Lennä, lennä!
Ompelin viime postauksessa esittelemäni tilkkupussukan valmiiksi ja annoin sille leppäkerttuteemaan sopivan nimen ”Lennä, lennä!”.
Valitsin katseenvangitsijaksi leppäkerttukankaan, joka inspiroi minut ompelemaan toisen puolen pussukasta sinisävyiseksi:
Ja toisen puolen punasävyiseksi. Ensin kuva vähän kauempaa:
Ja lähempi kuva, ja lopuksi erittäin lähikuva:
Tilkunviilaaja-merkki mukana vuorissa.
Tilkkupinnan tukena on tällä kertaa tukevahko tikkausvanu sekä pala flanellia. Hypistelin jo nallekuvioista fleeceä, josta minun piti tehdä Tyttärelle joku kiva juttu, mutta en ehtinyt ryhtyä toimeen ennen kuin hän yhtäkkiä olikin täysi-ikäinen ja söpöjen nallekuvioiden aika oli auttamatta ohi. Fleece oli kuitenkin sen verran söpöä, että tuntui julmalta tikata se pussukan tukipinnaksi, näkymättömiin. Niin tukipinnaksi valikoitui flanelli.
Ompelin sivusaumalenksun jälleen pitkäksi, jolloin pussukkaa voi esimerkiksi kantaa ranteessa. (Ihan kuin kukaan oikeasti kulkisi tämän näköisen rannelaukun kanssa missään.)
Koska siinä on pitkä kantolenksu, Lennä, lennä –tilkkupussukka on Street-mallistoa. Uhrasin palan leppäkerttukangasta, jotta sain kantolenksusta tyylikkäimmän mahdollisen!
Ylhäältä otetussa kuvassa näkee hieman kumpaakin pussukkapuolta ja myös vetoketjun päissä olevat kangasjatkeet erottuvat jotenkin.
Luulin hetken, että kangasjatkeet olisivat jääneet liian lyhyiksi, mutta nepä sattuivat olemaan juuri sopivat. Tekevälle sattuu välillä tällaistakin!
Tytär otti tämän kerran valmistujaiskuvat, jotka ovat minusta perin hienot! Kyllä näyttää roskainen ja kulahtanut, sammaleen patinoima kivipinta upealta valokuvassa!
Vaikka tämä pussukka ei ole Syyringin Tilkut piknikillä –näyttelyssä mukana, siellä on lukuisia muita Tilkunviilaaja-pussukoita ja –tilkkulaukkuja, puhumattakaan muiden syyrinkiläisten upeista tilkkutöistä. Suosittelen lämpimästi käyntiä näyttelyssä Helsingin Taidelaaksossa!
Valitsin katseenvangitsijaksi leppäkerttukankaan, joka inspiroi minut ompelemaan toisen puolen pussukasta sinisävyiseksi:
Ja toisen puolen punasävyiseksi. Ensin kuva vähän kauempaa:
Ja lähempi kuva, ja lopuksi erittäin lähikuva:
Tilkunviilaaja-merkki mukana vuorissa.
Tilkkupinnan tukena on tällä kertaa tukevahko tikkausvanu sekä pala flanellia. Hypistelin jo nallekuvioista fleeceä, josta minun piti tehdä Tyttärelle joku kiva juttu, mutta en ehtinyt ryhtyä toimeen ennen kuin hän yhtäkkiä olikin täysi-ikäinen ja söpöjen nallekuvioiden aika oli auttamatta ohi. Fleece oli kuitenkin sen verran söpöä, että tuntui julmalta tikata se pussukan tukipinnaksi, näkymättömiin. Niin tukipinnaksi valikoitui flanelli.
Ompelin sivusaumalenksun jälleen pitkäksi, jolloin pussukkaa voi esimerkiksi kantaa ranteessa. (Ihan kuin kukaan oikeasti kulkisi tämän näköisen rannelaukun kanssa missään.)
Koska siinä on pitkä kantolenksu, Lennä, lennä –tilkkupussukka on Street-mallistoa. Uhrasin palan leppäkerttukangasta, jotta sain kantolenksusta tyylikkäimmän mahdollisen!
- Leveys ylhäältä 22 cm
- Korkeus noin 18 cm
- Pohjan leveys noin 10 cm
- Kantolenksun pituus noin 38 cm.
Ylhäältä otetussa kuvassa näkee hieman kumpaakin pussukkapuolta ja myös vetoketjun päissä olevat kangasjatkeet erottuvat jotenkin.
Luulin hetken, että kangasjatkeet olisivat jääneet liian lyhyiksi, mutta nepä sattuivat olemaan juuri sopivat. Tekevälle sattuu välillä tällaistakin!
Tytär otti tämän kerran valmistujaiskuvat, jotka ovat minusta perin hienot! Kyllä näyttää roskainen ja kulahtanut, sammaleen patinoima kivipinta upealta valokuvassa!
Vaikka tämä pussukka ei ole Syyringin Tilkut piknikillä –näyttelyssä mukana, siellä on lukuisia muita Tilkunviilaaja-pussukoita ja –tilkkulaukkuja, puhumattakaan muiden syyrinkiläisten upeista tilkkutöistä. Suosittelen lämpimästi käyntiä näyttelyssä Helsingin Taidelaaksossa!
Kommentit