hemmottelupäivä ja työteliäs päivä.
Hemmottelin eilen itseäni käymällä kangaskaupassa. Minun ei (tällä kertaa) tarvinnut edes keksiä tekosyytä käynnilleni, vaan Tytär ehdotti sitä. Hän tarvitsi kangaspalan, jotta voisi tehdä siitä taianomaisesti ainakin 20 eri olomuotoon taipuvan vaatekappaleen (idea löydetty netistä).
Ensin piti tietysti löytää vaatekangaspala, mutta sen jälkeen ja oikeastaan etsinnän aikanakin pääsin tutustumaan myymälän puuvillakangastarjontaan. Amy Butler –kankaita en tälläkään kerralla pystynyt ohittamaan. Näitä on metri kumpaakin:
Olkoonkin, että ovat tuhottoman kalliita! Kangaspakkojen näkeminen on vain monin verroin terapeuttisempaa kuin mallien selaileminen netissä. En voi mitään.
Kangaskauppakäynnin jälkeen vierailin vielä tavaratalon lehtiosastolla, mistä mukaan tarttui kaksi lehteä, 101 nya idéer ja American Patchwork and Quilting.
Idealehtiä on hauska selailla, vaikken yleensä toteuta mitään ideoita. Tämän lehden ehdottomasti mieleenpainuvin idea liittyi selleriin:
Jos sellerin kannan leikkaa poikki, kannasta saa sellaisenaan ruusukuvioita tekevän leimasimen! Uskomatonta mutta totta! En syö varsiselleriä, en sitten lainkaan, enkä harrasta leimasimiakaan, mutta idea piristi silti tavattomasti.
American Patchwork and Quilting –lehti on päältä katsoen aika perinteisen näköinen ja vaatimatonkin:
Olen ostanut kolme numeroa, ja jokaisessa on ollut lukuisia hauskoja ideoita. En ehkä tarttuisi yhteenkään tilkkutyömalliin sellaisenaan, mutta ideoita olen saanut. Tässä numerossa oli kuitenkin tilkkupinta, jonka voisin jo toteuttaakin:
Pinnassa on suorakaiteita ja kapeita, tikkumaisia kaitaleita ja välissä vaaleaa välikaitaletta. Hauskan ja modernin näköistä, ja malli on sellainen, että sen voi toteuttaa jäännöspaloista. Mikä sen mukavampaa!
En kyllä toteuttaisi pintaa näin kuin on neuvottu, eli pötkyläksi ommellen. Tekisin sen sijaan suorakaiteita, joissa on jokaisessa kapea suikale, välikangassuikale ja isompi suorakaide. Nämä yhdistelisin sitten välikaitaleiden avulla aina isommiksi ja isommiksi kokonaisuuksiksi, mutta suorakaiteina, en pötkylöinä.
Työteliäisyyspuoli
Ta-daa! Sinivihreä tilkkupinta on nyt välikaitalein yhdistetty:
”Design floor” eliompeluhuoneeni makkarin lattia on ensimmäisen kerran tyhjillään sitten viime maanantain, sillä siirsin yhtenä palana olevan pinnan odottamaan jatkotoimenpiteitä.
Tässä kuvassa yläreunan vaaleat neliöt näkyvät vähän paremmin:
Tässä kuvassa taas näkyy, että toteutin välikaitaleet useasta eri sävyisestä vaaleasta:
Ajattelin toiveikkaasti, että ehkä kaitaleiden värivaihtelut vaikuttaisivat valoisan läikehdinnältä. En ole ihan varma, huomaako värivaihteluita todellisuudessa lainkaan.
Kolme kolmioideaa
Lea P. peräsi tässä taannoin kommentissaan ideoita siihen, mitä kolmiopaloista voisi tehdä. Minulla ei ole valmiita kolmiopaloja, joten en ihan äkkiä pysty tekaisemaan malleja, mutta tässä olisi kolme muualla blogosfäärissä esiintyviin töihin liittyvää ideaa. Toteuttelisin varmasti jotain näistä, jos minulla olisi hyvä kolmiovarasto.
Oletan, että Lea P:llä on puolikkaan neliön muotoisia kolmioita.
Uusin idea on Crazy Mom Quilts –blogissa. Hän ompeli hiljattain uuden tyynyn, jonka kuvio perustui kolmioihin. Kuvioinnissa oli uutta: kaksi kolmiota oli ommeltu neliöksi niin, että välissä oli yksivärinen, kapea kaitale. Kaitale voi olla yksivärinen ja aina saman värinen, mutta yhtä hyvin voisi kokeilla saman sävyisiä, miedosti kuviollisia kaitaleita.
Toinen idea on sellainen, että yhdistetään aina lämpimän värinen ja kylmän värinen kolmio neliöksi ja kootaan näistä neliöistä edelleen blokkeja ja tilkkupintoja. Näin:
Täällä on kuva lämpimän ja kylmän värisiä kolmioita hyödyntävästä tilkkupinnasta.
(Ha-haa! Ja huomaan, että samassa postauksessa on kuva juuri siitä tilkkupeitteestä, joka inspiroi minua aloittamaan viimeisimmän, sinivihreän tilkkupeitteeni.)
Kolmas idea olisi taas yhdistellä kolmioita neliöiksi ja edelleen blokeiksi, joiden väliin laitettaisiin yksivärinen tai hillityn yksivärisehkösti kuvioitu kangas. Ja sitten pintaa ei käsiteltäisikään neliön tai suorakaiteen muotoisena, vaan se käännettäisiin vähän kulmittain ja täydennettäisiin isommilla kolmiomaisilla paloilla suorakaiteeksi, näin:
(Anteeksi kömpelö piirtotekniikka. Piirsin kuvaa näistä ideoistani, mutta piirros epäonnistui, joten tukeuduin sähköisiin työkaluihin.)
Tämä ideani perustuu Off the grid –nimiseen tilkkupeitteeseen, jonka kuva löytyy täältä.
Toivottavasti joku näistä ideoista inspiroi Lea P:tä kokeilemaan, mitä kolmioista voisi koota ja sitten jakamaan kokemuksensa Neula & Puikko -blogissaan!
Ensin piti tietysti löytää vaatekangaspala, mutta sen jälkeen ja oikeastaan etsinnän aikanakin pääsin tutustumaan myymälän puuvillakangastarjontaan. Amy Butler –kankaita en tälläkään kerralla pystynyt ohittamaan. Näitä on metri kumpaakin:
Olkoonkin, että ovat tuhottoman kalliita! Kangaspakkojen näkeminen on vain monin verroin terapeuttisempaa kuin mallien selaileminen netissä. En voi mitään.
Kangaskauppakäynnin jälkeen vierailin vielä tavaratalon lehtiosastolla, mistä mukaan tarttui kaksi lehteä, 101 nya idéer ja American Patchwork and Quilting.
Idealehtiä on hauska selailla, vaikken yleensä toteuta mitään ideoita. Tämän lehden ehdottomasti mieleenpainuvin idea liittyi selleriin:
Jos sellerin kannan leikkaa poikki, kannasta saa sellaisenaan ruusukuvioita tekevän leimasimen! Uskomatonta mutta totta! En syö varsiselleriä, en sitten lainkaan, enkä harrasta leimasimiakaan, mutta idea piristi silti tavattomasti.
American Patchwork and Quilting –lehti on päältä katsoen aika perinteisen näköinen ja vaatimatonkin:
Olen ostanut kolme numeroa, ja jokaisessa on ollut lukuisia hauskoja ideoita. En ehkä tarttuisi yhteenkään tilkkutyömalliin sellaisenaan, mutta ideoita olen saanut. Tässä numerossa oli kuitenkin tilkkupinta, jonka voisin jo toteuttaakin:
Pinnassa on suorakaiteita ja kapeita, tikkumaisia kaitaleita ja välissä vaaleaa välikaitaletta. Hauskan ja modernin näköistä, ja malli on sellainen, että sen voi toteuttaa jäännöspaloista. Mikä sen mukavampaa!
En kyllä toteuttaisi pintaa näin kuin on neuvottu, eli pötkyläksi ommellen. Tekisin sen sijaan suorakaiteita, joissa on jokaisessa kapea suikale, välikangassuikale ja isompi suorakaide. Nämä yhdistelisin sitten välikaitaleiden avulla aina isommiksi ja isommiksi kokonaisuuksiksi, mutta suorakaiteina, en pötkylöinä.
Työteliäisyyspuoli
Ta-daa! Sinivihreä tilkkupinta on nyt välikaitalein yhdistetty:
”Design floor” eli
Tässä kuvassa yläreunan vaaleat neliöt näkyvät vähän paremmin:
Tässä kuvassa taas näkyy, että toteutin välikaitaleet useasta eri sävyisestä vaaleasta:
Ajattelin toiveikkaasti, että ehkä kaitaleiden värivaihtelut vaikuttaisivat valoisan läikehdinnältä. En ole ihan varma, huomaako värivaihteluita todellisuudessa lainkaan.
Kolme kolmioideaa
Lea P. peräsi tässä taannoin kommentissaan ideoita siihen, mitä kolmiopaloista voisi tehdä. Minulla ei ole valmiita kolmiopaloja, joten en ihan äkkiä pysty tekaisemaan malleja, mutta tässä olisi kolme muualla blogosfäärissä esiintyviin töihin liittyvää ideaa. Toteuttelisin varmasti jotain näistä, jos minulla olisi hyvä kolmiovarasto.
Oletan, että Lea P:llä on puolikkaan neliön muotoisia kolmioita.
Uusin idea on Crazy Mom Quilts –blogissa. Hän ompeli hiljattain uuden tyynyn, jonka kuvio perustui kolmioihin. Kuvioinnissa oli uutta: kaksi kolmiota oli ommeltu neliöksi niin, että välissä oli yksivärinen, kapea kaitale. Kaitale voi olla yksivärinen ja aina saman värinen, mutta yhtä hyvin voisi kokeilla saman sävyisiä, miedosti kuviollisia kaitaleita.
Toinen idea on sellainen, että yhdistetään aina lämpimän värinen ja kylmän värinen kolmio neliöksi ja kootaan näistä neliöistä edelleen blokkeja ja tilkkupintoja. Näin:
Täällä on kuva lämpimän ja kylmän värisiä kolmioita hyödyntävästä tilkkupinnasta.
(Ha-haa! Ja huomaan, että samassa postauksessa on kuva juuri siitä tilkkupeitteestä, joka inspiroi minua aloittamaan viimeisimmän, sinivihreän tilkkupeitteeni.)
Kolmas idea olisi taas yhdistellä kolmioita neliöiksi ja edelleen blokeiksi, joiden väliin laitettaisiin yksivärinen tai hillityn yksivärisehkösti kuvioitu kangas. Ja sitten pintaa ei käsiteltäisikään neliön tai suorakaiteen muotoisena, vaan se käännettäisiin vähän kulmittain ja täydennettäisiin isommilla kolmiomaisilla paloilla suorakaiteeksi, näin:
(Anteeksi kömpelö piirtotekniikka. Piirsin kuvaa näistä ideoistani, mutta piirros epäonnistui, joten tukeuduin sähköisiin työkaluihin.)
Tämä ideani perustuu Off the grid –nimiseen tilkkupeitteeseen, jonka kuva löytyy täältä.
Toivottavasti joku näistä ideoista inspiroi Lea P:tä kokeilemaan, mitä kolmioista voisi koota ja sitten jakamaan kokemuksensa Neula & Puikko -blogissaan!
Kommentit