riemunkirjavaa.

Leikkasin riemunkirjavien tilkkupintojen kokoiset palat tikkausvanua ja vaaleaa froteeta ja kiinnitin pinnat yhteen hakaneuloilla.

Hakaneuloja ei kannata sulkea. Pinta on niin pieni, että avonaisen hakaneulan pito riittää, ja tikkauksen aikana hakaneula on helpompi poistaa, kun sitä ei tarvitse erikseen avata.

Hakaneulottamisen jälkeen olisin voinut vältellä tikkaamisvaihetta vielä hetken, esimerkiksi etsimällä pussukkaa varten sopivan vuorikankaan. Ja olisin voinut ommella taskun valmiiksi. Mutta tällä kertaa otin pinnat urheasti tikkauskäsittelyyn saman tien.

Mitään ideaa ei ollut mielessä. Avasin tikkauslankapurkin ja otin esiin, pelkän fiiliksen perusteella, turkoosin ja sinivihreän langan. Langoitin koneen kahdella langalla ja ompelin muutaman viivan farkkualueen poikki:

Halusin korostaa tilkkupinnan farkkuosuuksia ja pysyttelin siis tummalla ja farkkualueella. Tikkauksista tuli tavallista tukevamman oloiset, ja koska ne näyttivät tältä, päätin tikata pelkällä turkoosilla langalla muulle sinertävälle alueelle, edelleen säteittäin.

Toisessa tilkkupinnassa ajatukseni näyttää tältä:

Aion jatkaa keskeytyviä viivoja punaiseen/keltaiseen paremmin sopivalla langalla. Tai sitä korostavalla. Katson, mikä lanka osuu käteen! Voi olla, että lisään samalla langalla muutaman viivan noiden turkoosien väliin muutenkin, tai teen jotain muuta. Vaikka siksakkia pariin säteeseen? En tiedä vielä.

Viime postauksen tilkkublokkikokeilu oli varmasti oikealta nimeltään – kuten Kvilttaaja kommentissaan mainitsi – lumipallo, ei "tylpistetty neliötilkku" kuten itse luonnehdin. No se olisikin aika pöhkö nimi tilkkublokille.

Näitä haluaisin kokeilla juuri nyt

Keskeneräisiä ja kokeiluja ja aikomuksia on kasassa liikaakin, mutta nyt kyllä kutittelee aika tavalla, että kokeilisin vielä tällaista tilkkupintaa, jonka Little Miss Shabby on koonnut.

Samaten tuli mieleen, että pinkki-puna-oranssit alueet yhdistettyinä mustiin kaitaleisiin aitausmaisesti, kuten "Ruoho on vihreämpää" –työssäni, näyttäisivät varmasti typerryttävän upeilta.

Ihailen myös Oh, Franssonin tilkkutyötä Honey in Space. Kaleidoskooppipintaa on tullutkin kokeiltua, "Ajatus karkaa kesään" –työssä, mutta pintaan tulee uutta ilmettä, kun sektoreita on vähemmän ja palojen välissä on mustat kehykset. Ja hei, pinnan voisi toteuttaa kaikenlaisista jäännöspalakankaista, tosi kirjavasti! (Ooh, ihanko totta, että mietin tekeväni kirjavaa pintaa?!)