Tilkunviilaaja

Tilkunviilaajan tilkkutyövuoden perinteinen yhteenveto täällä, päivää! Luvassa on ehkä hengästyttäväkin luettelointi tilkkutekemisistäni, katsaus onnistumisiin ja pettymyksiin ja toiveiden tynnyrin lopputuloksen esittely. Kissa on heti hengessä mukana, keskittyneenä kuuntelemaan ja katselemaan. Ompelin vuonna 2021 24 tilkkupussukkaa (tässä he ovat järjestyksessä, viimeisimmästä valmistuneesta ensimmäiseen tänä vuonna ompelemaani):  Lempeä-vetoketjupussukka Mansikkapaikka-tilkkupussukkaa en ehtinyt esitellä blogissa, sillä minulla oli kiireitä pystyttää joulukalenteriani. Esittelen sen nyt edestä: Ja takaa: Ou beibi -pussukkaa en sitäkään ehtinyt esitellä, mutta tässä se on edestä: Ja tässä Ou beibi takaa: Peilimaa-vetoketjupussukka   Notkea-tilkkupussukka Pauna-vetoketjupussukka Parvi-tilkkupussukka Kuutonen-pussukka Syytön-pussukka   Yö ja päivä -pussukka Hämärä-tilkkupussukka Maalaiselämää-pussukka Kummallista-vetoketjupussukka Ahkeraliisa-pussukka Piilopaikka-t...

Marras-joulukuu kuluivat monipuolisen tilkkutyötekemisen merkeissä – ansiotyön lisäksi. Kirjoitin joulukalenteriin juttuja ja viimeistelin ensimmäistä, kaupalliseksi ajattelemaani tilkkublokin ja -peiton kaavaa sekä pyöritin kaavatestausrinkiä. Samalla rakensin uutta tilkkupintaa. Inspiroiduin @stashbanditquilting ’in The Big Cheese -tilkkutyöstä ja päätin kehittää siitä oman versioni. Jotenkin päädyin puna-turkoosiin väritykseen. Ensimmäiset inspiraatiovärit olivat tällaiset: Visioin niin, että pinnassa olisi tumman- ja vaaleanpunaisia x-blokkeja ja välissä vaalean- ja tummanturkooseja raita-alueita. Päädyin x-blokeissa viiden tuuman alkuneliöön, johon ompelisin kahteen kulmaan lumipallotekniikalla kolmiot. Ensimmäisten väriajatusten jälkeen päädyin käyttämään vaaleampia punaisia. Väliin tulevat raita-alueet tuntuivat kuitenkin mitoiltaan hankalilta. Pitkähköä pätkäpötköä oli hankala ommella. Lopulta sentään tajusin, että voisin ommella raitapalat neljästä viiden tuuman neliöstä n...

Täydennän eilisen kalenteriluukun neuvoja ja muistutan, ettei ompelupisteessäsi ole tuomareita eikä tilkkupoliiseja. Siellä olet sinä. Kehotan, että toimit sen mukaisesti ja olet itsesi tärkein kohdeyleisö! Kannattaa olla oma kohdeyleisönsä, sillä emme pysty saavuttamaan sellaista kuin kaikkien mielestä absoluuttisen kaunis tilkkutyö. Kauneus on katsojan silmissä. Kirjaimellisesti: meillä on henkilökohtaiset mieltymyksemme, mutta me myös näemme värit eri tavalla. Ihmisen värinäköön liittyy asioita, jotka muokkaavat tai muovaavat värien näkemistä. Ensiksi kalenteriluukkuni 6 havainto: ihmisen värinäkö on virittynyt havaitsemaan valoisuutta tai vaaleusasteita eli kontrastia ennen kuin varsinaisia värejä. Monissa tapauksissa aivomme eivät välitä absoluuttisista arvoista kuten siitä, mikä tietyn valonsäteen aallonpituus on. Ne välittävät kontrastista ja erityisesti kontrastista lähialueiden välillä. Tämä juontuu todennäköisesti esihistoriastamme, sillä kontrasti auttaa erottamaan kohteen...

Vertaileminen toisiin varastaa kaikesta ilon. Olen digitaalisen Make Modern -lehden tilaaja, ja lehdessä ilmestyi aiemmin Molli Sparkles -nimisen tilkkutyöammattilaisen palsta. Siinä hän vastasi lukijoiden lähettämiin kysymyksiin hyvin omaleimaisella tavallaan, ja yksi hänen lauseistaan jäi minulle mieleen: ”Comparison is the thief of joy” eli ”Vertailu varastaa ilon”. Hän oli oikeassa, sillä tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että vertailu synnyttää kateuden, epävarmuuden ja masentuneisuuden tunteita. Ainoa hyödyllinen tapa vertailla itseään tai teoksiaan on jos vertailu saa aikaan myönteisen muutoksen. Kaikki muu vertailu on vahingollista. Koska vertaileminen tulee ihmiselle luonnostaan, sitä on vaikea lopettaa. Vertailun voi kuitenkin suunnata eri tavalla. Sen sijaan että vertailisi itseään toisiin tai omia tilkkutöitään toisten töihin, pitäisi pyrkiä vertailemaan nykyistä itseä ja nykyisiä töitään aiempiin. Tilkkutyönäyttelyissä saattaa tietenkin tulla mieleen ajatus: ”Ohhoh, siinä...

Tunnistatko itsesi tästä: ostat kauniita ja houkuttelevia kankaita, muttet raaski käyttää niitä pitkään aikaan? Tai ollenkaan? Jos sinulla on hyllyssäsi tai laatikoissasi koskemattomia ihanuuskankaita, ota ihmeessä ne käyttöön! Kankaita ei kannata hillota, sillä ne eivät parane varastossasi. Oletko huomannut esimerkiksi, että joku tosi kiva kangas on hiljalleen muuttunut kaapissa rumaksi? Minulle on käynyt niin, vaikka en ymmärrä, miten se on mahdollista. Käteen on osunut nätisti taitettu kangas, jonka tiedän ostaneeni ja nyt ihmettelen vain, mitä olen oikein ajatellut ostosta tehdessäni. Esimerkiksi nämä kankaat ehtivät rumistua, ennen kuin keksin niille käyttöä. Mieti, jos joku sinunkin hurmaavista kankaistasi muuttuu itsekseen rumaksi ennen kuin ennätät sitä käyttää?! Sehän menee silloin ihan hukkaan. Kankaat saattavat myös hiutua ja kulua. Jos pinon alimmainen kangas on taitoksilla vaikka pari vuotta, taitoskohta on saattanut jo kulua kankaaseen niin, ettet saa sitä näkymättömäks...

Valkoinen (tai lähes valkoinen) on kenties käytetyin taustaväri, ja valkoinen tekee tilkkutyöstä usein modernin näköisen. Valkoinen saa toisaalta muut värit näyttämään haaleammilta. Jos siis haluat, että säihkyvän väriset tilkkusi pomppaavat esiin pinnasta, valkoinen taustaväri ei ole paras valintasi. Sen sijaan musta voimistaa syviä värejä. Valkoinen ja musta eivät tietenkään ole ainoat taustavärivaihtoehdot! Valkoista taustaväriä harkitessasi haluat ehkä miettiä seuraavia: Jos valkoista on paljon, tikkauskuvion on syytä olla mielenkiintoinen. Muussa tapauksessa valkoiset alueet vaikuttavat kenties tyhjiltä ja autioilta. Valkoiset alueet tilkkupinnassa saattavat kuultaa läpi. Jos olet valinnut työhösi ohuen, harvahkon vanun, jopa taustakappaleen väri voi näkyä työsi oikealla puolella. Läpikuultava väri ei välttämättä haittaa sinua, mutta sen mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon. Jos tilkkupintasi nurjalle puolelle on jäänyt tummia langanpäitä tai jos vanuun on tarttunut langanpätkiä...

Jos lakkaat tykkäämästä keskeneräisestä työstä ja motivaatiosi kärsii, pane työ joksikin aikaa pois. Kun jaksat seuraavan kerran kiinnostua projektista, voit katsella sitä varovasti ja miettiä esimerkiksi: Voisitko mieltyä siihen, jos päivittäisit osan väreistä? Sen sijaan, että heittäisit koko työllä vesilintua, vaihtaisit vaikka osan blokeista uuden ja innostavan värisiksi? Onko blokeissa tai pinnassa jokin tekninen virhe? Auttaisitko, jos purkaisit työn osittain tai kokonaan ja korjaisit sitä esimerkiksi lisäpaloilla tai silittämällä ja tasoittamalla palat uudelleen? Jos taas vaikkapa kuvion kärjet leikkautuvat ja se harmittaa, voisitko tottua ajatukseen? Tai korostaa virhettä, jolloin se ei olisi enää virhe vain suunnittelijan valinta? Entä jos lisäisit johonkin musta-valkoista tasaraitakangasta? Se on maaginen keino. Bento Box -tyyppisistä blokeista tuli hehkeä ja kiva tilkkupinta Valpas mieli -tilkkupeittoon vain, koska lisäsin blokkien väliin musta-valkoraidalliset kaitaleet....