(muka) puna-valkoinen pussukka.

Tein tilkkutyönä puna-valkoiseksi aikomani tilkkupinnan, mutten pystynyt pitäytymään vain kahdessa värissä. Hohhoijaa!

Pussukka on nyt valmis ja se on sentään melkein puna-valkoinen. Nimekseen se sai Punainen paroni.

Kuva olisi tietysti tunnelmallisempi, jos öljylampussa olisi tuli. Silloin pussukan oikea väritys ei toisaalta ehkä erottuisi.

Punainen paroni –nimi putkahti mieleeni jo edellistä nimeä miettiessäni. Tytär keksi viime pussukalle nimen Vihreä aukko: ilmeisesti spiraalikuvio toi mieleen avaruuden ja mustat aukot. Näistä mielleyhtymistä muistui mieleen Kosmokomiikka, Italo Calvinon kirjan nimi. En ole ajatellut Calvinon kirjoja vuosiin, eli mistä lie yhtäkkiä tuo nimi tullut mieleen.

Muistin heti toisenkin Calvinon kirjan nimen: Paroni puussa. Ajattelin heti, että puna-valkoiselle pussukalle sopisi nimeksi Punainen paroni puussa, mutta päädyin kuitenkin lyhyempään nimeen.

Ehdin pihaan kuvauskeikalle, ennen kuin päivänvalo katosi.

Tähän kuvaan yrittelin joulumaista tunnelmaa, jos vaikka teen taas Tilkunviilaajan vuosikalenteria. Jouluaiheisista kuvista on ollut alitarjontaa, eikä taida tämäkään olla ylettömän jouluinen.

Olen usein kuvannut valmiita töitäni ulkorappusilla. Ne ovat juuri nyt aika eri näköiset kuin muissa kuvissani (vaikkapa esimerkiksi tämän postauksen kesäistä tilkkulaukkua esittävässä kuvassa).

Pussukka on kooltaan tällainen:

• Leveys ylhäältä noin 25cm
• Korkeus noin 19cm
• Pohjan leveys noin 8cm.

Välikerroksena oli Vihreä aukko –pussukan tavoin frotee, mutta tikkausvanuksi valitsin tällä kertaa puuvillaisen vanun, jota oli jäänyt tähteeksi jostain Töölön Tilkkupajassa tikkauttamastani työstä (en muista, mistä). Pussukka on erittäin tukeva.

Tällä kertaa tein tilkkupinnan turhan korkeaksi, ja pohjaan aikomani mustemmat kaitaleet leikkautuivat lähes kokonaan pois:

Onneksi pussukan uusi omistaja – kuka hän sitten lieneekään – ei todennäköisesti tiedä, etten aikonut pohjasta ihan tuollaista.

Tässä tilkkupinnat heti sen jälkeen, kun olin saanut ne tikatuiksi:

Valitsin kummallakin puolella spiraalitikkauksen aloituskohdaksi pienen tilkun:

Tällä puolella tilkku osui lähemmäs pussukan alareunaa, toisella puolella lähemmäs yläreunaa.

Olen huomannut, ettei tikkausta kannata aloittaa ihan keskikohdan läheltä. Jos aloituskohta osuu valmiissa pussukassa hivenen keskikohdasta sivuun, se saattaa näyttää virheeltä (vaikkei olekaan). Reilusti toisesta reunasta alkava spiraali on myös mielenkiintoisemman näköinen.

Olen tänään myös saanut muokata tilkkuystäväni Soilen kirjoittamaa tikkausaiheista Tilkkulehti-juttua. Se todella kannattaa lukea!