten. Siinä vaiheessa nimittäin pitäisi olla idea, miten tuon tilkkupinnan tikkaa. Mieleni on pelkkä tabula rasa, mutta pakotan itseni ensin valitsemaan tikkauslangan ja sen jälkeen katson pintaa ja alan tikata. Tilkkupintani eivät kertoile, miten ne haluavat tulla tikatuiksi, se on varmaa! Mutta tälläkin kertaa kaikki pussukkakappaleet valmistuivat. Kirjava, yleisväriltään epämääräinen tilkkupinta sai ryhdikkäät pystytikkaukset. Ompelin ensin yhden viivan ja sen lähelle toisen, minimaalisesti mutkitellen. Seuraavat tilkkupinnat olivat armeliaan pienet, joten päätin väkertää niihin muurahaisenpolkua. Oikeastaan mieleni teki ommella krysanteemitikkausta, mutta valitsin sittenkin helpomman kuvion. Poikkesin polulta vain lintukuvion lähellä. Siihen tikkasin ääriviivan ympärille. Spiraalitikkaus on lempparini. Pidin sinisävyisistä tilkkupinnoistani niin paljon, että
Lue lisää

ompele vetoketjulaukku.

-
Kuva
Hyvää joulua! Joulukalenterin 24. luukussa on paitsi kehote, myös lahja. Olen uudistanut vetoketjulaukun ompeluohjeen, jonka julkaisin alkujaan kesäkuussa 2011. Kuvat ovat osittain vuodelta 2011, mutta vetoketjulipareen ompeluvaiheista otin uudet kuvat. Aloitetaan lopputuloksesta. Esimerkiksi Idänsinililja -laukku on ommeltu tämän ohjeen mukaisesti: Ennen laukun kokoamista: Valmista ensin kaksi noin 45 cm x 35 cm (leveys x korkeus) tilkkupintaa. Tikkaa ne kiinni suunnilleen saman kokoiseen collegejersey- ja tikkausvanupalaan tai laukkuhuopaan. Nämä ovat laukun tärkeimmät osat. Tasoita tilkkupinnat kokoon 43,5 cm x 34 cm (leveys x korkeus). Ota esiin tilkkupintaan sopivat kankaat ja leikkaa: - 2 vuorikappaletta, täsmälleen saman kokoiset kuin tikatut laukkukappaleet (43,5 cm x 34 cm) - 2 vetoketjun reunakappaletta, 35 cm x 10 cm - 2 vetoketjun reunakappaleen huolittelukaitaletta, 3,5 cm x 9 cm - 2 sankakappaletta, 9 cm x 65 cm - 4 cm leveää kaitaletta laukun yläreunan
Lue lisää