mitä vain kunhan ei tikkaamista.
Olen taas koko päivän menestyksekkäästi vältellyt musta-keltaisen laukun tikkaamista. Laukun tilkkupinnat ovat koossa ja collegejerseyt ja jopa tikkausvanutkin paikoillaan, tikata vain pitäisi. Mutta ei! Teen kaikkea muuta.
Kun esimerkiksi huomasin, että Kokkimaiset-lasinaluset olivat ensimmäiset tänä vuonna valmistamani lasinaluset, rupesin kokoamaan uutta settiä. Minulla on sydän- ja ruusuaiheista kuponkikangasta ja olin leikannut keskineliöitäkin valmiiksi. Valitsin reunoille vaihteeksi tweedmäisen värityksen:
Kai näistä joku pitää. Eivätkä aluset valmiina ole ainakaan liian äklömakean näköiset, vaikka keskiosassa on reippaasti romanttista kuviointia.
Lasinaluset jäivät tähän vaiheeseen, kun rupesin tavailemaan taitellun tähtipannulapun ohjeita ja leikkelemään ohjeen mukaisia palasia. Ennen kuin huomasinkaan, olin leikannut kaikki palaset.
Ajattelin vielä tehdä jonkun työvaiheen. Ensin silitin 76 palaan ohuen taitteen. Sitten ajattelin kokeilla, miltä värit näyttäisivät yhdessä. Saman tien asettelin paloja taustakankaalle, ja kun ne kerran olivat siinä, ompelin ne ohjeen mukaisesti kiinni.
Seuraava vaihe näytti niin mielenkiintoiselta, että toteutin myös sen. Ja seuraavan. Ja seuraavan:
Kunnes olin asetellut ja ommellut kaikki pinot taustakankaaseen. Miten siinä kävikin niin? Olin varmaan transsissa tai jotain.
Siinä vaiheessa olisi tuntunut höhlältä lopettaa, juuri ennen kuin olisin päässyt taittelemaan tähteä esiin. Taitteluvaihe olikin jännittävä, ja lopputulos alkoi näyttää oikein kivalta:
Olisin varmaan taitellut tähden loppuun asti, ellei Tytär olisi tullut pyytelemään minua muihin tehtäviin. No, huomenna voin jatkaa!
Valitsin tarkoituksella kankaat ja värit, jotka ovat mukavuusalueeni ulkopuolella. Tällainen tähtipannulappu ei sopisi minun keittiööni! Mutta kai tästäkin joku tykkää. Täytyy käydä kavereiden keittiöissä katselemassa heidän värityksiään sillä silmällä.
Kun esimerkiksi huomasin, että Kokkimaiset-lasinaluset olivat ensimmäiset tänä vuonna valmistamani lasinaluset, rupesin kokoamaan uutta settiä. Minulla on sydän- ja ruusuaiheista kuponkikangasta ja olin leikannut keskineliöitäkin valmiiksi. Valitsin reunoille vaihteeksi tweedmäisen värityksen:
Kai näistä joku pitää. Eivätkä aluset valmiina ole ainakaan liian äklömakean näköiset, vaikka keskiosassa on reippaasti romanttista kuviointia.
Lasinaluset jäivät tähän vaiheeseen, kun rupesin tavailemaan taitellun tähtipannulapun ohjeita ja leikkelemään ohjeen mukaisia palasia. Ennen kuin huomasinkaan, olin leikannut kaikki palaset.
Ajattelin vielä tehdä jonkun työvaiheen. Ensin silitin 76 palaan ohuen taitteen. Sitten ajattelin kokeilla, miltä värit näyttäisivät yhdessä. Saman tien asettelin paloja taustakankaalle, ja kun ne kerran olivat siinä, ompelin ne ohjeen mukaisesti kiinni.
Seuraava vaihe näytti niin mielenkiintoiselta, että toteutin myös sen. Ja seuraavan. Ja seuraavan:
Kunnes olin asetellut ja ommellut kaikki pinot taustakankaaseen. Miten siinä kävikin niin? Olin varmaan transsissa tai jotain.
Siinä vaiheessa olisi tuntunut höhlältä lopettaa, juuri ennen kuin olisin päässyt taittelemaan tähteä esiin. Taitteluvaihe olikin jännittävä, ja lopputulos alkoi näyttää oikein kivalta:
Olisin varmaan taitellut tähden loppuun asti, ellei Tytär olisi tullut pyytelemään minua muihin tehtäviin. No, huomenna voin jatkaa!
Valitsin tarkoituksella kankaat ja värit, jotka ovat mukavuusalueeni ulkopuolella. Tällainen tähtipannulappu ei sopisi minun keittiööni! Mutta kai tästäkin joku tykkää. Täytyy käydä kavereiden keittiöissä katselemassa heidän värityksiään sillä silmällä.
Kommentit