uusi kirja-arvostelu. ostoksia.

Menin pari viikkoa sitten aivan tärviölle ja ostin Amazonista useamman tilkku- ja ompelukirjan kerralla, ja lisäksi yhden lukupokkarin. Järkeilin itselleni, että tulee edullisemmaksi ostaa kerralla. En ole vertaillut hintoja, mutta olen vakuuttunut tästä. Tosi järkevä olin.

Menin koko nettikirjakauppaan, koska olin Syyringin kiltaillassa päässyt vähän lehteilemään tilkkuystäväni Ellen näytille tuomaa Quilting Modern –kirjaa, ja minusta tuntui kuin se olisi kirjoitettu suoraan minulle.

Jacquie Gering ja Katie Pedersen ovat siis koonneet Quilting Modern –kirjan, selitteenä vielä "techniques and projects for improvisational quilts".

En ole kovin kauan tiennyt, että usein käyttämälläni tilkkuilutavalla on nimi "improvisational," ja että se on oikein tekniikka. Kuulostaahan se hienommalta kuin kuvailla, että "en oikeastaan suunnittele etukäteen juuri mitään; otan kankaita ja paloja esiin, ompelen niistä jotain ja katson sitten, mitä blokeista muodostuu".

** Tästä tulikin mieleeni. Kun vielä asuin kotona, Äiti saattoi iltaruuan laittamisen aikaan kysyä, paistaisiko hän vähän perunaa ja makkaraa, ja panisi mukaan vähän sipuliakin. Tälle ruualle hänellä ei ollut mitään nimeä. Olin yli 20-vuotias, ennen kuin minulle valkeni, että hän oli kaikki nuo vuodet tehnyt pyttipannua. **

Quilting Modern –kirja siis 

Kirja on todella minun makuuni. Siinä on paljon kuvia ja kaavioita ja ohjeet vaikuttavat kerrankin aivan järkeviltä. (Ainakaan mikään omituisuus ei hyppää silmille.) Mallitöiden värit ovat enimmäkseen sellaisia, mistä tykkään, ja projektien/ohjeiden lisäksi on annettu tsiljardi vinkkiä, miten mallitöiden innoittamana voi tehdä oman toisintonsa.

Tilkkutyöt on kuvattu hyvin: niin, että tikkauskuviokin näkyy. Osa on tikattu kotikonstein, osa longarm-koneella. Sain kirjasta lukuisia ideoita sekä kuvio- että tikkausaiheisiin. Suosittelen!

Ideat polttelivat niin ankarasti, että suunnistin kangaskauppaan hankkimaan yksivärisiä (tai yksivärisehköjä) kuoseja, ihan kaiken varalta. Asiallisena asiana minulla oli sisätyynyjen hankkiminen. En voi tehdä kummitädille tulevaa tyynynpäällistä valmiiksi, ellei minulla ole sisätyynyä siihen.

Olisin mieluiten ostanut selvästi luonnonvaaleaa sekä lyijynharmaata tai violetihtavan harmaata kangasta, mutta jälkimmäistä ei ole olemassa, ainakaan suomalaisissa kaupoissa. Niin siis ostin vaaleaa, melkein valkoista puuvillaa ja tumman suklaanruskeaa, ihan vähän kuvioitua kangasta.

Ruskea on vähän tylsempi kuin olisin halunnut, mutta toisaalta musta lakanatyyppinen kangas on liian kovan värinen. Nämä vaalea ja tumma ovat sitä varten, jos haluankin tehdä samalla periaatteella tilkuilleni kehyksiä kuin "Iloinen yllätys" –tilkkupeitossani.

Totta kai palalaari piti penkoa, Eurokankaassa kun olin.

Tässä sekalainen valikoima. Musta, vihreäpallollinen kangas sopii ehkä tekeillä olevan tilkkupeiton reunakantiksi, siksi se lähti mukaani.

Olin niin lähellä Amy Butler- (ja muiden vastaavien suunnittelijoiden) valikoimaa, että tuntui typerältä lähteä kotiin ilman yhtäkään palaa lempikuosejani. Onko tässä jo vähän överiä?

Ei ole, varsinkin kun kuulin Eurokankaan luopuvan AB-kuoseista. Nykyiset pakat myydään loppuun ja siinä se. Byääh! Täytyy varmaan järkevöityä ja ruveta ostamaan ihanat kuosit nettikaupoista.

Apua! Tilkkuvyöry! 

Tämä ei ole uutta lajia matto, tämä on ompeluhuoneen makkarin lattia, jota kutsun myös suunnitteluseinäksilattiaksi.

Kylläpä op art –kuvioinen tilkkutyöni näyttää kontrastittomalta! Paitsi nuo kulman räväkät musta-vihreät blokit.

Myönnän! Tykkään niistä blokeista eniten, ja harmaammat näyttävät … no, harmaammilta.

Minä: