siksak-kuvioinen laukku rakenteilla.

Oli aika päästää sini-vihreäsävyinen tilkkupeitteen pinta lepäämään, ettei se valmistuisi liian nopeasti! Joten otin esiin siksak-kuvoisen, musta-valkoisen tilkkupinnan, silitin siihen tukihuovan ja tikkasin:

Pohdin noin 15 sekuntia, millaisia tikkauksia tekisin, ja päätin sitten pitäytyä tosi huomaamattomassa tyylissä. Orgaanisia, loivasti aaltoilevia viivoja siis. Ja pariin kohtaan varjotikkausviiva lähelle toisen viereen.

Palat oli nopeasti tikattu, enkä keksinyt mitään tekosyytä siirtyä johonkin toiseen puuhaan, joten leikkasin laukkuun vuorikappaleet, ompelin siihen sisätaskun ja kokosin sitten niin laukku- kuin vuoripalatkin muotoon. Laukku seisoo jo omillaan:

Tein toisen vuorikappaleen kahdesta palasta yhdistämällä ja sisätaskun samoin, ja ompelin sitten taskun vuoriin näin, että saumaviivat menivät kohdakkain.

Vetoketjuliparetta rupean kokoamaan seuraavaksi.

Kasan pohjalta

Noloa, noloa, mutta tartuin noin 80cm korkeaan, tuolille ilmaantuneeseen vaate- ja kangaskasaan. Siirsin kasasta paikoilleen ne osiot, joille oli oikeakin paikka ja taittelin loput (kasa madaltui huomattavasti). Kun nostin kasassa melkein alimmaisena olleen vaatteen syrjään, sen alta paljastui Missoni-henkisestä kankaasta leikkaamani paitakappaleet, joita muistan etsiskelleeni syksyllä / aiemmin tänä talvena. Olipa hyvä, että löytyivät ennen kesää! Riemuitsisin tästä löydöstä huomattavasti vähemmän, jos nyt olisi hellettä.

Paitakappaleiden alla oli lupaavan näköinen laatikko. Ajattelin toiveikkaasti, että kadoksiin joutunut jojo-työkaluni olisi laatikossa, mutta ei. Laatikko oli tyhjä. Kaikki kadoksissa ollut ei siis ole vieläkään löytynyt. Jojo-työkalu on varmaan siirtynyt neljänteen ulottuvuuteen – muuta selitystä sen täydelliselle katoamiselle ei ole.