tee joka päivä.

Tämänpäiväinen neuvoni pätee vain, jos tykkäät tilkkuilusta. (Mutta miksi ihmeessä lukisit joulukalenteriani, ellet tykkää tilkkuilusta.) Jos haluat saada mahdollisimman paljon valmista aikaiseksi, tee jotain joka päivä.

Totta kai on ihanaa, jos jonkun päivän voi omistaa kokonaan tilkkuharrastukselle. Tilkkukurssit ja ompelulanit ovat tällainen mahdollisuus, ja varmaan joskus kotioloissakin voi saada vapaapäivän, jonka voi viettää tilkkuillen. Harrastaja ei yleensä saa kokonaisia päiviä kovin monta kertaa vuodessa, joten jos harrastus keskittyisi vain sellaisiin päiviin, tuotos voisi olla vähäinen.

Tilkkuharrastajan aikaansaavuuden salaisuus onkin tekeminen vähitellen. Jotain joka päivä! Varmistat mahdollisuudet tähän, jos huolehdit, että:

• Ompelukonetta ja tilkkuilun tykötarpeita ei tarvitse ompelutuokion jälkeen korjata pois näkyvistä. Silloin voit poiketa tekemään vähän jotain, vaikka sinulla ei olisi kuin 10 minuuttia käytettävissäsi.

• Voit lyödä laimin muuta, tarpeettomampaa tekemistä. Esimerkiksi siivoamista, ruuanlaittoa, televisionkatselua tai sosiaalista elämää. Ansiotyötä ei kenties kannata tilkkuharrastuksen takia kuitenkaan jättää.

• Edellisen tuokion päätteeksi asettelet jotain esille niin, että pääset heti seuraavan vapaahetken koitettua vauhtiin. Ettei hetki kulu miettiessä tai seuraavaa vaihetta etsiskellessä. Ole huomaavainen tulevalle itsellesi! Hän sitten sinua kohta kiittelee.

• Projektisi eivät ole kuin savolaisen – aloittamista vailla valmiita. Projekti ei koskaan etene, ellet koskaan aloita.

• Pyrit ajoittamaan ompeluhetket sellaisiin kohtiin vuorokautta, jolloin olet tuotteliaimmillasi. Jos vaikka olet vireimmilläsi aamuisin, niin sinun ei kannata ryhtyä tilkkutöihin puolilta öin. 

Jos ikinä olet äimistellyt tilkkutöitä, joissa on noin gsiljardi pienen pientä palaa ja ehkä miettinyt, ettet IKINÄ voisi vastaavaa kyetä tekemään, niin sanon: vähitellen. Vähän joka päivä (tai ainakin melkein joka päivä.)

En olisi itsekään IKINÄ ommellut tätä tilkkupeittoa, jos minun olisi pitänyt tehdä se yhdeltä istumalta. En sentään leikannut tai ommellut paloja joka päivä, mutta palasin pikkublokkien pariin aina uudelleen. Ja vähän kerrassaan Tupla vai kuitti -tilkkupeiton pinta sitten valmistui.

Bonusvinkkinä kerron, että sinun kannattaa myös pitää kirjaa valmistuneista tilkkutöistäsi. Ellet merkitse tekemisiäsi muistiin, et varmasti huomaa, miten paljon saat aikaan!