se tavallinen tarina.
Minulla on tekeillä epäsymmetrisiä tilkkublokkeja tilkkupintaan, jonka toteutan Capitola Quilterin tutoriaalin perusteella. Jos muistaisin lukea ohjeet tarkasti ja noudattaisin niitä, selviäisin ehkä helpommalla, mutta taas sorruin ajatusvirheisiin.
Ensiksi näytän kuitenkin hyvän ajatukseni eli mallineen, jolla pystyn asettelemaan kolmiokappaleet sopivalle kohdalle suorakaidetilkkua.
Vinkki: Asettelen mallineen tilkun kulman kanssa tasan ja sen jälkeen asetan kolmiotilkun reunan mallineen reunan myötäisesti:
Kiitos mallineen, minulla oli tuotapikaa neljä kolmioin koristeltua suorakaidetta:
(Ja tässä kohdassa alkoi tavallinen tarinani eli tilkkumoka.)
Unohdin ottaa huomioon sauman kohdalla kankaan taitokseen kuluvan ylimäärän, joten kolmioni eivät menneet suorakaidetilkun reunojen kanssa täysin tasan. (Tämä ei ole tilkkumokani, vaan tavanomaista epätarkkuutta vain.)
Nurjalla puolella näkyy, miten kapeiksi saumanvarat niistyivät parissa kohdassa.
Seuraavissa tilkuissa osaan varmasti asemoida kolmiot entistä tarkemmin.
Tähän asti minulla tuntui menevän oikein hyvin! Minullahan oli jo kaksi neljän blokin yhdistelmäblokkia ja se merkitsee aina, että tilkkupeitto on melkein valmis.
Mutta ei. Katselin näitä vierekkäin ja huomasin, että eihän tällaisia paloja pystykään ompelemaan kiinni toisiinsa niin, että joka nurkkaan syntyisi tähtikuvio.
Päättelin (väärin), että blokkien väliin tarvittaisiin kuitenkin vielä kolmas blokkipari. Onneksi kokeilin ensin tilkuilla, millaiset palat tähän vaadittaisiin. Ei tähän tuntunut löytyvän sopivaa palaa lainkaan!
Ihmettelin aikani ja tutustuin sitten ohjeen lyhennelmään, jonka olin kopioinut työvihkooni. Lopulta keksin, että blokkini olivat toistensa peilikuvat. (Kesti aika kauan huomata tämä.) Peilikuvablokeista ei voi rakentaa oikeanlaista tilkkupintaa.
Päädyin purkamaan vaaleamman yhdistelmäblokin alkutekijöihinsä. Käänsin palat oikein päin, ja heti näytti loogiselta:
Ompelin yhdistelmäblokin uudelleen kokoon. No nyt!
Onkohan tämä sittenkin liian vaativa malli minun toteutettavakseni? Jos joudun ompelemaan jokaisen yhdistelmäblokin kahteen kertaan, tästä tulee ikuisuusprojekti! Onneksi blokit näyttävät nyt oikein ommeltuina aika kivoilta, ja olen mallista innostunut.
Muuten, taittelin mielenkiintoisista tilkkublokeista kokoamani tilkkupinnat (peiton tilkkupinta on toistaiseksi kahdessa eri palassa) ja siirsin ne muovipussiin odottamaan uutta intoa. Tuntui mahdottomalta jaksaa työstää sitä juuri nyt. Minulla on idea, millä saan tilkkupinnasta peiton kokoisen ja lopputulos voi olla kelvollinenkin, mutta toteutan sen joskus toiste!
Ensiksi näytän kuitenkin hyvän ajatukseni eli mallineen, jolla pystyn asettelemaan kolmiokappaleet sopivalle kohdalle suorakaidetilkkua.
Vinkki: Asettelen mallineen tilkun kulman kanssa tasan ja sen jälkeen asetan kolmiotilkun reunan mallineen reunan myötäisesti:
Kiitos mallineen, minulla oli tuotapikaa neljä kolmioin koristeltua suorakaidetta:
(Ja tässä kohdassa alkoi tavallinen tarinani eli tilkkumoka.)
Unohdin ottaa huomioon sauman kohdalla kankaan taitokseen kuluvan ylimäärän, joten kolmioni eivät menneet suorakaidetilkun reunojen kanssa täysin tasan. (Tämä ei ole tilkkumokani, vaan tavanomaista epätarkkuutta vain.)
Nurjalla puolella näkyy, miten kapeiksi saumanvarat niistyivät parissa kohdassa.
Seuraavissa tilkuissa osaan varmasti asemoida kolmiot entistä tarkemmin.
Tähän asti minulla tuntui menevän oikein hyvin! Minullahan oli jo kaksi neljän blokin yhdistelmäblokkia ja se merkitsee aina, että tilkkupeitto on melkein valmis.
Mutta ei. Katselin näitä vierekkäin ja huomasin, että eihän tällaisia paloja pystykään ompelemaan kiinni toisiinsa niin, että joka nurkkaan syntyisi tähtikuvio.
Päättelin (väärin), että blokkien väliin tarvittaisiin kuitenkin vielä kolmas blokkipari. Onneksi kokeilin ensin tilkuilla, millaiset palat tähän vaadittaisiin. Ei tähän tuntunut löytyvän sopivaa palaa lainkaan!
Ihmettelin aikani ja tutustuin sitten ohjeen lyhennelmään, jonka olin kopioinut työvihkooni. Lopulta keksin, että blokkini olivat toistensa peilikuvat. (Kesti aika kauan huomata tämä.) Peilikuvablokeista ei voi rakentaa oikeanlaista tilkkupintaa.
Päädyin purkamaan vaaleamman yhdistelmäblokin alkutekijöihinsä. Käänsin palat oikein päin, ja heti näytti loogiselta:
Ompelin yhdistelmäblokin uudelleen kokoon. No nyt!
Onkohan tämä sittenkin liian vaativa malli minun toteutettavakseni? Jos joudun ompelemaan jokaisen yhdistelmäblokin kahteen kertaan, tästä tulee ikuisuusprojekti! Onneksi blokit näyttävät nyt oikein ommeltuina aika kivoilta, ja olen mallista innostunut.
Muuten, taittelin mielenkiintoisista tilkkublokeista kokoamani tilkkupinnat (peiton tilkkupinta on toistaiseksi kahdessa eri palassa) ja siirsin ne muovipussiin odottamaan uutta intoa. Tuntui mahdottomalta jaksaa työstää sitä juuri nyt. Minulla on idea, millä saan tilkkupinnasta peiton kokoisen ja lopputulos voi olla kelvollinenkin, mutta toteutan sen joskus toiste!
Kommentit