uusi tikkauskuvio uudessa tilkkupussukassa.
Sunnuntaina sain selville, miten nopeasti pystyn ompelemaan tilkkupussukan, kun lähtötilanteena on vain kasa tilkkuja. Vastaus: hitaasti. Minulla meni uusimman, Sydänkäpy-nimisen tilkkupussukan ompelemiseen koko päivä.
Ainoa valmistusprosessin aikainen kuva on tämä, johon olin saanut tilkkupinnat jo valmiiksi. Tätä ennen olin leikannut punaisista jäännöspaloista 2,5 sentin kaitaleita, jotka olin yhdistänyt toisiinsa tilkkulasagne-menetelmällä. Lisäksi olin ommellut pienistä, punasävyisistä paloista toisenlaista tilkkupintaa. Kaikki kappaleet sovittelin keskenään muutamia aputilkkuja hyödyntäen.
Asettelin palat tikkausvanupalalle, lisäsin alimmaksi vielä palan hiutunutta pussilakanakangasta ja aloin tikata. Tällä kertaa en käyttänytkään tutuksi tullutta spiraalitikkausta sellaisenaan, vaan ompelin kulmikkaan spiraalin – jos sellainen yleensä on olemassa.
Kuvio erottuu ehkä parhaiten tästä kuvasta:
Aloitin kulmikkaan spiraalini keskeltä. Piirsin haihtuvalla tussilla tuuma-kertaa-tuuma-kokoisen neliön, jonka keskelle täydensin aloitusviivat. Ompelin ensin piirtämiäni viivoja pitkin ja sen jälkeen noin paininjalan päästä edellistä tikkausviivaa.
Tilkkupinnat olivat valmiit noin kolmelta iltapäivällä ja ensimmäisen valmistujaiskuvan (eli tämän, missä Sydänkäpy on hyasinttien ja scillojen ympäröimä) aikaleima on 19:42.
Kyllä tulisi pussukalle hintaa, jos tätä myydessäni veloittaisin kelvollisen tuntipalkan itselleni!
Ompelin pussukan jälleen Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalin mukaan. Minun ei tosin enää tarvitse katsoa sivuston ohjetta, sillä muistan sen jo ulkoa. Sydänkäpy on siis Avoin-mallistoa.
Karkkivärisen, pinkin vetoketjun ostin Soilelta Töölön Tilkkupajasta. Hänellä oli kevättalvella muutama erä kauniita vetoketjuja myytävänä.
Sydänkäpy-tilkkupussukan vuorikin on karkkivärinen. En lisännyt sinne sisätaskua.
Rupesin ompelemaan tätä katseltuani kuvia aikaisemmista töistäni. Idänsinililja-vetoketjulaukku oli väritykseltään ja kuvioinniltaan minulle jonkinlainen pettymys, vaikka sainkin sen valmiiksi. Ehkä tilkkupinnat joutuivat odottamaan tikkausta kuukausikaupalla juuri siksi...
Joka tapauksessa, halusin saada valmiiksi jotain, mitä voisin pitää kaikin tavoin kivana.
Sydänkäpy-vetoketjupussukka on kyllä kiva! Onnistuin!
Sen mitat ovat seuraavat:
Ilta-auringon kilo osuu kuvassa pussukan lämminsävyisiin tilkkuihin juuri sopivasti! Kuvassa näkyvä tilkkupinnan osa on lisäksi kaikkein kivointa: siinä on pienenpientä palaa ja myös isompia tilkkuja, ja pääsävyn eli punaisen lisäksi pinnassa näkyy myös jotain poikkeavaa eli tässä tapauksessa mustaa ja vihreää. Ja aivan pohjassa vielä harmaatakin.
Sydänkäpy on seitsemäs tänä vuonna valmiiksi saamani tilkkupussukka.
Ainoa valmistusprosessin aikainen kuva on tämä, johon olin saanut tilkkupinnat jo valmiiksi. Tätä ennen olin leikannut punaisista jäännöspaloista 2,5 sentin kaitaleita, jotka olin yhdistänyt toisiinsa tilkkulasagne-menetelmällä. Lisäksi olin ommellut pienistä, punasävyisistä paloista toisenlaista tilkkupintaa. Kaikki kappaleet sovittelin keskenään muutamia aputilkkuja hyödyntäen.
Asettelin palat tikkausvanupalalle, lisäsin alimmaksi vielä palan hiutunutta pussilakanakangasta ja aloin tikata. Tällä kertaa en käyttänytkään tutuksi tullutta spiraalitikkausta sellaisenaan, vaan ompelin kulmikkaan spiraalin – jos sellainen yleensä on olemassa.
Kuvio erottuu ehkä parhaiten tästä kuvasta:
Aloitin kulmikkaan spiraalini keskeltä. Piirsin haihtuvalla tussilla tuuma-kertaa-tuuma-kokoisen neliön, jonka keskelle täydensin aloitusviivat. Ompelin ensin piirtämiäni viivoja pitkin ja sen jälkeen noin paininjalan päästä edellistä tikkausviivaa.
Tilkkupinnat olivat valmiit noin kolmelta iltapäivällä ja ensimmäisen valmistujaiskuvan (eli tämän, missä Sydänkäpy on hyasinttien ja scillojen ympäröimä) aikaleima on 19:42.
Kyllä tulisi pussukalle hintaa, jos tätä myydessäni veloittaisin kelvollisen tuntipalkan itselleni!
Ompelin pussukan jälleen Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalin mukaan. Minun ei tosin enää tarvitse katsoa sivuston ohjetta, sillä muistan sen jo ulkoa. Sydänkäpy on siis Avoin-mallistoa.
Karkkivärisen, pinkin vetoketjun ostin Soilelta Töölön Tilkkupajasta. Hänellä oli kevättalvella muutama erä kauniita vetoketjuja myytävänä.
Sydänkäpy-tilkkupussukan vuorikin on karkkivärinen. En lisännyt sinne sisätaskua.
Rupesin ompelemaan tätä katseltuani kuvia aikaisemmista töistäni. Idänsinililja-vetoketjulaukku oli väritykseltään ja kuvioinniltaan minulle jonkinlainen pettymys, vaikka sainkin sen valmiiksi. Ehkä tilkkupinnat joutuivat odottamaan tikkausta kuukausikaupalla juuri siksi...
Joka tapauksessa, halusin saada valmiiksi jotain, mitä voisin pitää kaikin tavoin kivana.
Sydänkäpy-vetoketjupussukka on kyllä kiva! Onnistuin!
Sen mitat ovat seuraavat:
- Leveys ylhäältä noin 23 cm
- Korkeus noin 16 cm
- Pohjan leveys noin 6 cm
- Kantolenkki on ommeltu noin 39 cm pitkästä kaitaleesta, eli Sydänkäpy on paitsi Avoin-, myös Street-mallistoa.
Ilta-auringon kilo osuu kuvassa pussukan lämminsävyisiin tilkkuihin juuri sopivasti! Kuvassa näkyvä tilkkupinnan osa on lisäksi kaikkein kivointa: siinä on pienenpientä palaa ja myös isompia tilkkuja, ja pääsävyn eli punaisen lisäksi pinnassa näkyy myös jotain poikkeavaa eli tässä tapauksessa mustaa ja vihreää. Ja aivan pohjassa vielä harmaatakin.
Sydänkäpy on seitsemäs tänä vuonna valmiiksi saamani tilkkupussukka.
Kommentit