tilkkutyöt juopolla polulla.
Viikonlopun aikana ahersin juopon polku –tilkkublokkieni parissa ja sain ne lopulta kokoon. Ensin kolmeksi pitkäksi pötköksi:
Tässä palat ovat vierekkäin, eivät vielä ommeltuina kiinni toisiinsa. Kokonaisuus näyttää vielä siistimmältä, kun koko tilkkupinta on koossa ja aseteltuna sängylle:
Peitto ei ole vielä kokonaan tässä. Ompelen juopon poluille ensin räväkän vihreän, kapean kehyksen ja sen ulkopuolelle vähän leveämmän jonkun värisen kehyksen. Koska peitteen oikeassa alareunassa on kovin paljon mustaa, saatan tasapainottaa kokonaisuuden niin, että uloin kehys onkin vasemmasta yläreunasta paljon tummempi kuin muualta. Ehkä se tasapainottaa, ehkä ei.
Peite taitaa joka tapauksessa jäädä meille kotiin asumaan, koska Mies vaikutti pitävän tästä tavallista enemmän. Valitettavasti makkarin muu väritys ei soinnu tähän – muuten saisimme uuden päiväpeiton.
Kiitämme –
Kirjassa on erinomaiset kuvat, kunnollisilta vaikuttavat ohjeet ja paljon ideoita. Pidän kirjan värikkyydestä ja tykkään myös ihastella töissä käytettyjä ihania kankaita!
Kirjan parasta antia on tarkastella kahden kirjoittajan erilaisia versioita samasta teemasta, esimerkiksi tässä Lone Star –mallista:
On hauska nähdä, miten erilaisen työn kumpikin tekee, vaikka perusmalli tai –idea on sama.
Moitimme –
Koska itse käytän senttimetrimittoja, kirjassa johdonmukaisesti käytetyt tuumamitat eivät toimi minulle. Tuumissa työskenteleviä tämä ei tietysti häiritse.
Varmaan pannulappu suojasi kättä, koskapa hän lähetti minulle kuvan! Muussa tapauksessa olisin ehkä saanut Lootuskukkani takaisin.
Tässä palat ovat vierekkäin, eivät vielä ommeltuina kiinni toisiinsa. Kokonaisuus näyttää vielä siistimmältä, kun koko tilkkupinta on koossa ja aseteltuna sängylle:
Peitto ei ole vielä kokonaan tässä. Ompelen juopon poluille ensin räväkän vihreän, kapean kehyksen ja sen ulkopuolelle vähän leveämmän jonkun värisen kehyksen. Koska peitteen oikeassa alareunassa on kovin paljon mustaa, saatan tasapainottaa kokonaisuuden niin, että uloin kehys onkin vasemmasta yläreunasta paljon tummempi kuin muualta. Ehkä se tasapainottaa, ehkä ei.
Peite taitaa joka tapauksessa jäädä meille kotiin asumaan, koska Mies vaikutti pitävän tästä tavallista enemmän. Valitettavasti makkarin muu väritys ei soinnu tähän – muuten saisimme uuden päiväpeiton.
Material Obsession Two
Sarjassa kirja-arvosteluja on vuorossa Kathy Doughtyn ja Sarah Fielken yhdessä kirjoittama Material Obsession Two. Minulla on ensimmäinen osa, ja vihdoin raatsin ostaa kakkososan.Kiitämme –
Kirjassa on erinomaiset kuvat, kunnollisilta vaikuttavat ohjeet ja paljon ideoita. Pidän kirjan värikkyydestä ja tykkään myös ihastella töissä käytettyjä ihania kankaita!
Kirjan parasta antia on tarkastella kahden kirjoittajan erilaisia versioita samasta teemasta, esimerkiksi tässä Lone Star –mallista:
On hauska nähdä, miten erilaisen työn kumpikin tekee, vaikka perusmalli tai –idea on sama.
Moitimme –
Koska itse käytän senttimetrimittoja, kirjassa johdonmukaisesti käytetyt tuumamitat eivät toimi minulle. Tuumissa työskenteleviä tämä ei tietysti häiritse.
Pannulappu työn touhussa
Työkaverini Li sai tekemäni Lootuskukka-pannulapun. Hän ei tyytynyt ripustamaan sitä vain näytteille, vaan otti sen käyttöön.Varmaan pannulappu suojasi kättä, koskapa hän lähetti minulle kuvan! Muussa tapauksessa olisin ehkä saanut Lootuskukkani takaisin.
Kommentit
Huomenna tavataan!