Nimetön.

Niin onnettomasti on päässyt käymään, että yhdellä tilkkupeitollani ei ole nimeä. Sitä on väheksytty myös muilla tavoin. Ompelin sen varta vasten Tyttären päiväpeitoksi, hänen huoneeseensa täydellisesti sopivaksi, mutta hän ei koskaan välittänyt siitä. 

En ihmettele hänen mielipidettään, kun katson tilkkupeittoa nyt. 

Ajatus oli ehkä hyvä. Minulla oli pariakin kivaa kissakangasta, joiden halusin pääsevän oikeuksiinsa tilkkutyössä. Tyttären huoneessa oli sinistä tapettia ja yksi vaaleankeltaiseksi maalattu seinä, joten sini-keltainen tuntui erinomaiselta tilkkutyöväritykseltä.

Annan itselleni pisteitä monesta asiasta.

Keksin mielestäni nokkelasti, että kehystäisin isommat blokit kolmiomaisilla paloilla, jotta ne näyttäisivät pompehtivan valmiissa tilkkupinnassa. Se olikin kiva idea!

Tykkään siitä, että tummimmat ysiblokit ovat peiton alareunassa, ja että ysiblokit vaalenevat ylöspäin.

 

Peiton pienimmät neliöt on koottu luovasti raidallisiksi. Taisin käyttää ”pinoa ja leikkaa” -menetelmää. 

Vaikka raidallisissa blokeissa ei ole juuri kontrastia, niin niistä ommelluissa ysiblokeissa on. Vaaleat erottuvat selkeästi tummista osuuksista.

Erittäin pientä piperrystikkausta olenkin jaksanut pyöritellä keltaisiin viipaleosuuksiin.

Sen sijaan moitin entistä itseäni tikkauksen vähäisyydestä ja olen tyytyväinen, että nykyisin ymmärrän paremmin. Silmäni on tottunut tasaisempiin tikkauksiin enkä jättäisi peittoon näin laajoja tikkaamattomia alueita, jotka litistyvät ja ryppyyntyvät, kun peitolla loikoillaan.

Haloo! Miksi suorissa kaitaleissa ei ole yhtäkään tikkausta? Mikä idea oli jättää isot ysiblokit käytännössä tyystin tikkaamatta? Laajat, tikkaamattomat alueet näyttävät tänään ryppyisiltä, eivät kuohkeilta.

 

Pyöristän moitteeni kiittämällä itseäni lopuksi siitä, että nykyisin osaan olla sovittelematta tilkkupeittojen väritystä sisustukseen – paitsi jos on valittava vain yksi väri. Olen kaksi kertaa tehnyt peiton tiettyyn sisustukseen sopivaksi ja kummallakin kerralla lopputulos on ollut kehno – jotenkin teennäinen. Minun värisilmäni ei vain toimi siten!

Koska peittoraukkani ei ole saanut nimeä, joulukalenterin ensimmäinen vinkki liittyy nimeämiseen. 

Vinkki: Tilkkutyöt ansaitsevat nimen! Ellei jollakin ole nimeä, siitä ei voi puhua.

Jos nimen keksiminen ei onnistu sen takia, ettei mieleen tule yhtään ensimmäistä ideaa, tee vaikka näin: Katso, minkä värinen työsi on ja kirjoita värit hakukoneen Hae-kenttään. Ponnahtaako esille idea tai kaksi? Ellei ponnahda, tee seuraavaksi näin:

Etsi hakukoneessa KUVIA termillä ”word of the day” ja katso, tuleeko esille yhtään tilkkutyösi väristä kuvaa. Päivän sanat ovat tietenkin kaikki englanninkielisiä, koska hait englanniksi, mutta valitse sieltä joku ja käytä Google-kääntäjää saadaksesi suomenkielisen version.

Ellei tärppää vieläkään, kirjoita nyt joku löytämistäsi päivän sanoista hakukoneeseen – englanniksi tai suomeksi. Eiköhän sentään hakutuloksista ponnahda mieleesi ainakin yksi idea, josta saat johdatelluksi työllesi nimen?