ei etene.

Eivät etene pussukkani eivätkä tilkkupeittoni, kun kaikki käytettävissä oleva ompeluaika tärvääntyy kuluu brittiläis-suomalaisen kangasvaihtotyön kyhäämiseen ompelemiseen.

Vetoketjupussukka on tällä mallilla:


Toinen kappale on sentään tikattuna, mutta toinen vasta odottaa tikkaamista. Vetoketju on myös valittuna ja olen jopa ommellut vetoketjun päihin kauniskankaiset huolittelupalat.

Solmioista tuleva tilkkupeitto on vielä epämääräisemmässä jamassa:


Vasemmanpuoleisessa kasassa näkyy osa puretuista ja valmiiksi pestyistä ja silitetyistä solmioista. Niitä on oikeasti paljon enemmän kuin tästä näyttäisi!

Vasemmanpuoleisessa, pienessä läjässä on keskipaloihin ajattelemiani kankaita. Kaikista paitsi yhdestä olen leikannutkin jo keskipaloja.

Kangasvaihtotyöni on tikkausvaiheessa. Onneton vaihe! Minusta tuntuu aina tässä vaiheessa, että tikkaukseni ovat typeriä – eivät siis niinkään rumia tai epätasaisia, vaan typeriä. Tällöin ei auta muu kuin puurtaa eteenpäin, vaikka kuinka harmittaisi. Yleensä vähän ajan päästä tikkaukset muuttuvatkin epätyperiksi, tai ainakaan en koe niitä kovin voimakkaasti minkäänlaisiksi (paitsi valmiiksi).

Mutta haa! Olen käyttänyt uuden Husqvarna Viking Sapphire 960Q –ompelukoneeni mielenkiintoista taitoa. Se nimittäin väitti osaavansa vapaan konetikkauksen ilman, että vaihdan jouselliseen paininjalkaan. Ehkä joku lukija muistaakin, miten hankalalta minusta on aina tuntunut vaihtaa paininjalkaa. Siispä rohkeasti valitsin tämän toiminnon, vaikka oudolta tuntuikin.

Toimii.

Ihmeelliseltä tuntuu, mutta kone pitää paininjalkaa sopivasti kangaskerrosten yläpuolella, lähellä pintaa, ja niin se vain tikkailee tasaista, vaikkei jousitettua paininjalkaa ole lähimaillakaan.

Lisäksi koneen mukana tuli uusi tikkaustaso. Vähänkö muistin ottaa sen käyttöön heti tilaisuuden tullen? No en muistanut, vaan tikkasin monta kuviota tavallisen ompelutason päällä. Hankalaa oli. Onneksi lopulta muistin tikkaustason. Jo helpottui tikkaaminen! En ollut ehtinytkään kuin 26kpl ruutua tikata tavallisella tasolla ähräten.

Jospa huomenna tekisin jo muutakin kuin tätä iänikuiselta tuntuvaa kangasvaihtotyötäni!

Kommentit

Soile Kivinen sanoi…
Voi Tilkunviilaaja, sun taytyy keskittyä nyt miettimään miten palkitset itsesi kun saat urakan vamiiksi. Lahjonta on hyvä motivointikeino.
Soile Kivinen sanoi…
Voi Tilkunviilaaja, sun taytyy keskittyä nyt miettimään miten palkitset itsesi kun saat urakan vamiiksi. Lahjonta on hyvä motivointikeino.
Tiinatei sanoi…
Vähän samat tunnelmat täällä. Tilkkupäiviin liittyviä juttuja on väännetty nyt aika kauan, ja vaikka tosi kivaa on ollut, niin nyt tekisi mieli kevyesti pussukoida välillä ja keskittyä Omiin Juttuihin. Mutta eiköhän meillä molemmilla helpota kohta!. Pussukkapintasi on niin kaunis, että pieni palkinto on jo se, että pääset jatkamaan sitä. Tapaamisiin Imatralla1
*VEKKI* sanoi…
Poden vähän samanlaista, mistä päästä aloittaisin ja mitä tekemään. Se johtaa siihen, ettei mikään valmistu eikä huvita. Oliskohan minun tapauksessani ihan vain kevät vai mikä.
Ihanat värit tuossa minkä teit.
Tilkku & Tilkku sanoi…
Pussukka- ja kravattikasaprojektisi näyttävät niin houkuttelevilta, että en yhtään ihmettele, jos brittivaihtotyö tuntuu tökkivän.
Päivityksiä sanoi…
Voi, noi koneesi tikkausominaisuudet kuulostavat niin houkuttelevilta!
Maritta sanoi…
Samassa jamassa - tikkaukset pitäisi tehdä kangasvaihtotyöhön. Eikä mikään idea oiken sytytä.....

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.