vähän uutta.

Otsikko leikittelee vähän-sanalla. Minulla on TOSI vähän mitään uutta, mutta on kuitenkin JOTAIN uutta. Tosi vähän on lähinnä siksi, että olen potenut nuhakuumetta muutaman päivän. Tunnollisena työntekijänä sairastuin tietysti neljän aikaan perjantai-iltapäivänä. En sitten viikonloppuna pystynyt ompelemaan yhtään, mutta sentään luin pari kirjaa. Sitä juuri jaksoi tehdä.

Olen tervehtymään päin ja siitä merkkinä on jonkunlainen pieni saavutuksen oloinen tilkkuamisen alalla. Lähdin kehittämään tilkkupintaa uuden American Patchwork & Quilting –lehden mallikuvan perusteella ja olen jo leikannut muutamia paloja.

Tästä tulee tilkkutyö teemalla suklaa- ja mansikkajäätelöä. Tai sitten jotain muuta.

Hieno suunnitelmani on tässä:

Työ on edennyt hyvin, mutta yksi asia pännii kovasti. Tähän tarvitaan taustakangas, ei siis tilkkutyön kääntöpuolen kangas vaan pohjavärinen kangas, joka kehystää värikkäät tilkut. Eihän minulla ole juuri mitään kangasta riittävän paljon! Muutamaa kangasta löytyy, mutta ne ovat sopimattoman värisiä tai liian/väärin kuviollisia. Iiih, voi ei! En halua joutua tekemään kompromissia, mutten myöskään haluaisi nöyrtyä ostamaan mitään varta vasten tätä varten. Vähän menee jäännöspalatyön idea pieleen, jos joutuu kangaskaupoille ennen kuin syntyy mitään valmista.

Täytyy palata varastoille ja käyttää luovuutta. Perästä kuuluu.

Sö-pö!

Pitkästä aikaa: söpöysammattilainen työn touhussa:

Koko perhe tykkää tästä räsymatosta, ja erityisen kaunis se on, kun Kissan söpöys korostaa sitä.