tilkkuvuoteni 2024.
Aloitan tilkkutilinpäätöksen perinteisesti ihanan kissamme Sokerin kuvalla.
Uusia Sokerin kuvia ei enää tule, sillä jouduimme saattamaan sen viimeiselle matkalle tämän vuoden marraskuussa. Se oli rakas ja paras fanini yli 18 vuotta ja sai jokaisen tilkkupeittoni näyttämään vieläkin paremmalta. Kaipaan Sokeria joka päivä.
Tilkkutyö jatkuu ohuemman tuntuisena, mutta jatkuu kuitenkin.
Aloitan tekemisteni luettelemisen perinteisesti tilkkupussukoista. Valmistin niitä yhteensä 24 kappaletta, mutta jaoin niiden valmistujaiskuvia muutaman vähemmän.
- Säe-vetoketjupussukka
- Runo-tilkkupussukka
- Suvituuli-tilkkupussukka
- Kukikas-tilkkupussukka
- Lyyra-vetoketjupussukka
- Gloria-vetoketjupussukka
- Runsas-tilkkupussukka
- Unelmia-tilkkupussukka
- Q-vetoketjupussukka
- Pirjava-tilkkupussukka
- Etevä-vetoketjupussukka
- Uutukainen-tilkkupussukka
- Teoria-vetoketjupussukka
- Kosiskelu-tilkkupussukka
- Bahama-tilkkupussukka
- Piano-vetoketjupussukka
- Andante-tilkkupussukka
- Harjoitusmestari-tilkkupussukka
- Kukkamaa-vetoketjupussukka
- Teetä yhdelle -pussukka
- Intiaanikesä-tilkkupussukka
Näiden 21 pussukan lisäksi ompelin alkuvuonna kaksi tilaustyötä, suunnilleen saman kokoiset Pikkukaupunki ja Kuningas, joita en ole aiemmin esitellyt blogissani.
Pikkukaupunki-pussukka sai nimensä talon katonharjan näköisistä kolmioista yläreunassaan.
Kuningas-nimi oli ilmiselvä valinta pussukalle, jonka paraatipuolella komeilee leijona.
Ompelin myös farkkupalasta ja paksummasta kankaasta pussukan Joulupuu-keräyslahjaksi. Tälle pussukalle en poikkeuksellisesti antanut nimeä eikä siinä ollut Tilkunviilaaja-kangasmerkkiäkään.
Laskelmieni mukaan olen ommellut keskimäärin 22,5 pussukkaa vuodessa. Suoritukseni tänä vuonna oli siis kiitettävän keskimääräinen!
Pussukoiden läheinen sukulainen on tilkkulaukku, ja hahaa, ompelin myös yhden sellaisen tänä vuonna! Tässä Vaalittava-tilkkulaukusta ennen julkaisematon kuva, jossa se poseeraa vastavalmistuneen Käpylä-tilkkupeiton päällä:
Vaalittava-tilkkulaukku ei sekään jäänyt koristamaan nurkkiamme, vaan rakas siskoni sai sen syntymäpäivälahjaksi. Olen nähnyt sen hänellä jo myös käytössä.
Tilkkupeittoja sain valmiiksi kuusi kappaletta, kaikki täysikokoisia. Tässäkin pääsin keskimääräiseen suoritukseen, sillä lahjomaton tilastoni kertoo, että peittoja on valmistunut 5,7 kappaletta joka vuosi.
Näiden lisäksi olen ommellut 36 matkalaukun nimilappua, joista toistaiseksi vain pieni osa on löytänyt uuden omistajan. Pitäisiköhän minun hankkia uusia matkalaukkuja itse, jotta nimilaput pääsisivät edes lähelle käyttötilannetta..?
Tein myös pienen, LP-levyn kannen kokoisen tilkkutyön Helsingin tilkkukilta Syyringin kiertävään kokoelmaan, jonka teemana on ”Elämäni biisi”. Koska kokoelma on vasta lähdössä kiertoon, en nyt jaa teoksestani enempää tietoja.
Keskeneräisistä valmiiksi
Viime vuonna tähän aikaan minulla oli työn alla blokkeja, joista tuli sittemmin Ohituskaista-tilkkupeitto. Tykkäsin blokkimallista niin paljon, että päätin kehittää siitä kaavan. Tein siis melkein heti uuden version, jonka taustaneliöt olivat kaikki suunnilleen yksivärisiä sinisiä. Se valmistui loka-marraskuun vaihteessa ja sai nimen Scilla. (Kaava sen sijaan on vielä alkutekijöissään.)
Käpylä-blokkeihin perustuva tilkkupeitto oli aluillaan vuosi sitten. Se toimi mallityönä Käpylä-tilkkupeittokaavalle, jonka julkaisin syyskuussa.
Sain Sixten-tilkkupeiton valmiiksi jo vuoden 2023 lopussa, mutta Sixten-tilkkupeittokaava ilmestyi tämän vuoden puolella, toukokuussa.
Nämä ovat vielä kesken
Aloin ommella Blue North Strong and Free -tilkkublokkeja marraskuussa 2020, eikä tilkkupeitto ole vieläkään valmis. MUTTA TILKKUPINTA ON! Ommellessani Pimeyden ja valon välissä -tilkkupeittoa leikkasin yllättävän monta ylimääräistä harmaata neliötä, jotka muokkasin uuden näköisiksi tilkkublokeiksi. Ompelin jäännöspaloistani raidallisia pyörylöitä, jotka applikoin neliöilleni. Tämäkin tilkkupinta on jo valmis. Koska leikkasin tilkkupyörylöiden takaa harmaan taustakankaan pois, minulle jäi edelleen ylimääräisiä paloja, jotka aion käyttää jälleen uuteen tilkkupeittoon. Blokkimallista tai mistään muustakaan minulla ei ole vielä aavistustakaan, mutta lasken myös tämän keskeneräiseksi projektiksi. Tämänvuotisen joulukalenterini luukussa 19 kehotin tutustumaan yksivärisyyden monipuolisuuteen. Siinä yhteydessä näin taas kerran Mummola-tilkkupeiton ja löysin pian itseni leikkaamasta paloja samanlaisiin blokkeihin. Mummola-projektin jälkeen olen oppinut käyttämään tuumamittoja, mikä helpotti sekä leikkaamista että blokin ompelemista.Mummola vol. 2 -työnimellä kulkeva projektini on alkuvaiheessa, sillä blokkeja on valmiina vasta 80 kappaletta.
Värityksestäkään ei ole vielä täyttä tietoutta. Huomaan tehneeni sekä punertavia että violetihtavia blokkeja, mutta myös muun värisiä. Jännittävä nähdä, mitä näistäkin tulee.
Tämänvuotiset murheet
Kaikki mahdolliset tilkkutyöhön liittyvät murheet ovat tällä kertaa merkityksettömiä Sokerin menetykseen verrattuna. Palaan silti huhtikuuhun, jolloin näpsäisin Sokerista niin kivan kuvan, että se sai IG-kanavallani tänä vuonna ylivoimaisesti eniten tykkäyksiä. Kuvan jälkeen siirryn miettimään kivoja asioita.
Nämä ilahduttivat
Vuoden ehdoton huippukohta oli Soilen ja minun yhteisnäyttely Seurasaaressa! Vieraskirjasta löytyi myös kivaa palautetta, esimerkiksi seuraavat:
”Henkeäsalpaavan upeata!”
”Kiitos, kun jaoitte mielettömän käsityöosaamisenne taikaa!”
”Really impressive, and poetic!”
Soile vinkkasi Töölöläinen-lehdelle näyttelystämme, ja siitä tosiaan julkaistiin juttu:
Yhdessä ompeleminen on tuonut minulle valtavasti iloa. Pääsin kokonaiseksi viikonlopuksi tilkkuystävien seuraan Vääksyyn, ja pääsin siellä hyvään vauhtiin orpoblokkiprojektissa. Soilella ja minulla oli myös täydellinen ompeluviikonloppu syksymmällä. Aloitin silloin tilkkupyöryläprojektin, josta jo mainitsin.
Helsingin tilkkukilta Syyringin kokoukset ovat olleet antoisia. Meille on tullut monta uutta jäsentä, ja toiminta tuntuu kivan aktiiviselta.
Vaikka joulukalenterini katsojamäärät jäivät melko vaatimattomiksi, sain niin kiittävää palautetta, että katson kalenterin onnistuneen. Ehkä jopa yli odotusteni.
Tilkkukangasostokset elähdyttävät aina! Tänäkin vuonna olen päässyt käymään ihanassa Tilkkunen-myymälässä useamman kerran. Ja kerrankin löytyi myös kesälomamatkalta kangasmyymälä, joka oli avoinna – ja hurmaava. Vietin noin tunnin Norjan Bodøssä tilkkukauppa Lappedillassa.
Entä toiveeni vuodelle 2024? Toteutuivatko ne? Mitä toivon ensi vuodelta?
”Toivon, että saan aikaiseksi järjestää ystäväni/ystävieni kanssa keramiikka- ja tilkkutyönäyttelyn Seurasaareen keväällä.”
Soilen ja minun ”Pinnalla – Surfacing” -tilkkutyönäyttely oli kuin olikin avoinna Seurasaaressa, toki vasta loppukesästä.
”Toivon, että keksin sopivan myyntikanavan ylimääräisille pussukoilleni. Niitä on kiva valmistaa, mutta en totisesti itse tarvitse kymmenittäin pussukoita (eivätkä kaveritkaan).”
Vielä en ole keksinyt sopivaa myyntikanavaa, mutta olen saanut pussukoita myydyksi tavanomaista enemmän. Niitä saattoi ostaa Seurasaaren tilkkutyönäyttelystä, ja Soilella ja minulla oli myyntipöytä myös Lohjan käsityömessuilla lokakuussa.
”Toivon, että julkaisen ainakin kaksi uutta tilkkutyökaavaa, sillä minulla on hyvää materiaalia ainakin kolmeen uuteen.”
Julkaisin nimenomaan kaksi uutta tilkkutyökaavaa. Sixten ilmestyi toukokuussa ja Käpylä syyskuussa.
Tilkunviilaajan kaavoja on Tilkkunen-verkkokaupassa yhteensä kahdeksan kappaletta.
”Toivon, että keksin ja toteutan pontevampaa markkinointia nykyisille ja tuleville tilkkutyökaavoilleni.”
Tämä toive jäi toiveen asteelle. Pontevampi markkinointi ei onnistunut, mutta en silti ole tyytymätön Tilkunviilaajan kaavakauppaan. Jatkan tämän toiveen kanssa vielä ensi vuonna.
”Toivon Syyringin aktiivisuuden pysyvän hyvällä tasolla. Kiltailtamme ovat olleet eloisia ja vielä hauskempia kuin ennen! Soisin trendin jatkuvan.”
Helsingin tilkkukilta Syyrinki on pysynyt erinomaisen aktiivisena. Meillä on ollut hauskoja ja aktiivisia teemailtoja, ja erityisesti ”Elämäni biisi” -kokoelman toteuttaminen aktivoi meidät jakamaan mielenkiintoisia ja koskettavia tarinoita. Saimme tehdyksi myös Bobbin Roll -kokoelman. Syyskauden päätökseksi meillä oli vielä ennätyksellisen suosittu joulukorttivaihto.
Nyt jos koskaan on toiveiden aika! Ja tällä kertaa ajattelen vain itseäni. Toivon siis…
…että pystyn siistimään kangas- ja jäännöspalavarastoni sekä työtilani. Uskokaa pois, tässä on urakkaa!
…että keksin ja toteutan pontevampaa ja sinnikkäämpää markkinointia Tilkunviilaaja-kaavoille.
…että teen muutaman videon tekemisistäni sen lisäksi, että otan kuvia ja kirjoitan.
…että saisin kokoon jonkinlaisen tilkkukirja-aihion, ehkä jopa englanniksi.
…että ompelen itselleni kivan tilkkutakin.
Kiitos, että seuraat blogiani edelleen, vaikka blogit tuntuvat olevan vähän eilispäivän juttu! Toivotan sinulle antoisaa ja verratonta tilkkuvuotta 2025!
Kommentit