uusi pussukka!
Ompelin sinisistä tilkuista pienen vetoketjupussukan, jolle annoin nimen Muu-au. Tällä puolella asustelee se ”muu”:
Ja toiselta puolelta löytyy elikko, joka sanoisi ”miau”:
Käyttelin Muu-au-pussukkaan tosiaan sinisiä tilkkuja, jotka jäivät yli sinisistä economy-blokeista tai jotka eivät ylipäätään riittäneet blokkipaloiksi.
Tilkkupintoja kootessani etu- ja takakappale eivät olleet saman kokoisia tai muotoisia. Jouduin täydentämään paloja suunnasta jos toisestakin.
Kuvasta näkee myös, etten malttanut pitäytyä pelkissä sinisävyisissä kankaissa. Oranssi-pinkki-vihreä pala tempautui mukaan melkein omin voimin.
Sitten piti keksiä, miten tikkaisin. Kaaritikkauksia on niin helppo surauttaa, että minulla on aina suuri houkutus valita juuri se kuvio. Nytkin valitsin:
Vuorikappaleessa on Kangasvuokko-tilkkupeiton pintaa ommellessani poistamiani vaaleita välineliöitä. Huomasin nimittäin kesken ompelemisen, että pinnasta oli tulossa jotenkin blaah. Diagnosoin tuntemusteni johtuneen siitä, että kukat olivat pinnassa liian harvassa ja korjasin ongelman. Osa poistetuista neliöistä jäi silloin odottamaan parempia aikoja, jotka koittivat siis äsken.
Muu-au-vetoketjupussukka on Avoin-mallistoa ja sen mitat ovat seuraavat:
Pohjaan jäi kivoja tilkkuja – mutta koko pinta oli täynnä kivoja tilkkuja. En useinkaan löydä väreihin sopivia, ei-kivoja tilkkuja, jotka joutaisivat jäädä pohjaan piiloon. Silti mietin joka kerta, että raaskinko laittaa tämän tai tämän kivan palan tilkkupinnan alareunaan. Olen minä kanssa pöhkö!
Tykkään valita vetoketjun päähän kankaan, jota olen käyttänyt tilkkupinnassa. Tällä kertaa löytyi sopiva pala sinistä lintukangasta, jonka ostin Sinivuorten yö -tilkkupeiton taustakappaleeksi.
Muu-au-vetoketjupussukka on aika töpäkkä ja pysyy hyvin pystyssä tyhjänäkin.
Muu-au-pussukassa on bambuvanu ja välikerroksena tosi ohueksi hipunutta 1970-luvun pussilakanaa.
Ja toiselta puolelta löytyy elikko, joka sanoisi ”miau”:
Käyttelin Muu-au-pussukkaan tosiaan sinisiä tilkkuja, jotka jäivät yli sinisistä economy-blokeista tai jotka eivät ylipäätään riittäneet blokkipaloiksi.
Tilkkupintoja kootessani etu- ja takakappale eivät olleet saman kokoisia tai muotoisia. Jouduin täydentämään paloja suunnasta jos toisestakin.
Kuvasta näkee myös, etten malttanut pitäytyä pelkissä sinisävyisissä kankaissa. Oranssi-pinkki-vihreä pala tempautui mukaan melkein omin voimin.
Sitten piti keksiä, miten tikkaisin. Kaaritikkauksia on niin helppo surauttaa, että minulla on aina suuri houkutus valita juuri se kuvio. Nytkin valitsin:
Vuorikappaleessa on Kangasvuokko-tilkkupeiton pintaa ommellessani poistamiani vaaleita välineliöitä. Huomasin nimittäin kesken ompelemisen, että pinnasta oli tulossa jotenkin blaah. Diagnosoin tuntemusteni johtuneen siitä, että kukat olivat pinnassa liian harvassa ja korjasin ongelman. Osa poistetuista neliöistä jäi silloin odottamaan parempia aikoja, jotka koittivat siis äsken.
Muu-au-vetoketjupussukka on Avoin-mallistoa ja sen mitat ovat seuraavat:
- Leveys ylhäältä noin 18,5 cm
- Korkeus noin 15 cm
- Pohjan leveys noin 7,5 cm.
Pohjaan jäi kivoja tilkkuja – mutta koko pinta oli täynnä kivoja tilkkuja. En useinkaan löydä väreihin sopivia, ei-kivoja tilkkuja, jotka joutaisivat jäädä pohjaan piiloon. Silti mietin joka kerta, että raaskinko laittaa tämän tai tämän kivan palan tilkkupinnan alareunaan. Olen minä kanssa pöhkö!
Tykkään valita vetoketjun päähän kankaan, jota olen käyttänyt tilkkupinnassa. Tällä kertaa löytyi sopiva pala sinistä lintukangasta, jonka ostin Sinivuorten yö -tilkkupeiton taustakappaleeksi.
Muu-au-vetoketjupussukka on aika töpäkkä ja pysyy hyvin pystyssä tyhjänäkin.
Muu-au-pussukassa on bambuvanu ja välikerroksena tosi ohueksi hipunutta 1970-luvun pussilakanaa.
Kommentit