pistoa, kaitaletta ja pussukkaa.

Voi että! Olen ollut aivan liian kauan erossa ompelupöydästäni ja ompeluksistani!

Lähdin viikko sitten perjantaina perheen kanssa järven rantaan lomahkolle – palasimme sieltä kaupunkiin vasta tiistaina. En sentään ottanut ompelukonettani sinne mukaan, vaikka puolileikilläni niin uhkasin. Otin sen sijaan mukaan uuden ristipistotyön (vaikka Nalle Puh -ristipistotyö ei ole ihan vielä valmis).

Neljän päivän aikana sain ihan näin paljon tehdyksi:

Valmiina kuvion pitäisi näyttää tältä:

Joudun kuitenkin purkamaan kaiken tähän mennessä tekemäni pois. Ohje oli nimittäin epäselvä! Siinä neuvottiin ristipiston toteutus sen mukaan, mikä kangas paketissa olisi, mutta minulta puuttui vähän perustietoa, sillä en tunnista Aida-kangasta siitä toisesta. Niinpä tulkitsin piirroskuvan väärin ja ompelin kaikki pistot liian pieniksi!

Minusta paketissa ollut kangas oli juuri tuollaista reikäistä numeroa 2, mutta pitkällisen kokeilemisen jälkeen on pakko päätellä, että kangas olikin numeroa 1. Merkillisen epäselvät kaaviot ja ohjeet! En ole tällaiseen törmännyt aiemmin.

Ompelin tilkkulaukkua

Palattuani vihdoin ompelukoneelle puna-musta-valkoinen tilkkulaukkuaihio odotti pöydällä kärsivällisen näköisenä. Pahoin aavistuksin otin laukun käteeni, mittailin sangoille sopivat paikat ja aloin kiinnittää yläreunan huolittelukaitaletta.

Ompelin ensin pätkän koneella ja kun en enää saanut työtä taipumaan paininjalan alle jatkoin käsin. Kun suora taas aukesi, jatkoin koneella ja loput taas käsin. Enpä kokenut yhtään neulanpistoa! Olisinko yhden ompelukerran jälkeen hiukan kehittynyt?

Laukun yläreuna ei ole vielä kovin siisti:

Kas tässä näyte ompeleistani:

Sain ompeleen kulkemaan suoraa linjaa kun piirtelin häviävällä tussilla itselleni apuviivan.

Ompelin pussukkaa

Hirveä hinku oli ompelemaan uutta pussukkaa. Nappasin esille ottamani kankaat, tarkistin että minulla olisi niihin sopivan värinen vetoketju ja leikkelin sitten niistä satunnaisen kokoisia paloja ja kaitaleita. Löysin sopivat collegekankaan ja vanupalat ja lähdin kokoamaan tilkkupintaa ”sitä mukaa tikaten”.

Ensin leikkaamani palat riittivät sopivasti yhteen pussukkapuoleen. Leikkasin vähän lisää ja tein toisenkin puolen. Kas tässä:

Mielessä minulla on lukuisia ideoita, esimerkiksi mustanpuhuva pussukka, jossa on keltainen koristeruuturaita toisessa reunassa. Ja PC-laukun uutta mallia pitäisi päästä kehittämään! Lasinalusia en ole tehnyt pitkään aikaan, niiden pariin voisi välillä palata.

Lisää ideoita sain tästä Oh, Fransson! -blogin postauksesta, jossa esitellään Modern Mix -tilkkutyökirjaa. Ihania malleja!