verso.

Tilkkupussukat tuntuvat valmistuvan nopeasti, kun ensin tekee valmiit tilkkupinnat ja tikkaa. Pussukan kokoamiseen ei mene niin paljon aikaa. Sainkin tässä joutuisan oloisesti valmiiksi kolme pussukkaa, kolmena peräkkäisenä päivänä. Ensin valmistui Nuppu-pussukka, sitten Kevät-tilkkupussukka ja nyt kolmas, joka sai nimekseen Verso.

Pussukoita ommellessani kolme työvaihetta on ylitse muiden:

tilkkupintojen kokoaminen (tietenkin!)
valmiiksi tikattujen pintojen tasoittaminen (koska pinnoista tulee yhtäkkiä niin siistit)
pussukan kääntämisen jälkeinen muotoilu, esimerkiksi vuorin tyrkkiminen päällisen sisään ja vetoketjureunan valmistaminen tikkaamista varten (koska näen silloin, millaiset mittasuhteet pussukkani saikaan).

Nykyisin käytän vetoketjureunan kiinnittämiseen wonderclipsejä.

Tässäkin vaiheessa saatan viettää tovin katsellen pinnan tikkauskuvioita.

Verso-tilkkupussukan toinen puoli on herkän pastellisävyinen:

Seuraava on tylsän puoleinen kuva, mutta näytän silti.

Vuorikappaleina on sintsiä ja Tula Pinkin satiinipintaista kangasta. Toisella puolella, kuvassa näkymättömissä on sinistä muka-tilkkukangasta, jota ostin aivan liian ison erän joskus 15 vuotta sitten. Olen vihdoinkin pääsemässä eroon sen viimeisistä palasista. Kangas on näyttänyt vanhanaikaiselta pitkään – ehkä kymmenisen vuotta!

Mutta sitä kangasta ei nyt näy kuvissani! Voitte käyttää mielikuvitusta.

Otin myös kuvan pystyssä seisovasta Verso-pussukasta, sillä minua ilahdutti, että siitä tuli niin töpäkkä: