valmis Viiksikäs-vetoketjupussukka. lukemista.
Sain valmiiksi poimutustyylillä toteutetun vetoketjupussukan, joka sai nimekseen Viiksikäs:
”Etukappaleessa” tasainen vyöte on hieman keskikohtaa ylempänä, jolloin pohjallisen pussukan pinta näyttää tasapainoisemmalta. ”Takakappaleeseen” ennätin ommella vyötteen täsmälleen kappaleen keskelle. Pohja kuitenkin syö kokonaiskorkeudesta vähän, ja vyöte asettuu lopullisessa pussukassa häiritsevän alas.
Ainakin minua tämä alapainotteisuus häiritsee. No, tämä oli kokeilukappale!
Sain pussukkaan tarvittavan pulleuden, sillä silitin laskostetut ja vyötetyt pinnat kiinni liimavanupalaan. En tikannut pintoja liimavanuun kiinni.
Pussukan pinnassa on kotikissoja, mutta vuorissa karjuu tiikeri:
Moka: Vuoripuolella on muuten kaksi Tilkunviilaaja-kangasmerkkiä, joista toinen on lähellä pussukan pohjaa. Ompelin nimittäin merkillä varustamani vuorikappaleen vetoketjuun ylösalaisin.
No-lo-a! Olisin voinut joko purkaa vetoketjuompeleen tai poistaa merkin, mutta laiskuus voitti. Merkki sai jäädä, mutta ompelin toiseen vuorikappaleeseen uuden merkin ja huolehdin, että sillä kertaa ompelisin vuorikappaleen vetoketjuun oikein päin!
Opin sopivasti Marlen tästä postauksesta, että pussukkakappaleet voi muotoilla alhaalta leveämmiksi, jolloin pussukka näyttää pohjan ompelemisen jälkeen suorakulmaisemmalta eikä kapenekaan pohjaa kohti kuten yleensä. Niinpä tämä pussukka on paljon edeltäjiään suorempi!
Valmiin pussukan mitat: leveys noin 26cm, korkeus noin 16,5cm, pohjan leveys noin 6cm.
No, Tytär ainakin tykkäsi.
Kummankin palan toiselle sivulle tulee vielä iso musta kappale, sillä tästä on tulossa isohko vetoketjulaukku. Ei mikään PC-laukun kokoinen saati että tekisin viikonloppulaukun kokoisen – ehei! Mutta pientä tilkkulaukkua isompi kuitenkin.
Laukkuun on tulossa vapaamuotoisia konetikkauksiakin, tai ainakin näin olen suunnitellut.
Olen
Ostin eilen kaksi lehteä, American Patchwork and Quiltingin ja Molly Makesin.
Edellinen ostamani American Patchwork and Quilting oli minulle tosi mieleinen. Siinä oli paljon katselemista ja sain siitä kivoja ideoita, vaikken usko toteuttavani yhtään lehden ohjeista sellaisenaan. Niinpä ostin uuden numeron, kun sen lehtihyllyssä satuin näkemään.
Selailin lehden jo läpi ja aion palata siihen yksityiskohtaisemminkin.
Uteliaisuuttani ostin Mollie Makes –nimisen lehden, jota en entuudestaan tuntenut lainkaan.
Lehdessä oli tosi yksinkertaisia toteutusohjeita, enemmän askartelutyyppisiä ompelujuttuja, ja paljon kivoja kuvia sisutuksista ja erilaisista tuotteista. Lehdestä voisi varmaan ottaa monta linkkivinkkiä. Mutta en usko ostavani toista tällaista, vaikka lehti on ihanan visuaalinen.
Löysin pari iltaa sitten kirjastosta Born Again Vintage –nimisen kirjan, jossa esitellään ehkä 25 erilaista vaatteiden muokkausta uuteen uskoon.
Kirjaa oli kiva selailla, mutten usko toteuttavani yhtään kirjan ideaa. Olen tosi nössö, mutta minusta tuntuu aina pahalta leikata kokonainen kunnollinen, ehjä vaate palasiksi. Rikkinäisiä minulla ei juuri ole, ainakaan sellaisia joista voisi saada jotain uutta aikaiseksi.
Tekemistäkin minulla on ennestään sen verran, etten ehdi kirppiksille metsästämään (rikkinäisiä) sopivia vaatteita muokkausprojekteja varten. Paljon kivampaa on leikata ehjiä kankaita palasiksi ja ommella niistä tilkkutöitä!
”Etukappaleessa” tasainen vyöte on hieman keskikohtaa ylempänä, jolloin pohjallisen pussukan pinta näyttää tasapainoisemmalta. ”Takakappaleeseen” ennätin ommella vyötteen täsmälleen kappaleen keskelle. Pohja kuitenkin syö kokonaiskorkeudesta vähän, ja vyöte asettuu lopullisessa pussukassa häiritsevän alas.
Ainakin minua tämä alapainotteisuus häiritsee. No, tämä oli kokeilukappale!
Sain pussukkaan tarvittavan pulleuden, sillä silitin laskostetut ja vyötetyt pinnat kiinni liimavanupalaan. En tikannut pintoja liimavanuun kiinni.
Pussukan pinnassa on kotikissoja, mutta vuorissa karjuu tiikeri:
Moka: Vuoripuolella on muuten kaksi Tilkunviilaaja-kangasmerkkiä, joista toinen on lähellä pussukan pohjaa. Ompelin nimittäin merkillä varustamani vuorikappaleen vetoketjuun ylösalaisin.
No-lo-a! Olisin voinut joko purkaa vetoketjuompeleen tai poistaa merkin, mutta laiskuus voitti. Merkki sai jäädä, mutta ompelin toiseen vuorikappaleeseen uuden merkin ja huolehdin, että sillä kertaa ompelisin vuorikappaleen vetoketjuun oikein päin!
Opin sopivasti Marlen tästä postauksesta, että pussukkakappaleet voi muotoilla alhaalta leveämmiksi, jolloin pussukka näyttää pohjan ompelemisen jälkeen suorakulmaisemmalta eikä kapenekaan pohjaa kohti kuten yleensä. Niinpä tämä pussukka on paljon edeltäjiään suorempi!
Valmiin pussukan mitat: leveys noin 26cm, korkeus noin 16,5cm, pohjan leveys noin 6cm.
Keltaista ja mustaa
Keltaiset tilkkukaitaleet ovat joidenkin lukijoiden mielestä olleet kivat. Toivottavasti ne ovat edelleen kivat, sillä yhdistin ne nyt mustiin kaitaleisiin:
No, Tytär ainakin tykkäsi.
Kummankin palan toiselle sivulle tulee vielä iso musta kappale, sillä tästä on tulossa isohko vetoketjulaukku. Ei mikään PC-laukun kokoinen saati että tekisin viikonloppulaukun kokoisen – ehei! Mutta pientä tilkkulaukkua isompi kuitenkin.
Laukkuun on tulossa vapaamuotoisia konetikkauksiakin, tai ainakin näin olen suunnitellut.
Olen katsellut kuvia lukenut
Ostin eilen kaksi lehteä, American Patchwork and Quiltingin ja Molly Makesin.Edellinen ostamani American Patchwork and Quilting oli minulle tosi mieleinen. Siinä oli paljon katselemista ja sain siitä kivoja ideoita, vaikken usko toteuttavani yhtään lehden ohjeista sellaisenaan. Niinpä ostin uuden numeron, kun sen lehtihyllyssä satuin näkemään.
Selailin lehden jo läpi ja aion palata siihen yksityiskohtaisemminkin.
Uteliaisuuttani ostin Mollie Makes –nimisen lehden, jota en entuudestaan tuntenut lainkaan.
Lehdessä oli tosi yksinkertaisia toteutusohjeita, enemmän askartelutyyppisiä ompelujuttuja, ja paljon kivoja kuvia sisutuksista ja erilaisista tuotteista. Lehdestä voisi varmaan ottaa monta linkkivinkkiä. Mutta en usko ostavani toista tällaista, vaikka lehti on ihanan visuaalinen.
Löysin pari iltaa sitten kirjastosta Born Again Vintage –nimisen kirjan, jossa esitellään ehkä 25 erilaista vaatteiden muokkausta uuteen uskoon.
Kirjaa oli kiva selailla, mutten usko toteuttavani yhtään kirjan ideaa. Olen tosi nössö, mutta minusta tuntuu aina pahalta leikata kokonainen kunnollinen, ehjä vaate palasiksi. Rikkinäisiä minulla ei juuri ole, ainakaan sellaisia joista voisi saada jotain uutta aikaiseksi.
Tekemistäkin minulla on ennestään sen verran, etten ehdi kirppiksille metsästämään (rikkinäisiä) sopivia vaatteita muokkausprojekteja varten. Paljon kivampaa on leikata ehjiä kankaita palasiksi ja ommella niistä tilkkutöitä!
Kommentit