jaksaa, jaksaa!

Mitä sitten koetkin, että sinun pitää jaksaa, niin ehkä tämä pussukka auttaa. Sen nimi on nimittäin Jaksuhali!

Jouduin vähän miettimään pussukan nimeä, koska ensimmäiset mieleen putkahtaneet ideat liittyivät tilkkupintojen kissakuvioihin. Kissa sitä ja kissa tätä -nimisiä pussukoita on jo tosi monta! Halusin keksiä jotain erilaista.

No, tämän puolen kissa näyttää siltä kuin se odottaisi halausta. Kerroin Tyttärelle aikovani ehkä antaa pussukalleni nimen ”Hali,” johon hän ehdotti nimeä ”Halipula”. En innostunut sävyltään vähän kielteisestä nimestä. Sitten hän huudahti: ”Mä tiedän, totta kai sä annat tälle nimeksi Jaksuhali!”

Nauroimme ääneen!

Tässä Jaksuhali-tilkkupussukka poseeraa kuvausrekvisiittana käyttämäni lohkarekasan päällä:

(Minun on ollut pakko löytää uusia taustoja ja kuvausalustoja nyt kun ikivanhat betonirappuset on purettu ja tilalla on uudenkarhea portaikko.)

Jaksuhali-vetoketjupussukka on Avoin-mallistoani ja se on kooltaan seuraavanlainen:

• Leveys ylhäältä noin 20 cm 
• Korkeus noin 16,5 cm 
• Pohjan leveys noin 6,5 cm. 

Raaskin leikata koko vuorin samasta kankaasta. Elizabeth Hartmanin kiva kangas löytyi Eurokankaan palalaarista. Minulla on samaa kuviota mutta eri väriä toinenkin palalaarilöytö, eri kerralta.

Löysin tilkkupintoihin hauskat vihertävät tilkut ja jotenkin sain sommitelmastakin tavanomaista mieleisemmän.

Päätän raporttini yleiskuvaan. Näette, että puutarhamme näyttää suunnilleen metsiköltä.

Kivenlohkareet ovat Kissaa varten. Se ei tykkää istua nurmikolla muutenkaan, ja kiville kiivettyään se on myös mukavasti maanpintaa ylempänä. Väliäkö sillä, että lohkareet näyttävät puutarhassa vähän oudoilta! Kissan mukavuus ennen kaikkea!

(Emmekä halua luopua lohkareista, joten jossainhan niitä on säilytettävä.)