kantit kohdilleen.
Sininen liimaharsotekniikalla toteuttamani hanhiapplikaatiotyö on kantattu ja odottaa ripustuskujaa (yäk) sekä nimeä ja nimilappua. Niitä myöhemmin!
Sen sijaan tasoitin myös vastaavan punaisen hanhityöni, etsin jäännöspalakaitalelaatikosta sopivan väriset kanttikaitalepätkät ja ompelin kantin paikalleen.
Liimaharsotekniikassa työskennellään peilikuvien kanssa. Ensimmäinen toteuttamani kuva oli juuri tämä punainen hanhi ja kun se oli valmis, halusin tehdä sille samannäköisen kaverin, joka kävelisi sitä vastaan. Minä oikein mietin tätä asiaa – ja leikkasin kuitenkin hanhen samaan suuntaan kulkevaksi.
No nämä ovat siis kaksi hanhea, jotka kulkevat samaan suuntaan.
En julista töitä vielä valmiiksi enkä niin ollen julkista valmistujaiskuviakaan, koska näistä puuttuvat ah, niin tärkeät ripustuskuja ja nimilappu.
Ripustuskujan ompelemisesta sen verran, että en ole lähtenyt kiinnittämään kujaa samalla kuin reunakantin, vaikka sellainenkin on mielessä käynyt. Näin optimoitu toiminta tuntuu liian vaativalta, kun kuja on muutenkin hankala mitoittaa ja ommella niin, että siitä tulee kauttaaltaan suora ja ettei se näy oikealle puolelle työtä, mutta kuitenkin on sen verran väljä, että sinne mahtuu rima eikä tilkkutyö kupruile tai kiristä.
Olisin näyttänyt valmiin solmiotyöblokin ja pari keskeneräistä, mutta höh, aamusella näppäämäni kuvat olivat aivan tärähtäneitä. Käsi vissiin vispaa omiaan. Eli myöhemmin sitten.
Toivon näkeväni monta lukijaa Imatran tilkkupäivillä. Hengailen Töölön tilkkupajan näyttelyalueella. Nyt minulla on Tilkunviilaaja-käyntikorttejakin! Tule hakemaan omasi lauantaina tai sunnuntaina!
Sen sijaan tasoitin myös vastaavan punaisen hanhityöni, etsin jäännöspalakaitalelaatikosta sopivan väriset kanttikaitalepätkät ja ompelin kantin paikalleen.
Liimaharsotekniikassa työskennellään peilikuvien kanssa. Ensimmäinen toteuttamani kuva oli juuri tämä punainen hanhi ja kun se oli valmis, halusin tehdä sille samannäköisen kaverin, joka kävelisi sitä vastaan. Minä oikein mietin tätä asiaa – ja leikkasin kuitenkin hanhen samaan suuntaan kulkevaksi.
No nämä ovat siis kaksi hanhea, jotka kulkevat samaan suuntaan.
En julista töitä vielä valmiiksi enkä niin ollen julkista valmistujaiskuviakaan, koska näistä puuttuvat ah, niin tärkeät ripustuskuja ja nimilappu.
Ripustuskujan ompelemisesta sen verran, että en ole lähtenyt kiinnittämään kujaa samalla kuin reunakantin, vaikka sellainenkin on mielessä käynyt. Näin optimoitu toiminta tuntuu liian vaativalta, kun kuja on muutenkin hankala mitoittaa ja ommella niin, että siitä tulee kauttaaltaan suora ja ettei se näy oikealle puolelle työtä, mutta kuitenkin on sen verran väljä, että sinne mahtuu rima eikä tilkkutyö kupruile tai kiristä.
Olisin näyttänyt valmiin solmiotyöblokin ja pari keskeneräistä, mutta höh, aamusella näppäämäni kuvat olivat aivan tärähtäneitä. Käsi vissiin vispaa omiaan. Eli myöhemmin sitten.
Toivon näkeväni monta lukijaa Imatran tilkkupäivillä. Hengailen Töölön tilkkupajan näyttelyalueella. Nyt minulla on Tilkunviilaaja-käyntikorttejakin! Tule hakemaan omasi lauantaina tai sunnuntaina!
Kommentit