älä hilloa kankaitasi kaappiin!

Tunnistatko itsesi tästä: ostat kauniita ja houkuttelevia kankaita, muttet raaski käyttää niitä pitkään aikaan? Tai ollenkaan?

Jos sinulla on hyllyssäsi tai laatikoissasi koskemattomia ihanuuskankaita, ota ihmeessä ne käyttöön!

Kankaita ei kannata hillota, sillä ne eivät parane varastossasi.

Oletko huomannut esimerkiksi, että joku tosi kiva kangas on hiljalleen muuttunut kaapissa rumaksi? Minulle on käynyt niin, vaikka en ymmärrä, miten se on mahdollista. Käteen on osunut nätisti taitettu kangas, jonka tiedän ostaneeni ja nyt ihmettelen vain, mitä olen oikein ajatellut ostosta tehdessäni. Esimerkiksi nämä kankaat ehtivät rumistua, ennen kuin keksin niille käyttöä.

Mieti, jos joku sinunkin hurmaavista kankaistasi muuttuu itsekseen rumaksi ennen kuin ennätät sitä käyttää?! Sehän menee silloin ihan hukkaan.

Kankaat saattavat myös hiutua ja kulua. Jos pinon alimmainen kangas on taitoksilla vaikka pari vuotta, taitoskohta on saattanut jo kulua kankaaseen niin, ettet saa sitä näkymättömäksi edes pesemällä ja silittämällä. Tai pinoa kiinnittänyt nauha on voinut painaa rypyt ja taitokset kankaisiin, kuten minun NELJÄ VUOTTA varastoimalleni yksivärispinolle oli käynyt.

Jos taas säilytät kankaitasi päivänvalossa – etkä siis hilloa niitä kaapin pimennossa, ne haalistuvat. Olen monta kertaa muutaman kerran löytänyt pinoista kankaan, jonka uloimmat osat olivat haalistuneet. Silloin täytyy leikata huolellisesti, ettei värimuutos pilaa tilkkutyötä.

Neuvon samaan tapaan kuin Kummelin ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen: ”Kankaat tykkää siitä, että niitä käyttää”.

Ellet millään tahdo raaskia kajota uusimpiin kangashankintoihin, annan vinkin, miten voit toimia.

1. Leikkaa kankaasta ensiksi vain pieni määrä. Vaikka yhteen blokkiin tarvittavia paloja varten. Parasta on, jos saat itsesi leikkaamaan kankaasta sopivan levyisen kaitaleen.

Sinulle jää kangasta vielä varastoon, mutta pääset myös käyttämään sitä. Ehkä kaitaleesta jää vielä toiseenkin blokkiin tai eri projektiin sopivasti jäljelle.

2. Kun ihana nyytti tulee seuraavan kerran esiin, siitä on jo otettu. Siihen ei tarvitse tarttua ensimmäistä kertaa. Ja voit helpottaa leikkaamista vielä niin, ettet nytkään käytä sitä kokonaan, vaan vain sen verran kuin tarvitset. Vielä jää jäljelle ihanaa kangasta varastoon!

3. Etene vähän kerrallaan. Ehkä totut ajatukseen, mutta vaikka leikkaaminen olisi joka kerta vaikeaa, niin lopulta nyytti on huvennut. On aika siirtää se resurssiksi. Vielä on jäljellä ihanaa kangasta silloinkin!

4. Hyvässä lykyssä sinulla on tuossa vaiheessa jo joku uusi ihanuus tai pari, etkä ehdi surra edellisen upeuden loppumista.

5. Ja jos joku ihanuus on vain niin ihana, ettei sitä VOI käyttää kaikkea, niin perusta vaikka ihailulaatikko, johon siirrät kaikkein kauneimmat tilkkusi.

Aina tulee uusia ja toistaan kivampia kankaita! (Jos taas hankit materiaalit käytettynä, niin aina tulee uusia, houkuttelevia uusiokäytettäviä vastaan.) Tee heille tilaa kaapissa – älä hilloa sinne entisiä.

Luukussa 14 kehotin tekemään enemmän sitä, mistä tykkäät. Jos olet panostanut maailman ihanimpien kankaiden hankintaan, eikö olisi fiksua käyttää juuri niitä?