yksi ommel reunasta reunaan.

”Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan,” sanotaan laulussa, joten viivyn joulukuun toisessakin ajatuksessani perusasioiden äärellä. Eli: tilkkujen yhdistämissaumat voi ommella reunasta reunaan ilman edestakaisommelta aloituksessa ja lopetuksessa.
Yllätyin myös tästä perusjutusta siirtyessäni vaateompelusta tilkkutöihin.

Huoleton käytäntö toki edellyttää lyhyttä piston pituutta. Minun koneessani valitsen pistolle pituuden 2,0 sen oletusarvon 2,5 sijaan.

Pidennän pistoja tai vaihdan ommelasetuksia, kun lähden esimerkiksi kiinnittämään vetoketjua tai kokoamaan tilkkupussukkaa. Joskus unohdan säätää tikkiä ja ompelen tilkkujakin harvemmin pistoin. Virheen huomaa yleensä silitysvaiheessa, kun saumojen alku- ja loppupäät alkavat ärvöttää.

Ja sitten kun taas kerran on ommellut jotain niin väärin, että se on pakko korjata, niin kyllä saa ottaa silmän käteensä samalla kuin ratkojankin. Pienen pieniä pistoja ratkoessani lupaan aina itselleni, etten tee samaa virhettä uudelleen. (Ja silti virheitä tulee tehdyksi edelleen.)
Tuntuuko teistäkin siltä, että ne ”pakko purkaa” -saumat on ommeltu vielä erityisen hyvin ja tiuhaan?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

tilkkupeiton reunan kanttaaminen.