Tilkunviilaaja

Taas on otettava yllättävän syvällinen askel: tee tänään palvelus huomiselle minällesi. Mietitäänpä, millä kaikilla tavoilla voitkaan olla avulias ja kiva itsellesi! Esimerkiksi voit laittaa seuraavan tilkkutyövaiheen valmiiksi odottamaan tänään. Kun huomenna menet ompelupisteeseen, pääset aloittamaan heti ja saat saman tien jotain valmiiksi. Koska rakastan tilkkutöitä, saatan vielä juuri ennen nukkumaan menemistä käväistä ompelupöydän luona ja vaikka yhdistää muutaman tilkun nuppineuloilla valmiiksi. Saatan myös järjestellä ja värisommitella palat valmiiksi blokin tai blokkien ompelemista varten, niin kuin tässä olen tehnyt raidallisia sommitelmia uutta pyöryläprojektiani varten: Ommellessani ”scrappy pixels” -blokkeja järjestin usein itselleni yhden blokin neliöt valmiiksi seuraavaa päivää odottamaan. (Kokosin blokeista myöhemmin Prinssi Rohkea -tilkkupeiton. ) Jos tänään on käynyt niin ikävästi, että olet ompelurupeaman päätteeksi ommellutkin jotain väärin ja joudut purkamaan, p...

Ehkä päivän askel kuulostaa oudolta, kun olet jo ottanut askeleen 8 kohti nopeampaa? Tai kun jo osaat askeleen 11 ansiosta karttaa kiirettä? Neuvon sinua silti tekemään hitaammin. Ensiksi kannattaa opetella ompelemaan suoraa ommelta hitaammin. Siitä tulee tarkempi. Nopeasti kun surautat, niin sekunnissa ommelviivasi ehtii olla keturallaan paljon pidemmän matkan kuin silloin, kun ompelet hitaammin. Sitten kannattaa hidastaa uuden projektin aloitusvaiheessa niin paljon, että ehtii ommella koeblokin. Varsinkin, jos olet aikonut tehdä kaikki blokit samanlaisia. Koeblokista näet, miltä valitsemasi värit näyttävät yhdessä ja huomaat, ellei kontrasti riitäkään. Kankaat saattavat nimittäin näyttää tarpeeksi erilaisilta ennen kuin ompelet niitä blokiksi, kuten tuossa minun blokkiesimerkissäni. Koeblokin ansiosta huomaat myös, jos ompeluvaiheessa pitää olla erityisen tarkkana - ja esimerkissäni näkyy tuokin oikein hyvin. Lisäksi palaan vielä askeleeseen 10, jossa kehotin pitämään tilkkuhar...

Tilkkutyö pitää tietenkin tikata, ja silloin voit päästää luovuutesi valloilleen. Kuten jo luukussa yhdeksän näimme, käsintikkauksia voi juoksuttaa pieniin pintoihin, ja jos käsissä onkin isompi pinta, voit aivan hyvin tikata osan koneella ja lisätä mukaan käsintikkauksia mausteeksi. Osa teoksen tikkauksista voi olla ompelukoneen kiinnostavia koristeompeleita. Esimerkiksi pussukka tai tilkkulaukku voi saada mielenkiintoista ilmettä, kun sen poikki kulkee vaikkapa kukka- tai lehvätikkaus. Eikä sinun silti tarvitse lähteä toteuttamaan vapaata konetikkausta. Kaksi eri koristeommelta vieri vieressä saattavat näyttää aivan erilaisilta kuin yksittäin. Tai koristeommel ja sen peilikuva vieri vieressä. Jotkin koristeompeleet näyttävät huikeilta, kun ne toteuttaa vaihtuvavärisestä langasta. (Anteeksi, ettei kuvan laatu tee oikeutta huikeille koristeompeleille.) Olen tykännyt @Nordiccrafter ’in tikkauksista farkkupintaan ja kokeillut samaa itsekin. Variaatio-pussukasta tuli oikein onnistunut...

Ellet ole tuore tilkkuharrastaja, sinulle on todennäköisesti kertynyt varastoon kankaita, tarvikkeita, välineitä ja eritoten jäännöspaloja, joita voi kutsua myös resursseiksi. Tässä askeleessa on tärkeää keskittyä käyttämään sitä, mitä sinulla on. Kurjaa, jos tietty kangas loppuu kesken. Mutta jos varustaudut sellaiseen tilanteen ennalta ja aloitat työn heti niin, että sinulla on kolmea erilaista kangasta tietyn värisiin alueisiin, voit helposti hankkia tai ottaa mukaan neljännenkin erilaisen kankaan jos ensimmäisesi loppuvat.  Valkoiset kankaat voivat olla keskenään erilaisia – ja silmän voi totuttaa myös siihen, että osa valkoisista on aitoa valkoista, osa taas luonnonvärisempää. Toiset tekevät tilkkutyönsä niin, että valitsevat mallin ja toteuttavat työn mallin mukaisista väreistä tai suunnittelevat mallille omat värit. Värisuunnitelman mukaan he hankkivat sopivat kankaat huolehtien siitä, että niitä riittää suunniteltuun määrään blokkeja. Joskus voi silti käydä niin, että joki...

Kehotin tämänvuotisen joulukalenterini luukussa 10 ottamaan askeleen kohti kivoja tilkkujuttuja. Askel helpottuu vielä, kun otat tämän kahdennentoista askeleen ja opettelet tykkäämään asioista, jotka eivät ehkä luonnostaan miellytä. Yksi tilkkutyön turhauttavimmista jutuista on joutua ratkomaan jo ommeltuja saumoja tai tikkejä. Ratkomisesta tulee siedettävämpää, kun käsillä on terävä työkalu. (Tiesithän, että ratkojakin tylsyy vähitellen samoin kuin mikä tahansa väline, jossa on terä?!) Ratkomisen voi myös tehdä ainakin kolmella kätevällä tavalla. Tapa 1: Pura yksi tikki kerrallaan Vedä ensin purettavan kohdan langanpäästä, jolloin toisen puolen lankalenkki nousee esiin. Käytä ratkojan kärkeä (tai nuppineulaa) vapauttamaan ensimmäinen lanka lenkistä. Hidas, mutta hyvä menetelmä silloin, kun langat pitää saada purettua ehjinä. Tapa 2: Katkaise joka kolmas tai neljäs tikki Katkaise ratkojan terävällä väkäsellä toisen puolen tikeistä joka kolmas tai neljäs (tai joka viides). Sen jälke...

Kiireessä tulee helposti sekulia tulosta, joten karta kiirettä! Mitenkähän monta kertaa olen mennyt toviksi ompelupisteeseen ja nopeasti tehnyt jonkun – ja huomannut, että se nopeasti tehty meni aivan väärin ja joudun purkamaan. Niin että olen sen tovin kuluttua samassa pisteessä kuin aloittaessani. Esimerkiksi: Olen nopeasti yhdistänyt kaksi taustakappaleen palaa pitkällä ja siistillä ompeleella ja huomannut, että toinen pala tuli yhdistettyä toiseen nurja puoli ylöspäin. Olen nopeasti ommellut vetoketjun pussukkakappaleen ja vuorin väliin ja huomannut ketjun tuleen väärin päin - eli vedin onkin vuorin puolella. Olen nopeasti ommellut sauman – aika pitkänkin vielä ja huomannut alalangan loppuneen heti alussa. (Tässä oli tietysti se hyvä puoli, ettei saumaa tarvinnut purkaa, mutta olihan tämäkin melkoista ajanhukkaa.) Kiire on tehnyt tepposet niinkin, että olen sujutellut vapaata konetikkausta – nopeasti vain – ja vasta jonkin aikaa tikattuani huomannut, että taustakangas on taittu...

Vaikka tilkkutyössä on mukana työ-sana, useimmille meistä tilkkuilu on harrastus. Kannattaa siis pitää se mieluisana! Totta kai sitä välillä kohtaa vastoinkäymisen: työ ei vaikkapa etene tai onnistu, tai jokin tuntuu vaikealta. Vastoinkäymisen ei silti kannata antaa asettua taloksi! Annan kokonaista viisi vinkkiä, jotka ehkä auttavat pitämään harrastuksen kivana. 1 Aivan ensimmäiseksi. Vastenmieliseksi tai ikäväksi käynyttä tilkkutyötä ei ole pakko tehdä loppuun. Ellet usko työsi missään tapauksessa muuttuvan kivaksi tai edes kohtuullisesti onnistuvan, kehitä suunnitelma bee. Esimerkiksi voit tarjota sitä muille. Tämä on hyvä tapa, ellet enää voi sietää koko tekelettä silmissäsi. Toisen roska on toisen aarre! Voit myös muokata epäonnistuneelta näyttävää työtäsi toiseen suuntaan. Kun minun taidetilkkutyöyritelmäni näytti aina vain kamalalta, leikkasin sen palasiksi ja käytin palat tilkkupussukkaan. Ryysystä rikkauteen! 2 Sitten, jos tilkkuharrastus tuntuu liikaa suorittamiselta, pid...