Ruususen päiväuni.
Vuoden 2014 syyskuussa valmistui Ruususen päiväuni -tilkkupeitto / Sleeping Beauty’s Daydream.
I’ve also blogged about this quilt in English. You can find the post here:
Muistelen, että mietin pääni puhki, millaisista paloista tällainen peitto syntyisi kätevästi ja taianomaisen helposti, mutta en kokenut valaistusta. Lopulta päätin ommella pinnan edes jotenkin – olisi se sitten helppoa tai työlästä.
https://tilkunviilaaja.blogspot.com/2014/10/bloggers-quilt-festival-sleeping.html
Seurailin vuoden 2012 tienoilla Trends and Traditions -nimistä blogia, ja miellyin siellä näkemääni tilkkupeiton kuvaan. Värikkäät neliöt tuntuivat leijuvan eri tasoilla vaalean taustan yllä.
Tapani mukaan pähkäilin itse, miten voisin toteuttaa kuvion, koska halusin käyttää senttimittoja, en tuumia. Olen nyttemmin oppinut ompelemaan myös tuumamitoin – joskus myös sekä että!
Sen sijaan tapojeni vastaisesti valitsin peittoon yksinomaan kauneimmat löytämäni kankaat! Yleensähän minulle käy niin, että säästän kuoseja. ”Tästä voisi tehdä jotain vielä kivampaa, en käytä juuri nyt”.
Muistankin hyvin, että Siskon kanssa katselimme valmista peittoa ja osoitimme suunnilleen jokaista kangasta vuorotellen, ”katso nyt, miten ihana”.
Olen kiitollinen siitä, että maailmassa on niin paljon kauniita kankaita!
Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta tikkasi peiton pintaan kauniit ruusukiehkurat:
Olin valinnut värimaailmaksi vaaleanpunaisen/pinkin sekä vihreän. Neutraaliksi osuudeksi valitsin erittäin maitoisen maitokahvin värisen pilkkukankaan. Olin leikannut kankaat, ja piti sommitella. Taas kävi niin, etten innostunut enää lainkaan:
Olipa vaikeaa! Kankaat eivät näyttäneet ollenkaan hyviltä keskenään.
Onneksi tajusin, että kangaspalat pitää sijoitella samalla tavalla kuin ne olisivat tilkkupeitossakin: ei kohdakkain, vaan limittäin:
Sommitelma rupesi heti näyttämään paljon paremmalta! Vielä enemmän innostuin, kun neliöt tummine kulmineen alkoivat tulla esiin:
Tilkkupinnasta tuli sen kokoinen kuin sommittelulattialleni mukavasti mahtui, ja ompelin peittoon myös pari, kolme kierrosta kehyksiä. Ihailin kauniita kankaitani myös keskeneräisessä vaiheessa, kun ulkona sattui olemaan kuivaa ja aurinkoista:
Mainitsen Ruususen päiväuni -tilkkupeiton valmistujaiskirjoituksessa, että sen reunakantti oli valmiiksi leikattua ostokanttia. Harvinaista minulle! Ja siitä tuleekin mieleen sopiva vinkki tälle päivälle!
Vinkki: Näin ompelet reunakantin. Olen tehnyt erittäin kattavan koosteen reunakantin ompelemisesta tähän blogikirjoitukseeni. Katso se nyt ja lisää vaikka kirjanmerkkeihisi. Ohjeeni ovat hyödylliset varsinkin jos kanttaat peiton kaksin kerroin silitetyllä kaitaleella.
https://tilkunviilaaja.blogspot.com/2019/12/kanttaa.html
Kommentit