tilkkupeitto lapselle.
Valmis! Ompelin lapselle sopivan tilkkupeiton, johon sain idean Sarah Fielken tavasta tehdä applikoitavia kangasympyröitä. Annoin peitolle nimeksi ”Täplikästä menoa”.
Nimeen sain vinkkiä AnjaK:n kommentista, missä hän sanoi peitossa olevan villiä menoa. Koska yksi tilkkupeitoistani on jo nimeltään ”Villit kuviot,” kehitin menolle toisen adjektiivin. Applikoidut ympyrät ovat vähän kuin täpliä ja ympyräkankaissa on useampi 101-dalmatialaiskoiraa-kuvio. Menon voi siis katsoa olevan hyvin täplikästä.
Melkein ei valo riittänyt edes päiväsaikaan ulkona. Eilen näkyi aurinkokin pariin otteeseen, mutta silloin peitto ei ollut vielä valmis.
Leikkasin ja silitin applikoitavat ympyrät pahvisen ympyrämallin avulla. Piirsin ympyrän pahvinpalalle, joka minulla sattui olemaan käsillä ja ympyrän koko määräytyi sillä. Käytin mallina jotain ympyrämäistä esinettä, olisikohan ollut purkki? (Miten en tällaista asiaa muista, vaikkei siitä ole kuin muutama viikko aikaa?!)
Neliötilkkujen koko määräytyi puolestaaan syntyvien kangasympyröiden koon perusteella. Päädyin leikkaamaan neliöitä, jotka olivat 19 cm x 19 cm.
Lapselle sopivat ja sopivan väriset kuosit alkoivat huveta, enkä ollut muutenkaan innostunut tekemään applikoituja neliöitä enempää kuin 24, joten kehitin sommitelman, joka ei vaatinut enempää ympyräneliöitä kuin minulla jo oli. (Yksi valmis ympyräkuvioinen neliö jäi sitä paitsi ylitse sommitelmastani, joten käytin sen taustakappaletta hauskuttamaan.)
Ostin ensikäynnilläni Menita Outlet –myymälään tosi kivaa traktorikangasta tämän peiton takakankaaksi. Silloin minulla ei ollut vielä edes ideaa tilkkupinnaksi, saati että olisin tiennyt, minkä kokoinen peitosta tulee. Niinpä taustakangasta oli sittenkin hieman liian vähän, jotta se olisi riittänyt tähän yksinään.
Toisaalta tilkkumainen taustakappale on kiva.
Valmiiksi painetuista nimilapuistani yksi oli sopivan värinen ja vielä ympyräkuvioinen, joten valitsin tietysti sen tähän peittoon.
Tilkkupeitto on kooltaan 123cm x 157cm. Tikkausmestari Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta toteutti siihen longarm-tikkauksen kuviolla Modern Scribbles. Pinnasta tuli juuri sopivan taipuisa!
Tikkaukset näkyvät vielä paremmin blogikirjoituksessani, joka keskittyy esittelemään tikattua tilkkupintaa.
Valitsin peittoon pilkullisen kanttauskankaan. Reunakantti on täysvinoon leikatusta 6cm leveästä kaitaleesta, jonka silitin ensin kaksinkerroin ja kiinnitin sitten ensin nurjalle puolelle, jotta pääsin ompelemaan tilkkupeiton paraatipuolelle siistin tikkauksen.
Arvelin tämän pussukkapostaukseni lopussa, että ehkä ensi vuonna pääsisin esittelemään valmista peittoani, mutta hahaa! Taaperon tilkkupeitto eli ”Täplikästä menoa” on heti tammikuussa valmis! Yllätin itseni iloisesti!
Mitähän saaja mahtaa tästä pitää – tilkkupeitto on hänelle ja hänen vanhemmilleenkin yllätys...
Nimeen sain vinkkiä AnjaK:n kommentista, missä hän sanoi peitossa olevan villiä menoa. Koska yksi tilkkupeitoistani on jo nimeltään ”Villit kuviot,” kehitin menolle toisen adjektiivin. Applikoidut ympyrät ovat vähän kuin täpliä ja ympyräkankaissa on useampi 101-dalmatialaiskoiraa-kuvio. Menon voi siis katsoa olevan hyvin täplikästä.
Melkein ei valo riittänyt edes päiväsaikaan ulkona. Eilen näkyi aurinkokin pariin otteeseen, mutta silloin peitto ei ollut vielä valmis.
Leikkasin ja silitin applikoitavat ympyrät pahvisen ympyrämallin avulla. Piirsin ympyrän pahvinpalalle, joka minulla sattui olemaan käsillä ja ympyrän koko määräytyi sillä. Käytin mallina jotain ympyrämäistä esinettä, olisikohan ollut purkki? (Miten en tällaista asiaa muista, vaikkei siitä ole kuin muutama viikko aikaa?!)
Neliötilkkujen koko määräytyi puolestaaan syntyvien kangasympyröiden koon perusteella. Päädyin leikkaamaan neliöitä, jotka olivat 19 cm x 19 cm.
Lapselle sopivat ja sopivan väriset kuosit alkoivat huveta, enkä ollut muutenkaan innostunut tekemään applikoituja neliöitä enempää kuin 24, joten kehitin sommitelman, joka ei vaatinut enempää ympyräneliöitä kuin minulla jo oli. (Yksi valmis ympyräkuvioinen neliö jäi sitä paitsi ylitse sommitelmastani, joten käytin sen taustakappaletta hauskuttamaan.)
Ostin ensikäynnilläni Menita Outlet –myymälään tosi kivaa traktorikangasta tämän peiton takakankaaksi. Silloin minulla ei ollut vielä edes ideaa tilkkupinnaksi, saati että olisin tiennyt, minkä kokoinen peitosta tulee. Niinpä taustakangasta oli sittenkin hieman liian vähän, jotta se olisi riittänyt tähän yksinään.
Toisaalta tilkkumainen taustakappale on kiva.
Valmiiksi painetuista nimilapuistani yksi oli sopivan värinen ja vielä ympyräkuvioinen, joten valitsin tietysti sen tähän peittoon.
Tilkkupeitto on kooltaan 123cm x 157cm. Tikkausmestari Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta toteutti siihen longarm-tikkauksen kuviolla Modern Scribbles. Pinnasta tuli juuri sopivan taipuisa!
Tikkaukset näkyvät vielä paremmin blogikirjoituksessani, joka keskittyy esittelemään tikattua tilkkupintaa.
Valitsin peittoon pilkullisen kanttauskankaan. Reunakantti on täysvinoon leikatusta 6cm leveästä kaitaleesta, jonka silitin ensin kaksinkerroin ja kiinnitin sitten ensin nurjalle puolelle, jotta pääsin ompelemaan tilkkupeiton paraatipuolelle siistin tikkauksen.
Arvelin tämän pussukkapostaukseni lopussa, että ehkä ensi vuonna pääsisin esittelemään valmista peittoani, mutta hahaa! Taaperon tilkkupeitto eli ”Täplikästä menoa” on heti tammikuussa valmis! Yllätin itseni iloisesti!
Mitähän saaja mahtaa tästä pitää – tilkkupeitto on hänelle ja hänen vanhemmilleenkin yllätys...
Kommentit